Vaihdevuodet lisäävät kehon rasvaa, aktiivisuus hidastaa muutosta
Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta osoittaa, että vaihdevuosien siirtymävaihe on yhteydessä kehon rasvoittumiseen ja lihasmassan vähenemiseen. Kehonkoostumuksen muutosta voi hidastaa olemalla fyysisesti aktiivinen ja syömällä terveellisesti.

Moni nainen kokee keski-ikää lähestyessään erilaisia vaihdevuosioireita, kuten heikentynyttä unenlaatua, kuumia aaltoja ja kuukautiskierron epäsäännöllisyyttä. Syynä muutoksiin on hormonitoiminnan muutokset. Vaihdevuosien siirtymävaiheessa estradiolin määrä vähenee, kun taas follikkelia stimuloivan hormonin määrä kasvaa verenkierrossa. Erityisesti naishormoni estradiolilla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia useissa elimistön kudoksissa, kuten lihaksistossa ja luustossa. Menopaussin ohittamisen jälkeen naisten riski mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin II diabetekseen sairastumiseen kasvaa ja jää koholle loppuelämäksi.
Keski-iässä naiset voivat myös havaita myös muutoksia kehonkoostumuksessa. Vaikka menopaussiin liittyvää tutkimusta on kohtuullisesti, monia yksityiskohtia hormonimuutosten merkityksestä kehonkoostumukselle on vielä selvittämättä.
- Erityisesti pitkittäistutkimusta, joka keskittyy juuri suurimpien hormonimuutosten aikaan eli vaihdevuosien siirtymävaiheeseen, on melko vähän, kertoo väitöskirjatutkija Hanna-Kaarina Juppi.
Tutkimuksessa selvitettiin pitkittäisaineistossa, miten vaihdevuosien siirtymävaiheen ja menopaussin läpikäyminen vaikuttaa naisten kehon rasvoittumiseen, aineenvaihduntaterveyden markkereihin, lihasmassan määrään sekä lihaskudoksen ominaisuuksiin. Tuloksissa nousi esiin, että siirtymävaiheen läpikäyminen lisää kehon rasvamassaa ja ohjaa rasvaa erityisesti keskivartaloon. Lisäksi se saa aikaan lihasmassan vähenemistä ja muutoksia lihaskudoksen tiettyjen geenien ilmentymistasoissa.
- Näistä geeneistä tuotettavia proteiineja on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty mm. lihaksen uusiutumiskykyyn ja energia-aineenvaihduntaan, Juppi jatkaa.
Terveelliset elämäntavat voivat hidastaa kehonkoostumuksen muutoksia
Väitöstutkimuksessa tutkittiin myös, ovatko keski-iän fyysinen aktiivisuus, ruokavalion laatu ja ehkäisy- ja hormonikorvaushoitovalmisteiden käyttö yhteydessä kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaterveyden markkereihin.
- Havaitsimme, että niillä naisilla, jotka liikkuvat enemmän ja syövät terveellisemmin, oli enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvamassaa koko kehossa ja myös keskivartalossa, Juppi kertoo.
Pienemmällä otoksella tehdyt analyysit viittasivat siihen, että hormonivalmisteiden käyttö oli yhteydessä korkeampaan lihasmassaan ja pienempään keskivartalon rasvan määrään. Tutkittavien keskimäärin melko terveet elämäntavat saattoivat myötävaikuttaa myös siihen, etteivät veren aineenvaihduntaterveyden markkerit heikentyneet rasvamassan kasvusta huolimatta.
Vaihdevuodet vaikuttavat koko loppuelämän terveyteen
Hanna-Kaarina Jupin väitöskirjan tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjä havaintoja vaihdevuosien merkityksestä keskivartalolihavuuden synnylle ja lihasmassan vähenemiselle sekä tarjoavat uusia molekyylitason kohteita tarkempien mekanismien selvittämiseen.
- Koska naisten elämästä yli kolmasosan voi olla menopaussin jälkeistä aikaa, on tärkeää ymmärtää paremmin tekijöitä, jotka altistavat terveyden heikkenemiselle, Juppi tiivistää.
Tulokset korostavat erityisesti fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ruokavalion sekä mahdollisesti myös hormonikorvaushoitovalmisteiden käytön merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa keski-iässä ja sen jälkeen.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
FM Hanna-Kaarina Jupin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits" tarkastustilaisuus järjestetään 9.6.2023 klo 12 Päärakennuksen salissa C1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Savolainen-Peltonen (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9615-4
Hanna-Kaarina Juppi kirjoitti ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta vuonna 2006. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2014 Tampereen yliopistosta pääaineenaan biokemia ja bioanalyytikoksi 2017 Tampereen ammattikorkeakoulusta. Juppi aloitti tutkimusavustajana apulaisprofessori Eija Laakkosen tutkimusryhmässä vuonna 2017 ja siirtyi väitöskirjatutkijaksi saman projektin pariin loppukesästä 2018.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna-Kaarina Juppi, hanna.k.juppi@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme