Perinnebiotooppien hoito suojelee rikkaita luontotyyppejä
Ylöjärvellä kunnostettiin kolme perinnebiotooppikohdetta lampaiden ja lehmien laidunnettavaksi viime kesänä. Tämä on neljäs vuosi, kun kunnostuksia tehdään. Kunnostukset ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuoden aikana työtä tehtiin noin parillakymmenellä kohteella. Rikkaiden luontotyyppien vaaliminen oikeanlaisten hoitotoimien avulla auttaa uhanalaista lajistoa. Samalla se ylläpitää perinnemaisemien arvoja.
Tänä vuonna Ylöjärvellä kunnostettiin kolme perinnebiotooppikohdetta laitumiksi lampaille ja naudoille. Kaikilla kohteilla tehtiin pääsääntöisesti samanlaisia hoitotoimia. Kunnostukset ovat osa valtakunnallista Helmi-ohjelmaa.
Yksi valmistuneista kohteista oli pieni nautalaidun, jossa esiintyy pirkanmaalaisittain harvinaista tulvavaikutteista niittyä. Tulvavaikutteiset niityt ovat niittyjä, jotka altistuvat tulvalle säännöllisesti. Niiden kasvillisuudessa on havaittavissa vyöhykemäisyyttä, jota ei tulvimattomilla niityillä ole. Niityille muodostuu myös tulvamaannos tulvaveden tuoman kiintoaineksen myötä.
Yhdellä perinnebiotoopilla kunnostuksiin kuului raivausta, puuston poistoa sekä laitumen aitaamista. Alueen rantalaidun oli kasvanut pahasti umpeen ja pajukkoa oli runsaasti. Pajukko raivattiin miltei kokonaan. Laitumilta poistettiin myös puita, joista iso osa kuitenkin säästettiin. Säästynyt puusto jätettiin pieniin ryhmiin.
– Raivaukset ja puuston poisto avarsivat maisemaa ja avasivat kaukonäkymiä, kun maisemaa sulkeva pensaskerros raivattiin. Nyt valo pääsee kenttäkerrokseen, jossa heinät ja ruohot voivat kasvaa. Kun kenttäkerros kasvaa, naudoilla on enemmän laidunnettavaa aluetta, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen luonnon- ja maisemanhoidon asiantuntija Veera Mäkitalo.
Järvi näkyy nyt myös hyvin läheiselle tielle. Kunnostuksen ansiosta maisemassa vuorottelevat avoimet alueet ja puustoryhmät yhdessä pajujen kanssa.
Laiduntamisen hyödyt näkyvät jo
Raivausten ja puuston poiston jälkeen alue aidattiin. Aitamateriaalin valinnassa ja rakentamisessa huomioidaan aina laiduntava eläin, maaston erikoispiirteet sekä kohteelle sopivin aitatyyppi. Tällä kertaa aitaan tuli lautajuoksut ja sähkö.
Ensimmäisenä kesänä naudat laidunsivat osin kevytaidan avulla laidunaluetta. Jo ensimmäisen kesän jälkeen hyödyt olivat nähtävissä. Laidunnus piti tehokkaasti alueelta raivatun pajukon pois, jäljelle jäänyt pajukko pysyi matalana. Tämä on tärkeää, sillä paju palautuu nopeasti raivatuille alueille, jolloin tehdyn työn hyödyt menetetään. Kun kasvillisuus pysyy matalana, niittylajistolla on hyvät mahdollisuudet levitä uudelle laidunalueelle. Myös siemenpankki pääsee aktivoitumaan, kun naudat rikkovat maanpintaa ja pitävät muun kasvillisuuden matalana.
Alueen ja maiseman muutosta voi seurata hankealueelta tehdyn valokuvaseurannan avulla. Avonaisempi maisema näkyy selvästi tehtyjen kunnostusten jälkeen.
Arvokkaiden ja uhanalaisten lajien turvapaikkoja
Vuosittain tuettavat perinnebiotooppihoitokohteet ovat usein pieniä, laidunnukseen soveltumattomia niittyjä tai ketoja. Ketokohteet saattavat olla vain kymmenen aarin kokoisia.
Hoito on tärkeää, sillä kohteilla esiintyy huomionarvoisia kasveja, esimerkiksi noidanlukkoja, sekä uhanalaisia lajeja, kuten ahosilmäruohoa ja tähkämaitikkaa. Pienet kohteet myös ylläpitävät perinnebiotooppiverkostoa. Verkostoon kuuluu uuselinympäristöt, joita voivat olla esimerkiksi kuivat ja lyhyeksi leikatut tienpientareet. Näiden avulla laji säilyttää useita populaatioita ja pystyy leviämään mahdollisesti uusille alueille.
Vuosittainen hoito pitää kasvillisuuden matalana ja estää alueen umpeenkasvua sekä metsittymistä. Perinnebiotooppilajisto ei ole hyvä kilpailemaan korkeaa kasvustoa vastaan, vaan tarvitsee avoimen kasvupaikan. Usein laidunnus luo nämä olosuhteet. Vastaavasti, kun laidunnus vähenee, monet kohteet kasvavat umpeen.
Perinnebiotoopit ovat monipuolisia luontotyyppejä, joiden hoitaminen suojelee uhanalaista lajistoa. Niiden säilyttäminen estää myös luontokatoa. Helmi-elinympäristöohjelman kunnostukset jatkuvat aina vuoteen 2030 saakka.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus
Luonnon- ja maisemanhoidon asiantuntija, Veera Mäkitalo, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi, puh. +358 295 036 217
Linkit
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaalla käynnistyi lähes 100 maaseudun kehittämishanketta vuonna 202418.12.2024 15:37:55 EET | Tiedote
EU:n maaseuturahoitusta myönnettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 97 hankkeelle, yhteensä yli 6 miljoonaa euroa. Rahoitusta saaneilla hankkeilla muun muassa parannetaan huoltovarmuutta ja kyläturvallisuutta, tuetaan maaseudun ilmasto- ja ympäristötekoja, kehitetään elinkeinotoimintaa ja matkailua sekä lisätään maaseudun hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia. Hankkeita rahoittavat Pirkanmaalla ELY-keskus ja alueella toimivat kuusi Leader-ryhmää.
Pirkanmaan ELY-keskus: Lempäälän Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymisessä on ympäristövaikutuksiin ja taustaselvityksiin liittyviä puutteita18.12.2024 13:00:29 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt Lempäälän Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
Pimein ja turvattomin aika maanteillä on nyt - Pirkanmaan alueella vilkkuu hirviä karkottavat riistareflektorit16.12.2024 17:17:33 EET | Tiedote
Pirkanmaan alueella hirvieläinonnettomuudet ovat merkittävä liikenneturvallisuusongelma. ELY-keskuksen mukaan maakunnassa tapahtuu vuosittain noin 1 700 hirvieläinonnettomuutta, mikä sijoittaa Pirkanmaan kolmanneksi eniten onnettomuuksia kokevien maakuntien joukkoon Varsinais-Suomen ja Uudenmaan jälkeen. Hirvieläinonnettomuuksien määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Hirvionnettomuuksia tapahtuu eniten syyskuussa, metsäkaurisonnettomuuksia sattuu erityisesti toukokuussa ja marraskuussa tapahtuu eniten valkohäntäpeuraonnettomuuksia. Vuosina 2017–2021 Suomessa tapahtui yhteensä 14 kuolemaan johtanutta eläinonnettomuutta, mikä on enemmän kuin edellisellä viisivuotiskaudella.
Rahoituksen tietopalvelun ilmastokattavuus laajenee ACE-hankkeen tuella5.12.2024 15:22:42 EET | Tiedote
Motivan ylläpitämää Rahoituksen tietopalvelua on laajennettu Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeen puitteissa. Pirkanmaan ELY-keskus on mukana koostamassa rahoitustietoa. Palvelu kattaa nyt energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen lisäksi myös muita teemoja, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden.
Vesistöt kuntoon Kovesjoella – uusia ratkaisuja ravinnekuormituksen hillitsemiseksi5.12.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Parkanon Paimenkivennevalla valmistui syyskuussa harvinaislaatuinen pilotti- ja ennallistamiskohde. Ympäristöministeriön rahoittamassa Kovesjoen valuma-aluepilotissa etsittiin ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme