Jyväskylän yliopisto

Väitös 21.8.2020: Neuvostoliiton aikainen talouspolitiikka rajoittaa yhä Venäjän talouden kehitystä (Nykänen)

Jaa
Venäjän johto pyrkii talouspolitiikassaan uudistamaan talousjärjestelmää ja sen alueellisia rakenteita. Tavoitteista huolimatta Neuvostoliiton ajalta periytyvät mekanismit organisaatioiden toiminnassa ja päätöksenteossa rajoittavat ja ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa.
Nooa Nykänen
Nooa Nykänen

Taloushistorian väitöskirjassaan Nooa Nykänen käsittelee Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitystä. Lähtökohtana tutkimuksessa on se, miten teollisuustuotannon maantieteelliset rakenteet syntyivät ja altistuivat pitkän aikavälin muutosprosesseille valtiojohtoisessa talousjärjestelmässä.

– Keskeinen tutkimusongelma liittyy Neuvostoliiton institutionaaliseen toimintaympäristöön ja suunnitelmatalouden aiheuttamiin polkuriippuvuuksiin Venäjän taloudellisessa ja alueellisessa kehityksessä. Ne tavat, joilla Venäjä pyrkii hallitsemaan ja kehittämään talousjärjestelmäänsä ovat vahvasti sidoksissa pitkään historialliseen jatkumoon, Nykänen kertoo.

Hänen mukaansa aiemmassa tutkimuksessa on usein korostettu Venäjän talousmaantieteen rakenteellisia ongelmia, mutta pohdittu vähemmän niiden alkuperää ja kehittymistä osana organisaatiomuutoksen ja strategisen johtamisen aikalaiskontekstia. Nykänen käsittelee tutkimuksessaan talousmaantieteen kehitystä sekä alueellisesti jakautuneiden toimialojen ja tuotantorakenteiden että talouden ja maantieteen välistä suhdetta tutkivan tieteenalan näkökulmasta.

Talousmaantiede kehittyi ilman markkinoiden ohjausta

Neuvostoliiton sosialistisessa talousjärjestelmässä vapaat markkinat eivät ohjanneet suoraan tuotantojärjestelmän toimintaa, joten valtiojohtoisella päätöksenteolla oli tavanomaista keskeisempi rooli talouden kehityksessä. Investointipäätöksien ja aluekehityssuunnitelmien aikahorisontti ulottui myös usein vuosikymmenten päähän, minkä vuoksi toteutetuilla suunnitelmilla oli pitkälle kantavia vaikutuksia.

–  Tutkimuksessani olen erityisesti kiinnostunut historiasidonnaisista ajattelu- ja toimintatavoista sekä tuotantotaloudellisista ongelmista, joiden pohjalta neuvostoliittolaiset talousmaantieteilijät pyrkivät suunnittelemaan talousjärjestelmän kehitystä. Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuvien toimialojen asemaa talouden perustana ei kyseenalaistettu pitkän aikavälin kehitysstrategioissa, minkä vaikutukset näkyvät Venäjän talousrakenteissa myös nykyään.

– On myös kiinnostavaa nähdä, miten teollisuustuotannon maantieteellistä sijoittamista koskevat ratkaisut perustuivat päätöksentekoprosessiin, jossa aluepoliittiset ja sotilaalliset näkökannat vaikuttivat taloudellisten tekijöiden rinnalla. Eri intresseihin nojaavat päätökset olivat ajoittain ristiriidassa keskenään, mikä johti kompromisseihin talousmaantieteellisessä suunnittelussa. Ajan myötä näistä ratkaisuista johtuvat ongelmat kasaantuivat markkinamekanismien ja korjaavien toimenpiteiden puuttuessa, Nykänen selvittää.

Haasteet juontavat juurensa historiasta

Nykäsen mukaan valtiojohtoisen järjestelmän ohjaava ja rajoittava vaikutus talous- ja aluepoliittiseen päätöksentekoon näyttäytyy hyvin samanlaisena aikakaudesta toiseen.

– Neuvostoliitossa kehitetty teoria alueellisten tuotantokompleksien mallista koostuu paljolti samoista tekijöistä kuin nykyaikaiset klusterimalleihin pohjautuvat kehittämisstrategiat. Molemmissa malleissa valtiolla on aktiivinen rooli alueellisen kehityksen koordinaattorina, mikä soveltuu hyvin myös Venäjän nykyjohdon tarkoitusperiin. Myös maantieteellisen keskittämisen hyödyt tuotantotaloudessa ymmärrettiin jo 1900-luvun alkupuoliskolla.

Väitöskirja yhdistää aiemmin Venäjä-tutkimuksessa erilleen jääneitä talousmaantieteen, taloushistorian ja organisaatioteorian tutkimussuuntia. Historiallisena kontekstina Neuvostoliiton talousmaantieteen kehitys osoittaa tuoreesta näkökulmasta, että Venäjän haasteet talouden nykyaikaistamisessa ovat syvään juurtuneita sekä historiallisesti että alue- ja organisaatiotasolla.

FM Nooa Nykäsen taloushistorian väitöskirjan “Managing a path dependent state: Organisational and institutionaI development of economic geography in the Soviet Union” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti, FT Sari Autio-Sarasmo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 202, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8108-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68139

Nooa Nykänen (s. 1989) on kirjoittanut ylioppilaaksi Hyvinkään yhteiskoulun lukiosta vuonna 2008 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2015, pääaineenaan taloushistoria. Nykänen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa Tuotantotalouden laitoksella. Lisäksi hän on työskennellyt aiemmin Aleksanteri-instituutissa vuonna 2014 sekä projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.

Lisätietoja:

Nooa Nykänen, nooa.nykanen@aalto.fi, +358504300624

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Nooa Nykänen
Nooa Nykänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye