Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasten palautusta kotijokiin kokeillaan Mustionjoella ja Ähtävänjoella
Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin. Kahden vuoden hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia.
Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019.
Tänä kesänä kokeillaan, kuinka 2-3 millimetrin suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään. Pienet simpukat on nyt laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkko. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa kesän aikana. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.
"Laitoskuntoutusta" tutkimusasemalla tarvitaan raakkukannan pelastamiseksi
Nyt tutkitaan, miten ”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä. Niiden kasvua seurataan ja samalla kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten. Suurin osa poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään.
Nykyisissä jokivesioloissa on monta vaaraa raakunpoikasille.
”Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa ja se tukahduttaa raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi”, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Laitoskuntoutus Konnevedellä on osoittautunut tarpeelliseksi keinoksi raakkukannan elvyttämisessä, kun jokienvesien olosuhteet ovat muuttuneet ja aikuisten raakkujen lisääntymiskunto on heikentynyt.
”Laitoskuntoutuksella voidaan palauttaa jopa vanhojenkin raakkujen lisääntymiskyky. Aikaisemmin ei ole ollut keinoja huonokuntoisten raakkujen kunnon parantamiseksi”, kertoo Jouni Taskinen.
Toimia tarvitaan, sillä tutkimusten perusteella Ähtävänjoella Pohjanmaalla raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 500000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön. Suomen eteläisimmässä raakkujoessa, Mustionjoessa, raakkukanta on huvennut alle puoleen yhdeksässä vuodessa.
Linkki raakkujen kuntoutuksesta ja ensimmäisten poikasten syntymisestä kertovaan Jyväskylän yliopiston tiedotteeseen (2019): https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/07/ensimmaiset-uhanalaisen-raakun-poikaset-syntyivat-konneveden-tutkimusasemalla
Linkki Metsähallituksen Freshabit LIFE IP –hankkeen sivuille: https://www.metsa.fi/projekti/freshabit/
Lisätiedot:
Konneveden tutkimusasema, Jyväskylän yliopisto : Professori Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@juy.fi, puh. 040 355 8094 ja Hanna Suonia, hanna.m.suonia@student.jyu.fi, puh. 040 7777 566
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme