Tutkimus: Korkeakouluopiskelijat istuvat hälyttävän paljon, 41 prosenttia istuu arkisin vähintään 12 tuntia

Korkeakouluopiskelijat istuvat todella paljon. Heistä 41 prosenttia istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Ammattikorkeakoulun miesopiskelijoista jo yli puolet, 52 prosenttia, istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Tiedot selviävät Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), jonka uusin aineisto kerättiin kevättalvella 2021 koronaepidemian kolmannen aallon aikana.
Korkeakouluopiskelijat istuivat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa. Aiemmista väestötutkimuksista on selvinnyt, että esimerkiksi 18–29-vuotiaat miehet istuvat arkisin keskimäärin 8 tuntia 29 minuuttia ja naiset 8 tuntia 8 minuuttia. Opiskelijoiden istumiseen käyttämä aika on siten suurempi kuin nuorilla aikuisilla keskimäärin.
”Korkeakouluopiskelijat, erityisesti miehet, istuvat hälyttävän paljon. Vastikään on uutisoitu myös suomalaismiesten fyysisen kunnon heikkenemisestä. Nämä kaksi tutkimustulosta kertovat siitä, että paikallaanoloa tulee vähentää ja liikkumista edistää arjen toimintaympäristöissä aktiivisesti”, kertoo suunnittelija Noora Holm THL:stä.
”Tutkimusaineistomme on kerätty keskellä koronaepidemiaa ja normaalista poikkeavaa arkielämää, mutta tilanne on jo pitkään ollut huono", Holm sanoo.
Opintoala vaikuttaa istumisen määrään
Suurin osa istumisesta tapahtui opiskelu- tai työpäivän aikana sekä kotona television, tietokoneen tai älylaitteen ääressä.
Kuva 2. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Eniten istuivat tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä opiskelevat (noin 12 tuntia ja 30 minuuttia) ja vähiten kasvatusalojen opiskelijat (noin 9 tuntia ja 30 minuuttia).
”Eri opintoaloilla opiskelu voi olla luonteeltaan erilaista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla opetus on ehkä toiminnallisempaa, ja he ovat vähemmän paikallaan opiskelupäivän aikana. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opintoja puolestaan tehdään pääosin päätelaitteiden ääressä istuen”, Holm kertoo.
Kuva 3. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Tauotus ja pienikin liike lisäävät terveyttä ja vireyttä opiskeluun
Pitkäkestoinen istuminen on terveysriski, vaikka ihminen liikkuisi suosituksia vastaavan määrän.
”Liiallinen istuminen lisää muun muassa ylipainon, univaikeuksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä. Pienikin liike, kuten seisomaan nousu ja lyhyt jaloittelu opiskellessa, lisää vireyttä ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja muistiin", kertoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.
On monia keinoja, joilla korkeakoulun ja arjen toimintaympäristöissä voidaan ehkäistä tuoleille ja sohviin juuttumista.
"On olennaista, että korkeakoulujen opiskelutilat tukevat työskentelyasentojen vaihtelua. Lisäksi on toivottavaa, että opetuksen järjestäjä mahdollistaa ja rohkaisee opiskelijoita terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistäviin aktiivisiin taukoihin – myös etäopetuksessa”, toteaa korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitosta.
Kuva 4. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2021 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat keväälle 2021 läsnä olevaksi ilmoittautuneet 18–34-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, jotka suorittivat perustutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa.
Vastaajia oli 6 258 (osallistumisaktiivisuus 53 %). Tähän istumista käsittelevään tutkimukseen valittiin mukaan päätoimisesti opiskelevat sekä osa-aikatyötä ja keikkatyötä tekevät opiskelijat. Kokoaikatyötä tekevät opiskelijat jätettiin pois analyyseistä.
Lähde:
Holm N, Ikonen J, Siekkinen K, Ansala J, Parikka S (2023). Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lisätietoja:
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Noora Holm
suunnittelija
THL
puh. 029 524 7418
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsti Siekkinen (tavoitettavissa 24.4. alkaen)
terveyden edistämisen asiantuntija
Liikkuva opiskelu -ohjelma
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 050 368 5250
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jussi Ansala
korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
puh. 044 780 0214
etunimi.sukunimi@oll.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 15/20253.4.2025 14:53:06 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 3.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ke 9.4. Perhekeskusten tilannekuva Suomessa, 3 Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisua. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ti 8.4. Kirjoittaja: Nadja Lindgren-Blomerus, suunnittelija, THL. Romanien lyhyt mutta sitäkin vaikuttavampi koulutuspolku vahvistaa koko yhteisön osallisuutta ke 9.4. Kirjoittajat: Tanja Tasala, Tuija Yli-Törmänen, Tapani Kauppinen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa on poliittinen valinta to 10.4.
Perusturvan riittävyys on heikentynyt etenkin työttömillä lapsiperheillä - toimeentulotuki paikkaa ensisijaisten etuuksien leikkauksia3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikissa tarkastelluissa perusturvaetuuksia saavissa kotitalouksissa tulojen riittävyys on heikentynyt vuosina 2024–2025, selviää THL:n julkaisemasta perusturvan riittävyyden väliarvioinnista. Taustalla ovat hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset.
THL viikolla 14/202527.3.2025 15:04:36 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 27.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 3.4. Petteri Orpon hallitus on tehnyt laajoja muutoksia ja leikkauksia sosiaaliturvaan vuosina 2024-2025. Miten muutokset näkyvät perusturvaetuuksia eli vähimmäismääräisiä työttömyys-, sairaus-, perhe- ja eläke-etuuksia saavien kotitalouksien tuloissa? Julkaisemme perusturvan riittävyydestä väliarvioinnin. Materiaali on saatavissa ennakkoon embargolla ensi viikolla. Lisätiedot: piritta.rautavuori(at)thl.fi, puh. 029 524 7120 Verkkouutiset ke 2.4. Uutta
Vaccinationstäckningen bland barn är hög i Finland, men har minskat när det gäller vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund27.3.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Täckningen för den andra dosen av vaccinet mot mässling, påssjuka och röda hund (MPR) som ges till sexåringar har minskat, vilket ökar risken för en mässlingsepidemi. I Finland är det fortfarande sällsynt att vara ovaccinerad, men andelen helt ovaccinerade barn är ändå större än tidigare.
Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua27.3.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuusivuotiaille annettavien tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteiden (MPR) toisten annosten kattavuudessa on laskua, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme