Tunnetaidot suojaavat lukiolaista uupumukselta ja lisäävät intoa
Kolmannes lukiolaisista kokee innostusta opinnoistaan, mutta puolet kärsii stressistä ja joka viides on voimakkaasti uupunut. Tämä selviää Katariina Salmela-Aron ja Katja Upadyayan tekemästä tutkimuksesta, johon osallistui 1038 lukiolaista keväällä 2019.
Tutkijat määrittelivät tulosten pohjalta kolme kouluhyvinvointiprofiilia kouluinnon, uupumuksen ja opiskeluholismin suhteen: innostuneet (34 %), stressaantuneet (47 %) ja uupuneet (19 %).
Tulokset osoittavat sosio-emotionaalisten taitojen voiman: Mitä enemmän sisua, uteliaisuutta ja resilienssiä eli psyykkistä kimmoisuutta ja palautumiskykyä opiskelijoilla oli, sitä todennäköisemmin he kuuluivat innostuneiden ryhmään. Uupuneet puolestaan kokivat vähiten sisua, yhteenkuuluvuutta ja resilienssiä.
Lukioikäisillä hyvät edellytykset sosio-emotionaalisten taitojen oppimiseen
– Huolestuttavan moni lukiolainen on uupunut. Positiivista kuitenkin on tieto, että sosio-emotionaaliset taidot voivat suojata opiskelijoita, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro sanoo.
– Koulussa tulisikin akateemisten taitojen lisäksi keskittyä sosio-emotionaalisten taitojen kehittämiseen. Ne kehittyvät erityisesti lukioiässä.
Harjoitusten avulla voi oppia säätelemään tunteitaan ja muokkaamaan ajattelutapojaan. Esimerkiksi stressiin liittyvää ajattelutapaa kannattaa kehittää niin, että ei ahdistuisi ja lamaantuisi stressistä vaan oppisi käyttämään siitä saatua energiaa hyväksi oppimisessa.
– Utelias mieli puolestaan lisää halua oppia ja tietää lisää, ja sitä kautta stressiä pystyy suuntaamaan oppimiseen, eikä energiaa kulu vellomiseen ja märehtimiseen, jotka edelleen lisäävät uupumusta, Salmela-Aro kuvaa.
Tunteet tarttuvat ryhmässä, ja siksi esimerkiksi uupuneita oppilaita ei kannattaisi laittaa työskentelemään samaan ryhmään. Jos uupuneet märehtivät tilannetta yhdessä, se saattaa lisätä yksilöiden kokemaa uupumusta entisestään.
Joidenkin kohdalla tilanne helpottaa, kun oma identiteetti kehittyy ja löytää elämälleen suuntaa. Silloin myös uupumuksen tunteet saattavat väistyä.
Koronakevät haastoi
Entä miten etäopetuksessa vietetty koronakevät 2020 vaikutti lukiolaisten hyvinvointiin? Katariina Salmela-Aro selvitti tätä lukiolaisilla toukokuussa, ja tutkimusjulkaisu on nyt työn alla.
– Kevät haastoi opiskelijoiden sosio-emotioaalisia taitoja ja toi totisesti esille niiden merkityksen. Opiskelijat joutuivat kokemaan vastoinkäymisiä ja sopeutumaan uusiin toimintatapoihin. Todennäköisesti nuoret, jotka onnistuivat sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen, selvisivät poikkeusajasta parhaiten.
Julkaisun tiedot: Katariina Salmela-Aro and Katja Upadyaya (2020): School engagement and burnout profiles during high school –The role of socio-emotional skills. European Journal of Developmental Psychology.
Tutkimus on tehty Suomen Akatemian rahoittamassa Silta tulevaisuuteen -hankkeessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina Salmela-Aro, puhelin 050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme