Uusien kulutustuotteiden käyttö muokkasi sukupuolten normeja 1960–1970 -luvuilla
Deodorantti oli vielä 1960-luvulla monille miehille ongelmallisen feminiininen tuote. Miesten deodoranttien kimuranttisuus liittyi siihen, että hajusteet ymmärrettiin feminiinisiksi ja deodorantti miellettiin usein hajusteeksi.
- Miehen hienhajuun ei kiinnitetty niin paljon huomiota. Deodorantti yleistyi suomalaisten nuorten miesten käytössä vasta 1970-luvulla, kun sekä miehiin että deodoranttiin tuotteena liittyvät mielikuvat muuttuivat, väitöskirjatutkija Matleena Frisk Helsingin yliopistosta sanoo.
- Mainonta, nuorisokulttuuri ja elintason nousu vaikuttivat näihin käsityksiin, Frisk jatkaa.
Monilla hygieniatuotteiksi kutsutuilla tuotteilla ei oikeastaan ole terveyteen liittyvää funktiota, vaan niitä käytetään sosiaalisista syistä. Friskin talous- ja sosiaalihistorian alan väitöskirjatutkimuksessa osoitetaan, että hygieniatuotteiden käytön sosiaaliset syyt ovat kytköksissä myös sukupuoliin. Käsitykset siitä, millainen keho on kulttuurisesti sopiva, ovat olleet erilaisia riippuen siitä oliko kyse naisen vai miehen ruumiista.
Kehoa muokattiin aikansa uusilla tuotteilla
Tutkimus käsittelee modernin nuoren naisen ja miehen ruumiin rakentumista deodorantin ja kertakäyttöisten kuukautissuojien kaltaisten kulutustuotteiden ja niiden mainonnan avulla. Keskeisenä lähteenä on laajalevikkinen nuorten musiikkilehti Suosikki ja siinä julkaistut mainokset. Suosikki tavoitti suuren osan teini-ikäisistä suomalaisista ja siten muokkasi suomalaista nuoruutta.
- Se, miten paljon feminiiniseksi ymmärrettyjä piirteitä Suosikki-lehdessä ja siinä julkaistuissa mainoksissa yhdistettiin nuoriin miehiin, vaihteli nopeasti, Frisk kertoo.
Väitöksen mukaan ihanne oli luonnollinen, mutta samalla tämä ei Suosikin kaupallisessa kontekstissa ollut mikään prosessoimaton luonnontila, vaan ruumista muokattiin näillä aikansa uusilla kulutustuotteilla.
- Saatavilla olevat tuotteet, peseytymismahdollisuuksien paraneminen ja vaurastuminen vaikuttivat siis siihen, millaisiksi nuoren naiseuden ja mieheyden normit muotoutuivat, Frisk sanoo.
Mainokset pönkittivät avoimempaa seksuaalisuutta
Tutkimuksen mukaan poikien ja nuorten miesten kuvat muuttuivat 1970-luvulla taas maskuliinisemman näköisiksi, mutta samaan aikaan kehon käsitteleminen näillä tuotteilla muuttui hyväksytymmäksi pojillekin.
1960-1970-lukujen taitteessa seksuaalisuutta esitettiin aiempaa avoimemmin, ja mainoksissa tämä yhdistettiin tuotteisiin. Näin mainonta tuotti ideaalia paljastettavasta ruumiista, joka rakennettiin mainostettujen tuotteiden avulla, mutta ymmärrettiin luonnolliseksi. Tutkijan mukaan se, millaiset sukupuolet ymmärrettiin luonnollisiksi, on kytköksissä kulutukseen.
- Se, mitä pidetään ihan tavallisena ja odotusten mukaisena, on ajassa muuttuvaa. Käsitykset siitä, millaisia tyttöjen ja poikien kuuluu olla, muuttuvat, ja ne ovat yhteydessä myös ympäröivään maailmaan. Siksi kulutuksen kasvukin heijastuu niihin, Frisk toteaa.
Kulutus- ja sukupuolihistoriaa yhdistävässä tutkimuksessa on tarkasteltu, millaisia kytköksiä hygieniatuotteiksi kutsuttujen tuotteiden käytön ja nuorten naisten ja miesten ruumista koskevien normien välillä oli 1960-luvun ja 1970-luvun alun Suosikin edustamassa maailmassa.
**********************************
Matleena Friskin talous- ja sosiaalihistorian alaan kuuluva väitöskirja ”Naiseni on oma itsensä”. Rakennettu luonnollisuus, ruumiilliset kulutustuotteet ja nuorten sukupuolten murros 1961–1973 tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, yliopiston päärakennuksen salissa 5, Fabianinkatu 33, perjantaina 1.2.2019 kello 12.
Vastaväittäjänä on dosentti Leena-Maija Rossi, Lapin yliopisto, ja kustoksena toimii apulaisprofessori Sakari Saaritsa.
Matleena Frisk: ”Naiseni on oma itsensä”. Rakennettu luonnollisuus, ruumiilliset kulutustuotteet ja nuorten sukupuolten murros 1961–1973. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 213, 2019.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Arvostelukappaleiden tilaukset: tilaukset@nuorisotutkimus.fi
Kirjaa voi tilata osoitteesta https://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat
Lisätiedot:
Matleena Frisk
Puh. 050 4751756
matleena.frisk@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto teki positiivisen tuloksen vuonna 202416.4.2025 11:59:51 EEST | Tiedote
Operatiivinen tulos oli 1,1 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan ylijäämä nosti kokonaistuloksen 99 miljoonaan euroon.
Uusi korjausopas auttaa kohentamaan digitaalista yhteiskuntaa15.4.2025 13:11:23 EEST | Tiedote
Potilastietojärjestelmä Apotti ei lunasta lupauksiaan ja tekoälyhankkeita kaatuu. Algoritmi syrjii, joten se pitäisi korjata. Tutkimushankkeessa koostettu opas kertoo, miten voimme tehdä parempia algoritmisia järjestelmiä.
Mielenterveyshäiriöt vähentävät todennäköisyyttä tulla vanhemmiksi15.4.2025 11:39:29 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus on havainnut yhteyden yleisten mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen, ja vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyden välillä Suomessa.
Lihavuusleikkaus tuo pitkäaikaisia terveyshyötyjä9.4.2025 08:47:08 EEST | Tiedote
Merkittävä painonpudotus lihavuusleikkauksen avulla tuo terveyshyötyjä silloinkin, kun paino nousee osittain takaisin.
Opettajien työhyvinvointi parantunut8.4.2025 09:59:12 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston seurantatutkimus osoittaa opettajien työhyvinvoinnin lähteneen usean vuoden jälkeen nousuun. Kahdesti vuodessa OAJ:n jäsenille tehtävä kyselytutkimus aloitettiin viisi vuotta sitten, koronakeväänä 2020. Selvä käänne parempaan tapahtui viime vuonna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme