Työterveyslaitos

Tutkimus: Iltavirkkujen ennenaikaisten kuolemien syynä alkoholi ja tupakointi

Jaa
Myöhään valvomisella ei ole juuri vaikutusta iltavirkkujen elinikään, vaikka heillä on hieman kohonnut kuoleman riski verrattuna aamuvirkkuihin. Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkelissa todettiin, että kuolemien syynä oli suurelta osin tupakointi ja alkoholi eikä kronotyyppi. Tupakoimattomien henkilöiden kuoleman riski ei ollut kohonnut.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston mediatiedote 16.6.2023

Myöhään valvomisella ei ole juuri vaikutusta iltavirkkujen elinikään, kertoo vertaisarvioitu artikkeli Chronobiology International -lehdessä.

Lähes 23 000 kaksosen tiedoista koostuva aineisto pohjautuu tutkimukseen, jossa on seurattu heitä yli 37 vuoden ajan Suomessa.

Tutkimus osoittaa, että iltavirkuilla on hieman kohonnut kuoleman riski verrattuna aamuvirkkuihin, mutta tämä on pääosin kytköksissä tupakointiin ja alkoholin kulutukseen.

Tulosten perusteella elämäntapoihin tulisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan kronotyypin terveysvaikutuksia. Kronotyyppi tarkoittaa kehon luonnollista taipumusta nukkua tiettyyn aikaan.

– Tulostemme perusteella kronotyypin itsenäinen vaikutus kuolleisuuteen näyttäisi olevan hyvin vähäinen tai olematon, sanoo ylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.

– Tämän lisäksi selkeästi iltaihmisten kohonnut kuolleisuusriski näyttäisi pääosin selittyvän suuremmalla tupakan ja alkoholin kulutuksella verrattuna henkilöihin, jotka ovat selkeästi aamuihmisiä, Hublin jatkaa.

Unen pituuden, laadun ja ajoittumisen sekä vuorotyön vaikutuksista terveyteen on enenevissä määrin näyttöä. Aiemmissa tutkimuksissa iltavirkkujen kohonnut sairastumisriski on liittynyt erityisesti sydänongelmiin.

Vuonna 2018 julkaistiin UK Biobankin aineisto, jonka tutkimushenkilöitä oli seurattu kuuden ja puolen vuoden ajan. Tässä aineistossa iltavirkuilla todettiin hieman kohonnut kuoleman riski mihin tahansa sairauteen, mukaan lukien sydänsairaudet.

Nyt julkaistava tutkimus saikin alkusysäyksen juuri tästä aiemmasta tutkimuksesta, koska tutkijat halusivat analysoida tekijöitä, joita ei aiemmin oltu mitattu. Nyt huomiota kiinnitettiin alkoholin kulutuksen ja tupakoinnin määrään.

Tutkimuksen toinen vetäjä on tutkimusjohtaja Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 22 976:ta kaksoskohorttiin kuuluvaa aikuista miestä ja naista vuodesta 1981 vuoteen 2018.

Tutkimuksen alussa kyselyyn vastanneet kaksoset saivat valita neljästä mahdollisesta vastauksesta: ”Olen selvästi aamuihminen”, ”Olen jonkin verran aamuihminen”, ”Olen selvästi iltaihminen” ja ”Olen jonkin verran iltaihminen”.

Vuonna 2018 tutkijat selvittivät, kuinka suuri osa tutkimushenkilöistä oli kuollut. Kuolinsyytiedot perustuivat Tilastokeskuksen rekisteriin.

Tutkimuksessa huomioitiin koulutus, päivittäinen alkoholin kulutus, mahdollinen tupakointi ja sen määrä, kehon painoindeksi ja unen pituus.

Aineistossa kaksosista 7 591 koki olevansa ”jonkin verran” ja 2 262 ”selvästi” iltaihmisiä. Vastaavat luvut aamuihmisille olivat 6 354 ja 6 769.

Aamuihmisiin verrattuna iltavirkut olivat nuorempia ja joivat/polttivat enemmän. Itsensä selvästi iltaihmisiksi kokevat saivat myös epätodennäköisemmin vähintään kahdeksan tuntia unta.

Kaikkiaan 8 728 kaksosista oli kuollut vuoteen 2018 mennessä. Todennäköisyys kuolla mistä tahansa syystä oli 9 prosenttia korkeampi henkilöillä, jotka kokivat itsensä selvästi iltavirkuiksi verrattuna aamuvirkkuihin.

Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että kuolemien syynä oli suurelta osin tupakointi ja alkoholi eikä kronotyyppi. Tätä löydöstä tukee myös se, että myöskään tupakoimattomien iltavirkkujen kuoleman riski ei ollut kohonnut.

Alkoholiin liittyviin kuolinsyihin sisältyivät alkoholiin liittyvät sairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys.

Kaprio huomauttaa, että nyt tehdyn tutkimuksen tulokset ovat aiempia tutkimuksia paremmin yleistettävissä. Tutkimushenkilöiden terveydentila ei eronnut koko väestöstä toisin kuin UK Biobankin tutkimuksessa, jossa tutkimushenkilöt olivat keskivertoa terveempiä.

Tutkijat pitävät tutkimuksensa vahvuutena kattavan elintapoihin liittyvän aineiston käyttöä ja pitkää seuranta-aikaa. Tulokset perustuvat kuitenkin itse ilmoitettuun tietoon vastauksena yhteen kysymykseen.

Lisätiedot


Tutustu artikkeliin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Työsuojelupäivillä 14.–15.1.2025 otetaan lähtölaukaus turvallisempaan digityöhön19.11.2024 12:38:20 EET | Kutsu

Työsuojelupäivillä syvennytään siihen, miten teknologisilla ratkaisuilla voidaan parantaa työterveyttä ja työturvallisuutta. Tampere-talossa kuullaan tammikuussa ajankohtaisia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esimerkkejä työpaikoilta sekä käydään yhteistä keskustelua. Työterveyslaitos kutsuu työsuojelun parissa työskentelevät ja teemoista kiinnostuneet päivittämään tietonsa ajankohtaisaiheista.

Työpuntari-rekommendationer: Inom social- och hälsovårdsbranschen måste arbetstagarna själva involveras starkt i utvecklingsarbetet14.11.2024 08:30:00 EET | Pressmeddelande

I välfärdsområdena behövs ett flertal åtgärder för att förbättra social- och hälsovårdssektorns dragkraft och hållkraft. Arbetshälsoinstitutets Työpuntari har publicerat rekommendationer i tre punkter för välfärdsområden. I rekommendationerna betonas behovet av att förnya metoderna för utveckling av arbetet och att i större utsträckning koncentrera utvecklingsarbetet till arbetsenheterna.

Työpuntari recommendations: Employees in the social welfare and health care sector must be closely involved in development work14.11.2024 08:30:00 EET | Press release

Tähän Numerous measures are needed in the wellbeing services counties to improve the attractiveness and retention of the social welfare and health care sector. Three recommendations for wellbeing services counties were published in the Finnish Institute of Occupational Health’s Työpuntari. The recommendations highlight the need to reform work development and to focus development more on work units.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye