THL:n kysely: Asiakkaan kaltoinkohtelua on havainnut lähes puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä – kotihoidossa yleisintä on läheisen tekemä kaltoinkohtelu
Vanhuspalvelujen toimintayksiköistä lähes puolet (47 %) raportoi havainneensa asiakkaan kaltoinkohtelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn perusteella kotihoidossa yleisimmin kaltoinkohtelua esiintyy siten, että tekijä on omainen tai läheinen.
Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.
Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia raportoi havainneensa omaisten tai läheisten tekemää kaltoinkohtelua. Ympärivuorokautisessa hoidossa eniten raportoitiin asiakkaan toiseen asiakkaaseen kohdistamaa kaltoinkohtelua (44 % ympärivuorokautisen yksiköistä).
Henkilöstön asiakkaaseen kohdentamaa kaltoinkohtelua raportoi 3 prosenttia kotihoidon yksiköistä ja 7 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä.
THL:n kyselyyn vastasi toukokuussa toimintayksikköjen esimiehet tai vastuuhenkilöt 2 742 yksiköstä. Vastaukset antavat kuvan ilmiön yleisyydestä yleisellä tasolla, mutta eivät kerro esimerkiksi kaltoinkohtelutilanteiden määrästä.
Suuri avun tarve voi altistaa kaltoinkohtelulle
Vanhuspalveluja käyttävät ovat monin tavoin haavoittuva ryhmä, jonka suuri avun tarve voi altistaa heidät kaltoinkohtelulle
”Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liian vähäisestä henkilökuntamäärästä johtuva kiire sekä vakituisen henkilöstön riittämättömyys lisäävät kaltoinkohtelun riskiä hoivayksiköissä. Myös puutteet ohjeistuksessa ja osaamisessa ovat riskitekijä”, sanoo THL:n horisontaalitoiminnan johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma.
Kotihoidossa kaltoinkohtelun taustalla voi olla läheisen kuormittuminen.
”Palvelujärjestelmää on kevennetty kotihoitoa lisäämällä ja entistä pidemmälle edenneitä muistisairauksia hoidetaan kotona. Yhteiskunnassa ei ole ehkä riittävästi huomioitu tästä omaisille aiheutuvaa kuormitusta. Tulosten perusteella läheisille annettavaa tukea tulisi lisätä”, toteaa THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
Muistisairaan läheistä voivat kuormittaa esimerkiksi puolison jatkuva ohjauksen tarve tai käyttäytymisen muutokset.
”Omaiselle olisi tärkeää saada jaksamisen tueksi taukoja. Sairastuneille suunniteltu päivätoiminta antaa läheiselle kaivattuja lepohetkiä. Myös vertaistuki on monelle muistisairaan läheiselle tärkeä apu”, Aalto sanoo.
Kaltoinkohtelua voidaan ehkäistä
Kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi on tärkeää, että toimintayksiköissä on kehitetty toimintamalli tai ohjeet havaittujen kaltoinkohtelutilanteiden varalta. Kyselyn perusteella kolmannes yksiköistä ei ollut riittävästi ohjeistanut henkilöstöään asiakkaiden kaltoinkohtelun kohtaamisesta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä.
Kaltoinkohtelu on painava syy ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta, jolloin omatyöntekijänä tulee olla sosiaalityöntekijä.
”Edelleen suuri osa kaltoinkohtelusta jää tunnistamatta. Kaltoinkohdelluksi joutunut ei useinkaan halua tai uskalla itse tuoda asiaa esiin. Läheisissä ihmissuhteissa on voinut olla parisuhde- tai perheväkivaltaa jo ennen vanhuspalvelujen asiakkuutta, ja kaltoinkohtelu tunnistetaan, kun kotihoidon ammattilainen seuraa tilannetta säännöllisesti. On keskeistä, että henkilöstöllä on riittävä ammattitaito ja osaaminen ennakoida riskitilanteita ja havaita kaltoinkohtelu. Lisäksi tarvitaan ohjeistus, miten tilanteessa toimitaan”, Minna-Liisa Luoma sanoo.
Havaittu kaltoinkohtelun suuri määrä edellyttää jatkoselvittämistä.
”Tulisi selvittää tarkemmin, millaista apua kaltoinkohtelua kokeneet ovat saaneet ja tunnistetaanko tilanteet riittävän hyvin. Keskeistä olisi löytää keinoja ennaltaehkäistä kaltoinkohtelua ja tunnistaa riskihenkilöt ja riskitilanteet. Jokaisella iäkkäällä on oltava oikeus turvalliseen elämään”, Anna-Mari Aalto toteaa.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Minna-Liisa Luoma
horisontaalitoiminnon johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7260
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet ovat edelleen tiukentuneet - Viinien myyntiä päivittäistavarakaupoissa kannattaa yhä harvempi12.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Väestöstä 54 prosenttia pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana, tiukempaa politiikkaa haluaisi 17 prosenttia. Nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa toivoo 20 prosenttia vastaajista. Tulokset käyvät ilmi THL:n Alkoholipoliittiset mielipiteet -kyselystä.
ADHD-diagnoserna bland barn och unga fortsätter att öka – de regionala skillnaderna är fortfarande stora men de könsrelaterade skillnaderna minskar11.3.2025 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Enligt THL:s registeruppgifter ökar antalet ADHD-diagnoser bland barn och unga fortfarande. År 2023 hade omkring 11 procent av pojkarna i klass 1–6 en ADHD-diagnos. Bland pojkar i åldern 13–17 var motsvarande andel omkring 10 procent. Andelen ADHD-diagnoser bland flickor var omkring 4 procent i klass 1–6 och omkring 6 procent i åldern 13–17.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen – alueelliset erot yhä suuria, mutta sukupuolierot kaventumassa11.3.2025 00:30:00 EET | Tiedote
THL:n rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.
THL:n raportti: Sote-palvelujen vahvistumisesta paljon merkkejä – tiukka talouskuri leimasi hyvinvointialueiden kahta ensimmäistä vuotta10.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ryhtyneet merkittävästi uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. Palvelujen kehittämistä haastaa kuitenkin paine talouden sopeutuksiin, selviää THL:n toimittamasta laajasta raportista. Lähes sadan tutkijan laatima raportti tarkastelee mittakaavaltaan poikkeuksellista reformia. Se kuvaa, mitä sote-uudistus on tähän mennessä tarkoittanut paitsi palvelujen, myös ohjauksen, järjestämisen ja rahoituksen osalta. ”Sote-uudistus koskee valtavaa määrää palveluita väkivallan ehkäisystä neuvoloihin, vanhusten hoivaan ja erikoissairaanhoitoon. Hyvinvointialueilla on jo tehty paljon erinomaista työtä, mutta tämän mittakaavan uudistukseen menee väistämättä vuosia, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. ”Raportin yksi keskeinen johtopäätös on, että sote-uudistuksen merkitystä ei voi tarkastella vain yhtenä isona kertomuksena. Sitä on katsottava myös useina pieninä tarinoina, joissa huomioidaan sekä hyvinvointialuei
THL: Kela-korvauskokeilu 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynneistä on kytkettävä julkisiin terveyspalveluihin7.3.2025 14:51:22 EET | Tiedote
THL:n mukaan 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu tulisi kytkeä osaksi julkista terveydenhuoltoa. THL toteaa lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että perusterveydenhuoltoa voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kohdistamalla kokeiluun suunniteltu rahamäärä hyvinvointialueille siten, että se käytettäisiin hoitojonojen purkuun palvelusetelien avulla. Hallituksen kaavailemassa kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille maksamalla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavan summan. Kela korvaisi käynnistä loput. THL katsoo, että malli lisäisi järjestelmän pirstaleisuutta eikä olisi kustannustehokkain tapa purkaa hoitojonoja. ”Kela-korvauskokeilussa julkisen perusterveydenhuollon rinnalle kehitettäisiin erillinen ja erilainen palvelumalli, jonka palveluvalikoima on suppeampi eikä palveluun pääsyn kriteereitä ole käytössä. Palvelusetelimallilla yksityisiä palveluita voitaisiin tarjota kohdennetusti 65 vuotta täyttäneille, ja käyttää osa rahoista hoitaja
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme