Tekoälyllä ja sensoriteknologialla asumisen laatu paremmaksi ja kustannukset alemmaksi
Suomessa rakennetaan vuosittain n. 20 miljardilla eurolla ja korjausrakentamiseen käytetään yli kuusi miljardia euroa. Tulevaisuudessa Suomella on edessään jopa kymmenen miljardin euron julkisten tilojen jälleenrakennus- ja korjausurakka. Rakennusala on tähän mennessä hyödyntänyt sensoriteknologiaa sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia erittäin vähän.
– Jos rakennusala panostaisi 1 % rakennusten koko elinkaaren ajan sensoriteknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen, asumisen laatu kasvaisi ja rakennusten käyttökustannukset laskisivat, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.
Kiinteistöala ei ole hyödyntänyt tähän mennessä uusinta tekniikkaa
Digitalisaatio- ja sensoriteknologiat yhdistettynä tekoälytuettuihin datan ja signaalinkäsittelyn menetelmiin tuottavat tuloksia myös kiinteistöalalla. Tavoitteena on huoneistojen ja kiinteistöjen reaaliaikainen kunnonvalvonta ja tilojen automaattinen säätäminen käyttäjän ja kustannusten kannalta optimaalisiksi.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat analysoivat Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) ja Lehto Asunnot Oy:n toimittamaa anturi- ja automaatiodataa sekä toteuttivat tekoäly- ja teknologiakartoituksen Lehto Asunnot Oy:lle. Yhteistyötä tehtiin tekoälyn hyödyntämisen kartoittamiseksi kiinteistöistä kerättävän sensoridatan analysoinnissa ja ennustemallien kehittämisessä.
– SYK:n liiketunnistusdataa hyödyntäen pystyimme simuloimaan hiilidioksidin kertymää erikokoisissa huoneissa. Tämän perusteella ideoimme neljä tekoälyratkaisua ja testasimme lupaavinta vaihtoehtoa, tutkija Petri Vähäkainu kertoo.
– Lehto Asunnot Oy:n sisäilman mittaustulosten, hyödynnettävyyden ja tekoälypohjaisten kokeilujen tuloksena havaitsimme, että Lehto Asunnot Oy:n asunnot ovat hyvälaatuisia, listaa tutkija Antti Kariluoto.
Kerätyn tiedon pohjalta voidaan toteuttaa älykkäitä palveluita, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi tekoälyavusteiset älykkäät lumiauraus- ja lumenpudotuspalvelut, asunnon sisäilmaa tarkkailevat tekoälyavusteiset palvelut, älykäs jätehuolto ja asuntokohtainen assistentti. Älykäs järjestelmä olisi mahdollista asettaa esimerkiksi lämpötilaa seuraamalla ja muutoksia havaitsemalla säätämään asunnon lämpötila normaaliksi jo ennen kuin asukas on sen itse havainnut.
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanke, KIRA-digi, toteutti julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Vuoden 2018 loppuun kestäneessä KIRA-digi -hankkeessa oli yli 130 kokeilu- ja pilottihanketta, jotka vauhdittivat kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Neittaanmäki
Professori
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
puh. 040 550 7005
Petri Vähäkainu
Projektitutkija
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
petri.vahakainu@jyu.fi
Kati ValpeTiedottaja
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.
Tiedeilta Tieteen päivillä 2025: Lukeminen on portti ihmisyyteen – lukumotivaation nousu vaatii uusia oivalluksia16.12.2024 13:38:27 EET | Tiedote
Mitä hyötyä lukemisesta on? Mitä se tarjoaa aivoille ja ihmisen hyvinvoinnille? Miksi lukeminen estää ulkopuolisuutta? Tiedeillassa lukumotivaatiota pohditaan lukutaidon ja aivotutkimuksen näkökulmista. Kokemukset kentältä havainnollistavat ratkaisevia onnistumisen kokemuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme