Väitös 12.9.2020: Ydinjätteiden loppusijoituksen hyväksynnän perusteet puntarissa (Kari)

Menestyksekkään tavan löytäminen loppusijoituspaikkakuntien hankkimiseen on ollut kansainvälisen ydinjätehuoltoyhteisön pitkäaikainen missio. Toisaalta paikallisen hyväksynnän rakentumisen ymmärtäminen, eikä vain tämän tyyppisiin laitoksiin vaan myös muuhun ei-toivottuun maankäyttöön liittyen, on haaste myös hallinnon ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta.
Karin väitöstutkimuksessa luodaan katsaus Eurajokeen ydinteollisuuspaikkakuntana ja siihen, kuinka asukkaiden mielipiteet loppusijoituksesta suhteutuvat tiettyihin riskitutkimuksen, tieteen ja teknologian tutkimuksen ja ympäristösosiologian teorioihin. Hyväksynnän tarkastelu keskittyy kuitenkin erityisesti kahden ydinpaikkakuntien tarkastelua ohjaavan kehyksen, eli vakiintuneen ydinkeidaskehyksen ja haastavan teollisuustietoisuuskehyksen, vertailuun tutkimusaineiston valossa.
Tulokset osoittavat, että keskittyminen tiukasti ekonomisiin tarpeisiin ja riippuvaisuuteen ydinkeidaskehyksen tapaan tai toisaalta kulttuuriseen integraatioon ja kulttuuriseen kapasiteettiin teollisuustietoisuuskehyksen tapaan ei riitä. Asukkaiden hyväksyntä kulminoituu paikkakunnan hyvinvointiin laajemmin kuin keskenään kilpailevien kehysten varsin rajoittuneista näkökulmista näyttää. Sekä hankkeen toteuttajan ja paikkakunnan välinen suhde että projektin vaikutus paikkakunnan hyvinvoinnille, paikkakunnan omasta näkökulmasta, korostuu.
– Tutkimus tuo esille, että hankkeen toteuttajan on "ansaittava" paikkansa yhteisössä, Kari tiivistää.
– Pelkän taloudellisen hyödyn sijaan hankkeen tulisi sopia paikallisiin näkemyksiin siitä, mikä on sopivaa ja hyödyllistä paikkakunnan kannalta, tai alueelle yleensä, väittelijä jatkaa.
Väitöskirja perustuu pääosin Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman puitteissa tehtyyn tutkimukseen.
YTM Mika Karin sosiologian väitöskirjan "First of its kind: Eurajoki as a nuclear community and site for the final disposal of spent nuclear fuel" tarkastustilaisuus on 12.9.2020 klo 12. Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston salissa RUU D104. Vastaväittäjänä toimii associate professor Aiste Balzekiene (Kaunas Technology University, Liettua) ja kustoksena professori Tapio Litmanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-kari-120920.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations numerolla 255, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8245-4 (PDF).
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8245-4
Taustatietoa:
Mika Kari valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2006. Hän on toiminut tutkijana Jyväskylän yliopistolla, Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä sekä Tampereen yliopistolla ja on osallistunut lukuisiin Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman projekteihin.
Lisätietoja:
Mika Kari, +358 50 3310262, mika.kari@jyu.fi, mika.kari@tuni.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme