Torju vesistöjen vieraslajit! Huomioi erityisesti nämä kolme lajia
Isosorsimo valtaa rantoja
Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi. Se muodostaa laajoja, heleänvihreitä, usein puolikelluvia kasvustoja vesistöjen rannoille. Sen korsi on vankka, ja lehdet ovat 5–15 mm leveät ja alta kiiltävät. Tähkylöiden väri vaihtelee kellanruskeasta kellanvihreään. Isosorsimo muistuttaa rannoilla yleisesti esiintyvää järviruokoa.
Isosorsimon muodostamat massakasvustot syrjäyttävät rantojen alkuperäisiä kasvilajeja. Samalla laji muuttaa haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöä. Vaikeakulkuisista kasvustoista on haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle.
Edullisinta ja helpointa on poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi. Maanomistajan ja vesialueen omistajan luvalla pieniä kasvustoja voi niittää, mieluiten useita kertoja kesässä. Jos vesistöön on suunniteltu ruoppausta, kannattaa se kohdistaa nimenomaan isosorsimokasvustoihin.
Muistathan tehdä ELY-keskukseen sekä vesialueen omistajalle ruoppaus- tai niittoilmoituksen vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskuksen nettisivuilla.
Hyytelösammaleläin leviää voimakkaasti
Hyytelösammaleläintä (Pectinatella magnifica) esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä sisävesissä, yli 15 °C lämpötiloissa. Laji muodostaa yhdyskuntia pallomaisen hyytelömassan ympärille. Yhdyskunnan koko voi vaihdella muutamista senteistä noin 40 senttimetriin. Havainnot keskittyvät elo-syyskuulle, mutta havaintoja voidaan tehdä jo kesä-heinäkuun vaihteessa.
Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta voi irrota ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki.
Hyytelösammaleläin leviää herkästi. Yhdyskunnat voivat aiheuttaa haittaa kalastusvälineisiin tarttumalla sekä tukkimalla vedenottoputkia. Laji voi vähentää uimarantojen viihtyisyyttä.
Leviämistä voidaan yrittää hillitä keräämällä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhdyskunnat pois vedestä, eli ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymisvaiheita. Verkoista tai katiskoista yhdyskunnat irrotetaan rannalla ja pyyntivälineet puhdistetaan vesistöstä toiseen siirrettäessä. Kuivalle maalle nostetut koloniat haudataan maahan.
Kanadanvesirutto muodostaa massakasvustoja
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on uposkasvi, joka muodostaa laajoja massakasvustoja vesistöissä. Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä ja kasvaa 30–200 cm:n pituiseksi. Kasvilla ei ole varsinaisia juuria. Se viihtyy erityisesti rehevissä järvissä, mutta kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa ja isoissa ojissa.
Vesirutto voi syrjäyttää alkuperäislajistoa tai rajoittaa niiden kasvua. Massakasvustot haittaavat kaikenlaista vesistöjen käyttöä, kuten veneilyä, kalastamista ja uimista.
Omatoimista torjuntaa ei suositella, sillä vesirutto lisääntyy helposti pienistäkin kasvin kappaleista. Verson palaset voivat levitä uusille alueille luontaisesti esimerkiksi aallokon ja virtausten kuljettamana sekä veneiden, pyydysten ja kalastusvälineiden mukana.
Lähteenä vieraslajit.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus: Anu Peltonen, p. 0295 036 367
Kainuun ELY-keskus: Reima Leinonen, p. 0295 023 799
Hämeen ELY-keskus: Pauliina Kauppinen, p. 0295 025 202 ja Riitta Ryömä, p. 0295 025 134
Pohjois-Savon ELY-keskus: Antti Kanninen, p. 0295 026 801
Sähköpostisoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Vanhat joulukuuset toimivat pian Kirkkojärven vesieläinten ja lintujen ruokapöytänä15.1.2025 13:08:28 EET | Tiedote
Pirkanmaalaisten vanhat joulukuuset saavat pian uuden elämän Kangasalan Kirkkojärvessä tammikuussa. Kuusia upotetaan järveen, jotta hyönteisiä olisi enemmän ja luonnon monimuotoisuus vahvistuisi. Lisäksi järveen tuodaan kolme pesimälauttaa linnuille. Pirkanmaan ELY-keskus on tilannut työn osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka avulla autetaan suomalaisia lajeja ja luontotyyppejä.
Yleisötilaisuus ja karttakysely valtatien 12 tiesuunnitelmasta, Tampereen ja Kangasalan välillä10.1.2025 12:36:36 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus suunnittelee Tampereen ja Kangasalan välisen valtatien 12 leventämistä nelikaistaiseksi moottoriliikennetieksi. Alasjärvi–Huutijärvi yhteysvälin tiesuunnitelmaluonnoksia esitellään yleisötilaisuudessa ja niistä voi antaa palautetta myös karttakyselyssä.
Pirkanmaan ELY-keskus pyytää tarkennuksia Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutuksista3.1.2025 10:34:44 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten (YVA) arviointiohjelmasta. Tarkennuksia pyydetään muun muassa luonto-, vesistö- ja maisemavaikutusten sekä aurinkovoimavaihtoehtojen arviointiin.
Työllisyyskatsaus │ Työttömien määrä jatkoi kasvuaan Pirkanmaalla marraskuussa23.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla yhteensä 28 964 henkilöä, joka on 4 235 henkilöä enemmän kuin viime vuoden marraskuussa. Pirkanmaan työttömyysaste oli marraskuussa 11,2 prosenttia. Maakuntavertailussa Pirkanmaan työttömyys kasvoi jälleen eniten. Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut marraskuussa sekä vuosi- että kuukausitasolla vertailtaessa.
Perinnebiotooppien hoito suojelee rikkaita luontotyyppejä20.12.2024 09:19:14 EET | Tiedote
Ylöjärvellä kunnostettiin kolme perinnebiotooppikohdetta lampaiden ja lehmien laidunnettavaksi viime kesänä. Tämä on neljäs vuosi, kun kunnostuksia tehdään. Kunnostukset ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuoden aikana työtä tehtiin noin parillakymmenellä kohteella. Rikkaiden luontotyyppien vaaliminen oikeanlaisten hoitotoimien avulla auttaa uhanalaista lajistoa. Samalla se ylläpitää perinnemaisemien arvoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme