Helsingin yliopisto

Talouden rakennemuutos saa äänestäjät liikkeelle

Jaa
Globalisaatio ja talouden rakennemuutokset heiluttavat äänestämistä. Muutoksissa pärjänneet näyttävät pysyvän uskollisina puolueelleen, kun taas häviäjiksi itsensä kokeneet etsivät herkemmin uusia vaihtoehtoja, käy ilmi Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen raportista.

BIBU -tutkimushankkeessa tarkasteltiin laajaan 4 000 suomalaiselle tehtyyn kyselyyn perustuen, miten suomalainen äänestyskäyttäytyminen on muutoksessa.

– Tutkimuksemme perusteella äänestäjät jakautuvat neljään eri tavoin äänestävään ryhmään eli kuplaan: porvareihin, punavihreisiin, kaikkiruokaisiin ja vetäytyjiin. Näistä ryhmistä vain porvareilla on selkeä oma puolue: Kokoomus. Muilla puolueilla ei ole takuuvarmaa kannattajien joukkoa, kertoo hankkeen tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Porvarit äänestävät perinteisellä tavalla pääosin yhtä puoluetta, kun taas punavihreissä liikutaan oman blokin sisällä ja kaikkiruokaiset puoluekentän laidasta toiseen. Vetäytyjien ryhmällä ei ole suosikkipuoluetta, mikä kertoo siitä, että ryhmään kuuluvat voivat aktivoitua osallistumaan, mikäli jokin puolue saa kiinni heidän tarpeistaan ja koetuista riskeistään. Tutkimuksen pohjalta Perussuomalaiset ja vasemmistopuolueet näyttäisivät olevan parhaiten kiinni vetäytyjissä.

Tulokset kertovat siitä, kuinka globalisaatio ja talouden rakennemuutokset ravistavat äänestämistä. Äänestäjät ovat irronneet vanhoista luokkapuolueista ja heitä yhdistävät ja erottavat osin uudet asiat: globalisaation voittajat kokevat oman asemansa optimisesti, kun taas häviäjät näkevät riskejä tulevaisuudessa.

Muutoksissa pärjäävät näyttävät pysyneen uskollisena puolueelleen. Kokoomusta äänestävät porvarit kokevat hyötyneensä globalisaatiosta sekä pärjäävänsä hyvin nyt ja tulevaisuudessa.  Häviäjät katsovat tulleensa talouden globalisaation jyräämiksi ja jääneensä muista jälkeen. Globalisaatiosta vähiten hyötyneet ovat muita liikkuvampia äänestäjiä ja etsivät herkemmin uusia vaihtoehtoja. Vetäytyjät ovat vieraantuneet puolueista ja jättävät usein kokonaan äänestämättä.

– Voittajien ja häviäjien kokemusten etääntyminen toisistaan haastaa suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntaa, joka on perustunut pitkään laajapohjaiselle yhteistyölle, kompromissien etsimiselle ja eri kansalaisryhmien väliselle solidaarisuudelle, Wass esittää.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisuuden muutoksia. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.

Lue raportti täältä.


Lisätietoja
:
Hanna Wass,
hanna.wass@helsinki.fi
puh.+358 50 4484 399
www.bibu.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye