Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli keskilämpötilaltaan Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli 1-2 astetta. Viimeksi syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008.
Syyskuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa myös tavanomaista sateisempi. Maakunnassa satoi syyskuun aikana keskimäärin 97 mm, kun tavallisesti sataa 67 mm. Suurin osa sateesta ajoittuu kuukauden 6.–20. päivän väliselle ajalle. Tuolloin satoi alueesta riippuen 71–94 mm.
Syyskuun päättyessä Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti ottaen ajankohdan keskiarvojen yläpuolella.
Pielisen vedenkorkeus nousi syyskuun aikana 5 cm, kun elokuun lopussa ennuste näytti 5–20 cm laskua. Syyskuun lopussa Pielisen vedenkorkeus oli 19 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Vedenpinnan ennustetaan pysyvän lokakuun loppuun asti lähellä nykyistä tasoa.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta on lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan. Sateinen sää voi kääntää Orivesi-Pyhäselän vedenpinnan myös nousuun lokakuun lopulla, mutta ennusteessa on vielä merkittävästi epävarmuutta marras-joulukuun osalta.
Viinijärven vedenkorkeus oli syyskuun lopussa 2 cm, Ruunaan 10 cm ja Kajoonjärven 26 cm keskimääräistä ylempänä.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli syyskuun lopussa Nurmeksen Juutilankankaalla 2 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 35 cm tavanomaista ylempänä.
Jokien keskivirtaamat vaihtelivat syyskuussa tavanomaisen molemmin puolin. Pielisjoessa vettä virtasi syyskuussa lähes normaali määrä. Lieksanjoessa vettä virtasi viidenneksen tavallista enemmän. Koitajoen virtaama oli puolitoistakertainen.
Syyskuun aikana pintavedet jäähtyivät ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Syyskuun viimeisenä päivänä Joensuun kanavalla Pielisjoesta mitattiin pintaveden lämpötilaksi 11,6 astetta ja Nurmeksen laivarannassa 11,4 astetta. Lukemat 13.10. olivat vastaavasti Pielisjoella 10,6 astetta ja Pielisellä 10,8 astetta. Pintavedet ovat lähes 4 astetta tavanomaista lämpimämpiä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen@ely-keskus.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut juhannuksen jälkeen Pohjois-Karjalassa27.6.2024 12:32:02 EEST | Tiedote
Juhannuksen jälkeen lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää Pohjois-Karjalan alueella.
Ehdota Pohjois-Karjalan ympäristöpalkinnon saajia kesän aikana!27.6.2024 09:18:05 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus palkitsee vuosittain Pohjois-Karjalan luonnon ja ympäristön hyväksi toimineen henkilön, yhteisön, yrityksen ja/tai biosfäärialuetoimijan tunnustuksena ansiokkaasta työstä ympäristöasioiden edistämiseksi. Ehdotuksia otetaan vastaan 20.9.2024 asti.
Työttömien määrä laski alle yhdeksän tuhannen Pohjois-Karjalassa26.6.2024 08:01:00 EEST | Tiedote
Viime vuoteen verrattuna työttömiä oli yli 500 henkilöä enemmän. Lomautettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta 57 %.
Juhannusviikon sinilevätilanne toistaiseksi rauhallinen Pohjois-Karjalassa20.6.2024 12:52:19 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan valtakunnallisilla sinileväseurannan havaintoasemilla ei ole juhannusviikolla havaittu sinilevää, mutta muutamia kansalaishavaintoja sinilevistä on tehty.
Iiksenjoen ja Haapajoen kalakuolemien syyksi varmistumassa happikato14.6.2024 09:15:40 EEST | Tiedote
Vesinäytteiden tulosten perusteella kalakuolemien syyksi on varmistumassa ensisijaisesti happikato. Iiksenjoessa vedenlaatu on myös ravinteiden ja humuksisuuden sekä värin osalta heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Pielisjoen poikkeuksellisen korkea vedenpinta vaikuttanee osaltaan kyseisten jokien vedenvaihtuvuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme