Väitös 18.4.2020: Kulttuurin merkitys palvelumuotoilussa ristiriitainen (Chydenius)
Palvelumuotoilu on ihmiskeskeinen ja osallistava lähestymistapa palvelujen kehittämiseen ja arvoa tuottaviin palvelukokemuksiin. Palvelut eivät kuitenkaan tapahdu kulttuurisissa tyhjiöissä, joten väitöstyössä perehdytään siihen, miten kulttuurisia tekijöitä huomioidaan palvelumuotoilussa.
– Kansallisten, alueellisten ja etnisten kulttuurien rooli palvelumuotoilussa, ammattikirjallisuudessa ja palveluissa käyttäjien näkökulmasta osoittautui yllättävän vähäiseksi, vaikka sitä pidettiin tärkeänä, Chydenius havaitsi.
Tapaa, jolla palvelumuotoilijat puhuivat kulttuurista, voi kuvailla varovaiseksi. Väitöstyön kahdessa ensimmäisessä osatutkimuksessa palvelumuotoilijat tunnistivat kulttuurin merkityksen palveluissa, mutta haastattelujen ja ammattikirjallisuuden perusteella kulttuuria huomioitiin käytännöissä melko vähän.
Sanojen ja tekojen välillä oli selvää jännitettä, mikä näytti johtuvan vaikeudesta suodattaa kulttuurisia tekijöitä muista sosiaalisista tekijöistä, epäselvistä kulttuurikäsityksistä ja niiden operationalisoinnin puutteesta. Palvelumuotoilijat näyttivät pitävän oleellisena vain palvelun käyttäjiin liittyviä kulttuurisia tekijöitä, palveluntarjoajien tai muiden osallisten kulttuuritaustoilla ei aineiston mukaan nähty juurikaan merkitystä.
Kulttuuriin liittyviä seikkoja on perinteisesti pidetty tärkeinä lähinnä matkailualalla tai ravitsemispalveluissa, mutta kolmannen osatutkimuksen mukaan palveluiden käyttäjät pitivät kulttuurin roolia merkityksellisenä hyvin moninaisissa tilanteissa. Tärkeimpinä kulttuurisina tekijöinä mainittiin palvelutilanteen kieli, kohteliaisuus ja palvelualttius, mieltymykset henkilökohtaisen etäisyyden tai vuorovaikutuksen suhteen, tunne epätasa-arvosta tai syrjinnästä tai jutustelun määrä.
Tutkimuksen aineiston mukaan niin palvelumuotoilijat kuin palveluiden käyttäjät puhuivat kulttuurista pysyvänä, koko ryhmää kuvaavana ominaisuutena, ja suuret kulttuurit yhdistettiin kansallisiin kulttuureihin. Tämä perinteinen, kulttuuria yhtenäisenä ominaisuutena pitävä käsitys sopii paremmin suuria kohderyhmiä tarkasteleviin sosiaalitieteisiin.
Palvelumuotoilu sen sijaan pyrkii ihmiskeskeiseen, palvelun käyttäjän aitoja tarpeita ja toiveita huomioivaan kehittämiseen sekä palvelun osapuolten yhteisen arvon luontiin. Konstruktiivisena ja osallistavana lähestymistapana palvelumuotoilun piirissä olisi enemmän yhtäläisyyksiä modernin, dynaamisen kulttuurikäsityksen kanssa, jossa kulttuurien katsotaan rakentuvan vuorovaikutuksessa ja olevan kontekstisidonnaisia. Näin ollen prosessin merkityksen ja yhteisen kulttuurisen ymmärryksen rakentamisen tärkeys painottuu palvelumuotoilun käytännöissä ja tutkimuksessa.
FM, VN Tarja Chydeniuksen kulttuurienvälisen viestinnän väitöskirjan "Culture in service design: How service designers, professional literature and service users view the role of national, regional and ethnic cultures in services" tarkastustilaisuus pidetään 18.4.2020 klo 13.00 Agoran Beeta-salissa. Vastaväittäjänä professori Satu Miettinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori, FT Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö seuraa tilaisuutta verkkovälitteisesti osoitteesta: https://jyufi.zoom.us/j/504930369
Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä (kustos Marko Siitoselle) puhelinnumeroon 040 576 7861.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 199, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8100-6. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8100-6 (PDF)
Taustatiedot:
Tarja Chydenius kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1982. Tämän jälkeen hän valmistui Helsingin yliopistosta varanotaariksi (1988) oikeustieteellisestä ja filosofian maisteriksi (1990) historiallis-kielitieteellisestä tiedekunnasta. Hän suoritti aineopinnot myös valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän laitoksella sekä Intercultural encounters -ohjelmassa.
Opintojensa jälkeen ja ohella Chydenius työskenteli yrittäjänä sekä Ahlstrom Oyj: n palveluksessa konserniviestinnän tehtävissä. Vuodesta 2005 Chydenius on toiminut lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa yhteisöviestintä, kulttuurienvälinen osaaminen ja palvelumuotoilu ovat hänen osaamisalueitaan. Työn ohella Chydenius on toiminut aktiivisesti kansainvälisen Service Design Network -verkoston eri vastuutehtävissä.
Lisätietoja:
Tarja Chydenius, tchydenius@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme