Suuri osa kotipalveluapua tarvitsevista monikkoperheistä tarvitsisi sitä pitkäkestoisemmin

Tulosten mukaan eri perheryhmistä monikkoperheet (kaksos-, kolmos- ja nelosperheet) tiesivät palvelusta parhaiten.

Väsyneet vanhemmat hakevat kotipalvelua

Perheet, myös monikkoperheet, nimesivät väsymyksen yleisimmin syyksi sille, että kotipalvelua tarvitaan tai olisi tarvittu. Peräti 68 % kaikista perheistä ja monikkoperheistä nimesi väsymyksen kotipalvelun tarpeen syyksi. Kuluttajaliiton vuoden 2015 kotipalvelua koskevassa kyselyssä väsymyksestä kertoi huomattavasti harvempi, puolet vastaajista.

Tulos on linjassa tuoreen kansainvälisen vertailututkimuksen kanssa, jonka mukaan suomalaiset vanhemmat kuuluvat maailman väsyneimpien vanhempien joukkoon.

Apua tulisi saada pidempään ja eri vuorokaudenaikoina

57 % niistä monikkoperhevastaajista, jotka pystyivät arvioimaan kotipalveluavun keston riittävyyttä, oli saanut apua riittävän pitkäkestoisesti. Peräti 43 prosenttia monikkovanhemmista oli siis sitä mieltä, että palvelu ei ollut jatkunut riittävän pitkään. Vastauksista on poistettu ”en osaa sanoa” -vastaukset (14 %), joten tämä tulos kertoo niistä perheistä, jotka pystyivät arvioimaan, oliko apu ollut riittävän pitkäkestoista.

Kotipalvelu oli vastannut monikkovanhempien tarpeisiin hyvin tai erittäin hyvin 63 prosentilla vastaajista, kohtalaisesti 27 prosentilla ja huonosti tai erittäin huonosti 11 prosentilla vastaajista. Tähän kysymykseen annettujen vastausten jakauma on monikkovanhemmilla sama kuin keskimäärin kaikilla perheillä.

Suurimmat syyt sille, miksi palvelu ei ollut vastannut tarpeita, olivat kaikilla perheillä seuraavia: palvelua olisi tarvinnut pidemmän aikaa, se ei sisällöltään vastannut tarpeita tai sitä olisi tarvittu eri vuorokauden aikaan. Nämä samat teemat toistuvat ja korostuivat selkeästi myös avoimissa kehitysehdotuksissa ja muissa avoimissa vastauksissa.

Selvityksessä kartoitettiin myös esteitä palvelun saannille. Monikkoperheiden nimeämiä esteitä olivat erityisesti seuraavat: palvelua ei ollut tarjolla haluttuna ajankohtana (esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuna, 24 %), kunnalla ei ollut resursseja tarjota palvelua (18 %) ja maksu koettiin liian korkeaksi (12 %).

Kyselyn perusteella näyttäisi myös siltä, että kotipalvelun yksittäisten käyntikertojen pituudet ovat lyhentyneet verrattuna Kuluttajaliiton (2015) kyselyn tuloksiin.

-Saatu lapsiperheiden kotipalvelu vastaa lähes kahdella kolmasosalla hyvin perheiden tuen tarpeeseen. Heille palvelu oli siis ollut tehokasta perheen hyvinvoinnin tukemisen kannalta ja kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta. Tieto siitä, että yli kolmasosalla saatu kotipalvelu vastasi tarpeeseen kohtalaisesti tai huonosti, olisi nyt otettava tarkasteluun ja kehittämisen kohteeksi hyvinvointialueilla. Palvelua parantaisi etenkin avun antaminen pitkäkestoisemmin, sen sisällön suuntaaminen paremmin perheen tarpeisiin ja avun tarjoaminen eri vuorokauden aikoina. Huomiota tulisi kiinnittää myös palvelun kohtuulliseen hintaan, kertoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

Palvelusetelin käytön helppouteen kiinnitettävä huomiota

Lapsiperheiden kotipalvelua tarjottiin vielä viime vuonna kunnissa. Sitä tarjottiin joko omana toimintana tai palvelusetelillä.

55 % niistä monikkoperhevastaajista, jotka olivat käyttäneet palveluseteliä ja osasivat antaa sen käytön helppokäyttöisyydestä arvion, oli sitä mieltä, että käyttö oli helppoa tai erittäin helppoa. Kuitenkin lähes kolmannes (32 %) helppokäyttöisyydestä arvion antaneista monikkoperhevastaajista oli sitä mieltä, että palvelusetelin käyttö oli vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Kun tätä pyydettiin kuvailemaan sanallisesti, vaikeaksi setelin käytön kokeneet kuvailivat ongelmia palveluntuottajan löytämisessä, hakuprosessissa ja sopivan henkilön löytämisessä.

Kotipalvelua suoraan kunnan oman työntekijän kautta saaneista hieman suurempi osa kaikista vastaajista koki palvelun vastanneen hyvin perheensä tarpeisiin verrattuna palvelusetelillä palvelua saaneisiin.

Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet vastaavat lakisääteisen lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisestä.

Lähteet: 

International investigation of parental burnout (IIPB). Consortium, Parental burnout around the Globe. A 42-country study. In press at Affective Science.

Monimuotoiset perheet -verkoston kotipalvelukyselyn tulosyhteenveto.

Monimuotoiset perheet -verkoston tiedote 22.1.2023: Väsyneet vanhemmat eivät aina löydä kotipalvelua.