Vaihdevuodet lisäävät kehon rasvaa, aktiivisuus hidastaa muutosta
Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta osoittaa, että vaihdevuosien siirtymävaihe on yhteydessä kehon rasvoittumiseen ja lihasmassan vähenemiseen. Kehonkoostumuksen muutosta voi hidastaa olemalla fyysisesti aktiivinen ja syömällä terveellisesti.
Moni nainen kokee keski-ikää lähestyessään erilaisia vaihdevuosioireita, kuten heikentynyttä unenlaatua, kuumia aaltoja ja kuukautiskierron epäsäännöllisyyttä. Syynä muutoksiin on hormonitoiminnan muutokset. Vaihdevuosien siirtymävaiheessa estradiolin määrä vähenee, kun taas follikkelia stimuloivan hormonin määrä kasvaa verenkierrossa. Erityisesti naishormoni estradiolilla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia useissa elimistön kudoksissa, kuten lihaksistossa ja luustossa. Menopaussin ohittamisen jälkeen naisten riski mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin II diabetekseen sairastumiseen kasvaa ja jää koholle loppuelämäksi.
Keski-iässä naiset voivat myös havaita myös muutoksia kehonkoostumuksessa. Vaikka menopaussiin liittyvää tutkimusta on kohtuullisesti, monia yksityiskohtia hormonimuutosten merkityksestä kehonkoostumukselle on vielä selvittämättä.
- Erityisesti pitkittäistutkimusta, joka keskittyy juuri suurimpien hormonimuutosten aikaan eli vaihdevuosien siirtymävaiheeseen, on melko vähän, kertoo väitöskirjatutkija Hanna-Kaarina Juppi.
Tutkimuksessa selvitettiin pitkittäisaineistossa, miten vaihdevuosien siirtymävaiheen ja menopaussin läpikäyminen vaikuttaa naisten kehon rasvoittumiseen, aineenvaihduntaterveyden markkereihin, lihasmassan määrään sekä lihaskudoksen ominaisuuksiin. Tuloksissa nousi esiin, että siirtymävaiheen läpikäyminen lisää kehon rasvamassaa ja ohjaa rasvaa erityisesti keskivartaloon. Lisäksi se saa aikaan lihasmassan vähenemistä ja muutoksia lihaskudoksen tiettyjen geenien ilmentymistasoissa.
- Näistä geeneistä tuotettavia proteiineja on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty mm. lihaksen uusiutumiskykyyn ja energia-aineenvaihduntaan, Juppi jatkaa.
Terveelliset elämäntavat voivat hidastaa kehonkoostumuksen muutoksia
Väitöstutkimuksessa tutkittiin myös, ovatko keski-iän fyysinen aktiivisuus, ruokavalion laatu ja ehkäisy- ja hormonikorvaushoitovalmisteiden käyttö yhteydessä kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaterveyden markkereihin.
- Havaitsimme, että niillä naisilla, jotka liikkuvat enemmän ja syövät terveellisemmin, oli enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvamassaa koko kehossa ja myös keskivartalossa, Juppi kertoo.
Pienemmällä otoksella tehdyt analyysit viittasivat siihen, että hormonivalmisteiden käyttö oli yhteydessä korkeampaan lihasmassaan ja pienempään keskivartalon rasvan määrään. Tutkittavien keskimäärin melko terveet elämäntavat saattoivat myötävaikuttaa myös siihen, etteivät veren aineenvaihduntaterveyden markkerit heikentyneet rasvamassan kasvusta huolimatta.
Vaihdevuodet vaikuttavat koko loppuelämän terveyteen
Hanna-Kaarina Jupin väitöskirjan tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjä havaintoja vaihdevuosien merkityksestä keskivartalolihavuuden synnylle ja lihasmassan vähenemiselle sekä tarjoavat uusia molekyylitason kohteita tarkempien mekanismien selvittämiseen.
- Koska naisten elämästä yli kolmasosan voi olla menopaussin jälkeistä aikaa, on tärkeää ymmärtää paremmin tekijöitä, jotka altistavat terveyden heikkenemiselle, Juppi tiivistää.
Tulokset korostavat erityisesti fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ruokavalion sekä mahdollisesti myös hormonikorvaushoitovalmisteiden käytön merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa keski-iässä ja sen jälkeen.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
FM Hanna-Kaarina Jupin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits" tarkastustilaisuus järjestetään 9.6.2023 klo 12 Päärakennuksen salissa C1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Savolainen-Peltonen (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9615-4
Hanna-Kaarina Juppi kirjoitti ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta vuonna 2006. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2014 Tampereen yliopistosta pääaineenaan biokemia ja bioanalyytikoksi 2017 Tampereen ammattikorkeakoulusta. Juppi aloitti tutkimusavustajana apulaisprofessori Eija Laakkosen tutkimusryhmässä vuonna 2017 ja siirtyi väitöskirjatutkijaksi saman projektin pariin loppukesästä 2018.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna-Kaarina Juppi, hanna.k.juppi@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tasavallan presidentti pitää ensimmäisen Martti J. Kari -muistoluennon Jyväskylän yliopistossa22.11.2024 16:30:07 EET | Tiedote
Martti J. Kari -muistoluento 3.12.2024 klo 15.00–16.00, Jyväskylän yliopiston juhlasali, päärakennus (C), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä.
Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme