Uusi tutkimus: Rauhallinen Aurinko on paljon aktiivisempi kuin luulimme
![KUVA 1: Aurinkokartoissa nähtiin kirkastumia napa-alueilla, jotka voitiin tunnistaa koronan aukoiksi.](/data/images/00201/ee031b8b-4d3c-41fb-9e0f-a85e81db56d3-w_720.jpg)
Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden sykleissä. Vanhan aktiivisuussyklin vaihtuessa uuteen Aurinko on yleensä hyvin rauhallinen jopa useamman vuoden ajan.
Tutkijat ovat pitkään uskoneet, että passiivisena ajanjaksona Auringossa ei tapahdu juuri mitään mielenkiintoista, jolloin sitä ei myöskään kannata tutkia. Nyt Metsähovin radiotutkimusaseman tutkijat Juha Kallunki, Merja Tornikoski ja Irene Björklund osoittavat tämän uskomuksen vääräksi Solar Physics -lehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimusartikkelissaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tähtitieteilijät tutkivat systemaattisesti Auringon rauhallisen ajan ilmiöitä.
Kaikille ilmiöille ei löydetty selitystä – vielä
Tutkijat päätyivät tulokseen tarkastelemalla Metsähovin radiotutkimusaseman havaitsemia Auringon radiokarttoja ja vertaamalla niitä Aurinkoa ultraviolettialueella havaitsevan satelliitin keräämiin tietoihin. Aurinkokartoissa näkyi aktiivisia alueita eli radiokirkastumia, jotka näkyvät muuta Auringon pintaa lämpimämpinä alueina kartoissa. Radiokirkastumille on tutkijoiden mukaan kolme selitystä.
Ensinnäkin aurinkokartoissa nähtiin napa-alueilla sijaitsevia kirkastumia, jotka voitiin tunnistaa koronan aukoiksi. Koronan aukoista nousevat hiukkasvirrat eli aurinkotuulet voivat Maahan asti saapuessaan aiheuttaa revontulia. Korona on Auringon uloin kaasukehä. (kuva 1)
Toiseksi tutkijat havaitsivat kirkastumia, joista muiden havaintojen perusteella nähtiin nousevan kuumaa materiaa Auringon pinnalta. (kuva 2)
Kolmanneksi radiokirkastumia löydettiin alueilta, joissa satelliittihavaintojen perusteella todettiin olevan voimakas magneettikenttä. (kuva 3)
Ennustavatko passiivisen ajanjakson ilmiöt tulevaa?
Tutkijat löysivät myös radiokirkastumia alueilta, joille ei satelliittihavaintojen perusteella löydetty selittävää tekijää.
”Muut lähteet eivät selittäneet kirkastuman syytä. Emme tiedä, mistä nuo ilmiöt johtuvat. Tutkimusta on jatkettava”, Kallunki sanoo.
Lisähavaintoja ja -tutkimusta tarvitaan myös ennustamaan, kertovatko passiivisen ajanjakson ilmiöt seuraavasta aktiivisuusjaksosta, sen alkamisesta ja voimakkuudesta. Viimeisimmät neljä sykliä ovat olleet jokainen toistaan heikompia. Tutkijat eivät tiedä, miksi aktiivisuutta osoittavat käyrät eivät nouse niin ylös kuin edellisillä kerroilla.
"Auringon aktiivisuussyklien kestokaan ei ole aina täsmälleen 11 vuotta", dosentti Merja Tornikoski selventää.
"Uuden aktiivisuusjakson tunnistaa oikeastaan vasta sitten, kun se on jo käynnissä. Joka tapauksessa nämä nyt analysoimamme rauhallisen vaiheen havainnot sijoittuvat selvästi jaksoon, jolloin aktiivisuus on pienimmillään. Nyt alamme odotella uutta nousua."
Aurinkomyrskyissä piilee vaaroja
Auringon aktiivisuus näkyy Maahan muun muassa revontulina. Auringon aktiivisuus voi aiheuttaa suurtakin tuhoa, sillä auringonpurkauksista aiheutuvat aurinkomyrskyt voivat vahingoittaa satelliitteja, sähköverkkoja ja radiotaajuista tietoliikennettä. Tutkimus auttaa näihin vahinkoihin varautumisessa.
”Aurinkomyrskyissä kestää 2-3 päivää ennen kuin hiukkaset osuvat maahan. Korkeammalla avaruudessa oleviin satelliitteihin ne osuvat paljon nopeammin, joten vahinkoihin varautumiseen jäisi vielä vähemmän aikaa”, Kallunki toteaa.
Kirkkonummella sijaitseva Aalto-yliopiston Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Maailmalla Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta Auringon havaintodatasta, jota on kerätty myös tieteellisesti hyvin kiinnostavilla korkeilla radiotaajuuksilla. Tämä on mahdollista Metsähovin radioteleskoopin poikkeuksellisen tarkan peilipinnan ansiosta.
J. Kallunki, M. Tornikoski, I. Björklund, Identifying 8 mm radio brightenings during the solar activity minimum, Solar Physics.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Kallunki
Laboratorioinsinööri
Metsähovin radiotutkimusasema, Aalto-yliopisto
juha.kallunki@aalto.fi
puh. 029-4424852
Kuvat
![KUVA 1: Aurinkokartoissa nähtiin kirkastumia napa-alueilla, jotka voitiin tunnistaa koronan aukoiksi.](/data/images/00201/ee031b8b-4d3c-41fb-9e0f-a85e81db56d3-w_240.jpg)
![KUVA 1: Satelliittidataa koronan aukoista.](/data/images/00688/b8295ba4-40e0-4380-a534-89996d5c7f4d-w_240.jpg)
![KUVA 2: Tutkijat havaitsivat kirkastumia, joista muiden havaintojen perusteella nähtiin nousevan kuumaa materiaa Auringon pinnalta.](/data/images/00419/38110f4b-19ea-4299-af10-8d854e1b8a8f-w_240.jpg)
![KUVA 2: Satelliittidataa kirkastumien kohdista.](/data/images/00222/63e5f015-b0d7-4781-8ebb-f8d27ab40b58-w_240.jpg)
![KUVA 3: Radiokirkastumia löydettiin alueilta, joissa satelliittihavaintojen perusteella todettiin olevan voimakas magneettikenttä.](/data/images/00146/9f1d87bf-1487-404c-8b5f-a3551cf7c4c2-w_240.jpg)
![KUVA 3: Satelliittidataa, joissa näkyy voimakas magneettikenttä.](/data/images/00140/000356ae-422a-4454-b7bd-5393d9e59647-w_240.jpg)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa5.7.2024 11:37:53 EEST | Tiedote
Tutkijat selvittivät yhteisöllisen auktoriteetin toimintaa kolmessa ohjelmistoyrityksessä. Johtajat osallistuivat keskusteluihin aktiivisesti, eivätkä työntekijät arastelleet heidän haastamistaan.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä4.7.2024 12:16:59 EEST | Tiedote
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli3.7.2024 14:14:47 EEST | Tiedote
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta18.6.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Helsingin uusilla asuinalueilla on vähemmän kasvillisuutta kuin vanhoilla, ja se vaikuttaa hiilensidontaan sekä tulevien kesien lämpötiloihin18.6.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
EU:n ennallistamisasetus kiinnittää huomiota kaupunkiekosysteemien viherpeitteen hyötyihin. Viherpeitteen pienenemisellä taas on merkittäviä ympäristövaikutuksia, sillä se johtaa uusilla asuinalueilla vähäisempään hiilensidontaan ja korkeampiin kesälämpötiloihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme