Tutkimus: Korkeakouluopiskelijat istuvat hälyttävän paljon, 41 prosenttia istuu arkisin vähintään 12 tuntia
Korkeakouluopiskelijat istuvat todella paljon. Heistä 41 prosenttia istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Ammattikorkeakoulun miesopiskelijoista jo yli puolet, 52 prosenttia, istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Tiedot selviävät Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), jonka uusin aineisto kerättiin kevättalvella 2021 koronaepidemian kolmannen aallon aikana.
Korkeakouluopiskelijat istuivat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa. Aiemmista väestötutkimuksista on selvinnyt, että esimerkiksi 18–29-vuotiaat miehet istuvat arkisin keskimäärin 8 tuntia 29 minuuttia ja naiset 8 tuntia 8 minuuttia. Opiskelijoiden istumiseen käyttämä aika on siten suurempi kuin nuorilla aikuisilla keskimäärin.
”Korkeakouluopiskelijat, erityisesti miehet, istuvat hälyttävän paljon. Vastikään on uutisoitu myös suomalaismiesten fyysisen kunnon heikkenemisestä. Nämä kaksi tutkimustulosta kertovat siitä, että paikallaanoloa tulee vähentää ja liikkumista edistää arjen toimintaympäristöissä aktiivisesti”, kertoo suunnittelija Noora Holm THL:stä.
”Tutkimusaineistomme on kerätty keskellä koronaepidemiaa ja normaalista poikkeavaa arkielämää, mutta tilanne on jo pitkään ollut huono", Holm sanoo.
Opintoala vaikuttaa istumisen määrään
Suurin osa istumisesta tapahtui opiskelu- tai työpäivän aikana sekä kotona television, tietokoneen tai älylaitteen ääressä.
Kuva 2. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Eniten istuivat tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä opiskelevat (noin 12 tuntia ja 30 minuuttia) ja vähiten kasvatusalojen opiskelijat (noin 9 tuntia ja 30 minuuttia).
”Eri opintoaloilla opiskelu voi olla luonteeltaan erilaista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla opetus on ehkä toiminnallisempaa, ja he ovat vähemmän paikallaan opiskelupäivän aikana. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opintoja puolestaan tehdään pääosin päätelaitteiden ääressä istuen”, Holm kertoo.
Kuva 3. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Tauotus ja pienikin liike lisäävät terveyttä ja vireyttä opiskeluun
Pitkäkestoinen istuminen on terveysriski, vaikka ihminen liikkuisi suosituksia vastaavan määrän.
”Liiallinen istuminen lisää muun muassa ylipainon, univaikeuksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä. Pienikin liike, kuten seisomaan nousu ja lyhyt jaloittelu opiskellessa, lisää vireyttä ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja muistiin", kertoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.
On monia keinoja, joilla korkeakoulun ja arjen toimintaympäristöissä voidaan ehkäistä tuoleille ja sohviin juuttumista.
"On olennaista, että korkeakoulujen opiskelutilat tukevat työskentelyasentojen vaihtelua. Lisäksi on toivottavaa, että opetuksen järjestäjä mahdollistaa ja rohkaisee opiskelijoita terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistäviin aktiivisiin taukoihin – myös etäopetuksessa”, toteaa korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitosta.
Kuva 4. Ks. kuva tiedotteen lopusta.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2021 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat keväälle 2021 läsnä olevaksi ilmoittautuneet 18–34-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, jotka suorittivat perustutkintoa suomalaisessa korkeakoulussa.
Vastaajia oli 6 258 (osallistumisaktiivisuus 53 %). Tähän istumista käsittelevään tutkimukseen valittiin mukaan päätoimisesti opiskelevat sekä osa-aikatyötä ja keikkatyötä tekevät opiskelijat. Kokoaikatyötä tekevät opiskelijat jätettiin pois analyyseistä.
Lähde:
Holm N, Ikonen J, Siekkinen K, Ansala J, Parikka S (2023). Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lisätietoja:
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Noora Holm
suunnittelija
THL
puh. 029 524 7418
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsti Siekkinen (tavoitettavissa 24.4. alkaen)
terveyden edistämisen asiantuntija
Liikkuva opiskelu -ohjelma
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 050 368 5250
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jussi Ansala
korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
puh. 044 780 0214
etunimi.sukunimi@oll.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jätevesitutkimus: kokaiinin käyttö lisääntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella, amfetamiinin käyttö kasvussa suuressa osassa maata28.6.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Kokaiinia käytetään yhä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus. Pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä käytön kasvu on viime aikoina taittunut, mutta useissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella kokaiinin käyttömäärät ovat mittaushistorian korkeimpia. Myös amfetamiinin käyttömäärät ovat useissa kaupungeissa merkittävästi kasvaneet verrattuna edelliseen valtakunnalliseen seurantaan, joka toteutettiin vuonna 2022.
THL kehittäisi perusterveydenhuoltoa osana hyvinvointialueiden toimintaa Kela-korvausten noston sijaan26.6.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostamista. Esityksen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään ja varhaishoitoon sekä edistää eri ammattiryhmien välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa. THL:n arvioi lausunnossaan, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden toteutuminen esityksen mukaisin toimin ei ole varmaa.
Lintuinfluenssarokotukset alkavat – rokotetta tarjotaan niille, joilla on suurentunut riski saada tartunta25.6.2024 13:16:00 EEST | Tiedote
THL on yhteistyössä Ruokaviraston kanssa laatinut suosituksen lintuinfluenssarokotuksen kohderyhmistä. Rokotetta tarjotaan niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Tällaisia ovat: turkistarhoilla turkiseläimiin kosketuksissa olevat henkilöt siipikarjan parissa työskentelevät, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan, pois lukien teurastamoiden työntekijät sairaiden tai kuolleiden lintujen tai muiden eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen osallistuvat henkilöt, kuten eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät lintujen rengastajat luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa työskentelevät kotieläinpihojen ja lintutarhojen työntekijät virkaeläinlääkärit laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi.
THL viikolla 26/202419.6.2024 15:28:08 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 19.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Alkoholin kokonaiskulutus väheni edelleen vuonna 2023 – myyntimäärissä suuria alueellisia eroja17.6.2024 10:03:59 EEST | Tiedote
Alkoholinkulutus väheni edelleen viime vuonna. THL:n tuoreen tilaston mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli 8,7 litraa sataprosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tämä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme