Työn tehostamisvaatimukset uuvuttavat suomalaisia
– Tehostamisvaatimukset työntekijä kokee työn intensiivistymisenä, joka näkyy työtahdin kiristymisenä, lisääntyvinä oppimisvaatimuksina sekä kasvaneina odotuksina työntekijöiden itseohjautuvuuteen. Sekä työtehtäviä että koko työuraa on suunniteltava ja hallittava entistä itsenäisemmin kiireessä, jossa uutta pitää oppia koko ajan, kertoo professori Saija Mauno.
Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen ”Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla (IJDFIN)” tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia ja sitä johtavat psykologian professorit Saija Mauno Tampereen yliopistosta ja Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta. Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut yli 7000 suomalaista työntekijää eri ammattialoilta.
Hankkeen tulokset osoittivat, että työ on intensiivistynyt monella tapaa varsinkin tietotöissä, kuten opetus- ja tutkimustyössä. Toisaalta työtahdin kiristymistä koetaan melko paljon alalla kuin alalla, johtajat mukaan lukien.
– Huolestuttavaa on, että samat työntekijät kokevat työn intensiivistyneen monella tavalla, jolloin työntekijää kuormittavat yhtäaikaisesti kiristynyt työtahti, oppimisvaatimukset sekä itseohjautuvuus. Työn monimuotoinen intensiivistyminen ja sen riskit kasautuvat pitkälti samoille työntekijöille, Feldt kertoo.
Tulokset osoittivat, että työn intensiivistymisen kasautuminen lisäsi selvästi riskiä työuupumukseen. Työn intensiivistyminen ei kuitenkaan aina ole vain haitallista.
– Kohtuulliset oppimisvaatimukset työssä lisäsivät työn kokemista merkityksellisenä. Toisaalta merkityksellisyys kärsii, jos oppimisvaatimukset kasvoivat kohtuuttomasti, Mauno täsmentää.
– Organisaatiot luonnollisesti haluavat tehostaa työtä ja yhä useammin tehostuminen saavutetaan teknologian avulla. Tässä tehostamisessa piilee kuitenkin hyvinvointiriskejä, jotka on hyvä tiedostaa, varoittavat Mauno ja Feldt.
Lisätietoja:
professori Saija Mauno, Tampereen yliopisto, saija.mauno@tuni.fi GSM 040 7530314
professori Taru Feldt, Jyväskylän yliopisto, taru.feldt@jyu.fi GSM 040 8053485
Tiedotteessa esitellyt tulokset on julkaistu seuraavissa artikkeleissa:
Mauno, S., Minkkinen, J., & Auvinen, E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla. Hallinnon tutkimus, 38 (4), 271-289.
Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E., Huhtala, M. (2019). Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. Psykologia, 54 (4), 255-273.
Stenman, J. Itkonen, H., Auvinen, E., Huhtala, M., Mauno, S., & Feldt. T. (2020). Työn intensifikaatio suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin. Työelämän tutkimus (painossa).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Peter Sarlin tekee mittavan lahjoituksen Suomen tekoälytutkimuksen vahvistamiseksi – 13 uutta professuuria suomalaisiin yliopistoihin ja ELLIS-instituuttiin15.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Mittava lahjoitus tukee tekoälytutkimusta kolmessatoista yliopistossa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Lahjoitus tukee kansainvälisen ELLIS-instituutin toimintaa.
Väitös: Purkamista suosivat puhetavat hallitsevat kaupunkisuunnittelun keskustelua15.1.2025 09:08:54 EET | Tiedote
Arkkitehti Paula Julin tarkastelee väitöskirjassaan kiinteistökehittämisen ja kulttuuriympäristön suojelun vastakkaisia ajattelutapoja nykyajan kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun kohdistuu epärealistisia odotuksia keskustelun järkevyydestä ja demokraattisuudesta.
Väitös: Simulaatiopohjaiset opetusmenetelmät edistävät fysioterapeuttiopiskelijoiden ammatillista osaamista14.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Minna Haapakosken väitöstutkimus käsitteli simulaatio-oppimisen hyödyntämistä fysioterapeuttien koulutuksessa. Tulosten mukaan simulaatioharjoittelu edisti ammatillisen osaamisen sanoittamisen monitahoisuutta ja auttoi opiskelijoita reflektoimaan paremmin oman osaamisensa vahvuuksia ja heikkouksia.
Yliopistot muokkaavat relationaalisia johtajia muuttuvaan maailmaan13.1.2025 12:20:00 EET | Tiedote
MA Bhavani Ramamoorthi tarkastelee väitöstutkimuksessaan johtajuusidentiteetin kehittymistä sekä kollektiivisia johtajuuden muotoja. Tutkimuksessa korostetaan, kuinka kipeästi osallistavia, kollektiivisia ja relationaalisia johtajuuden muotoja tarvitaan – etenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa navigoimiseksi.
Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista13.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme