Väitös 22.10.2021: Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa iäkkäitä ihmisiä selviytymään vastoinkäymisistä (Koivunen)

Perinteisesti resilienssiä on tutkittu mielen sopeutumisen kannalta, mutta vanhetessa myös fyysinen eli kehon resilienssi on tärkeää. Väitöstutkimus osoitti, että iäkkäillä ihmisillä on paremmat valmiudet selviytyä stressitilanteesta, kuten luunmurtumasta, jos heidän lihasvoimansa ja kävelynopeutensa ovat paremmalla tasolla.
– Hyvä lihasvoima ja kävelynopeus ovat aina eduksi, mutta niiden suojaava merkitys osoittautui erityisen tärkeäksi luunmurtuman jälkeen, joka on iäkkäille vakava tapaturma. Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että lihasvoima ja kävelynopeus kuvastavat tärkeitä voimavaroja, joita kriisin sattuessa elimistö ottaa käyttöön, kertoo väitöskirjatutkija, TtM Kaisa Koivunen.
Korona-aikana hyvä fyysinen toimintakyky osoittautui tärkeäksi elämänlaadun ylläpitämisen kannalta, jos sosiaalisen etäisyyden suositus koettiin rajoittavaksi. Myös hyvä koettu stressinhallintakyky ja se, ettei kokenut itseään yksinäiseksi, olivat tärkeitä hyvän elämänlaadun säilymisen kannalta riippumatta ohjeiden koetusta rajoittavuudesta.
– Hyvä liikkumiskyky todennäköisesti auttoi ihmisiä pysymään omaehtoisesti aktiivisina ja tyytyväisinä elämäänsä siitä huolimatta, että tekemisen mahdollisuuksia oli rajoitettu, kertoo Koivunen.
Ympäristöllä ja elämänhistorialla on tärkeä merkitys voimavarojen kannalta
Väitöstutkimus osoitti, että tämän päivän iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on parempi kuin samanikäisten kolme vuosikymmentä sitten. Tämä on todennäköisesti seurausta myönteisistä muutoksista yhteiskunnassa ja nykyisten iäkkäiden paremmista elinolosuhteista varhaislapsuudesta vanhuuteen verrattaessa aiempiin sukupolviin.
– Vanhuuden toimintakyky ei synny tyhjästä, vaan taustalla on eletty elämä. Eri aikoina syntyneillä ihmisillä onkin ollut hyvin erilaiset mahdollisuudet rakentaa resilienssin kannalta tärkeitä voimavaroja, toteaa Koivunen.
Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Ovatko iäkkäät ihmiset nuortuneet -tutkimushanketta sekä Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa Aktiivinen vanhuus (AGNES) -tutkimushanketta.
Kaisa Koivusen terveystieteiden väitöskirjan ”Resilience in old age: physical performance and psychosocial factors in changing sociohistorical contexts and as resources in adversities” tarkastustilaisuus pidetään 22.10.2021 klo 12 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-koivunen-221021.
Vastaväittäjänä toimii professori Sari Stenholm (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 434, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8855-5 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8855-5.
Kaisa Koivunen kirjotti ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulun musiikkilukiosta vuonna 2006 ja valmistui fysioterapeutiksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta 2009. Terveystieteiden maisteriksi Koivunen valmistui 2016 pääaineenaan fysioterapia. Aiemmin Koivunen on työskennellyt fysioterapeuttina Keski-Suomen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä sekä tutkijana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Tällä hetkellä Koivunen työskentelee väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja vierailevana tutkijana Vrije Universiteit Amsterdam -yliopistossa.
Lisätietoja
Kaisa Koivunen
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
kaisa.m.koivunen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme