Tampereen yliopisto

Väitös: Ikääntyneet paksusuolisyöpäpotilaat hyötyvät leikkaushoitoa edeltävästä huolellisesta toimintakyvyn ja riskien arvioinnista

Jaa
Vanhusväestön määrä kasvaa elinajanodotteen pidentyessä. Siten yli 80-vuotiaiden kolmanneksi yleisimpään syöpäsairauteen, paksusuolisyöpään, sairastumisen riski lisääntyy. Paksusuolisyövän ensisijainen hoitomuoto on parantava leikkaus, johon liittyy korkea leikkauksen jälkeinen komplikaatioriski. Ikääntyneiden ihmisten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heterogeenisuus aiheuttaa suurta vaihtelua komplikaatioiden ilmaantuvuudessa ja siten leikkaushoidosta toipumisessa.
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläinen selvitti väitöstutkimuksessaan 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien paksusuolisyöpäpotilaiden leikkaushoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta sekä niihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimus tunnisti tekijöitä, joilla kyetään arvioimaan potilaan leikkausta edeltävää toimintakykyä. Näiden tekijöiden vaikutusta arvioitiin potilaan leikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn, avuntarpeeseen ja ennusteeseen.

Tutkimus osoitti, että vakavia leikkauskomplikaatioita esiintyi erityisesti ympärivuorokautisessa palvelutalossa asuvilla potilailla sekä niillä, joilla oli leikkausta edeltäviä sairaalahoitojaksoja. Ensimmäisen kuukauden ja vuoden kuolleisuus oli merkitsevästi suurempi vakavia leikkauskomplikaatioita saaneilla potilailla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös paksusuolisyöpäleikkauksen pitkäaikaisennustetta vertaamalla potilaiden selviytymistä alle ja yli kolme kuukautta leikkauksesta. Potilaat, jotka olivat ennen leikkausta fyysisesti hyväkuntoisia, toipuivat leikkauksesta erinomaisesti jopa vaikeiden komplikaatioiden jälkeen. Sen sijaan korkea ikä, ympärivuorokautinen palveluasuminen, useat perussairaudet ja kasvaimen leviämisaste heikensivät yli kolme kuukautta leikkauksesta selvinneiden potilaiden kokonaisennustetta.

Tutkimus osoitti, että toimintakyvyltään hyväkuntoisten ikäihmisten leikkauksen jälkeiset varhaistulokset olivat vertailukelpoisia nuorempien paksusuolisyöpäpotilaiden kanssa. Korkea ikä tai perussairaudet eivät täten ole este hyväkuntoisten ikäihmisten invasiiviselle kirurgiselle hoidolle.

— Tutkimuksessa seulontatyökaluna käytetty kliininen gerastenia-asteikko (CFS) ennusti hyvin leikkauksen varhaiskomplikaatioita. Sitä voi lämpimästi suositella kirurgeille iäkkään potilaan leikkauskomplikaatioriskien arvioinnissa, toteaa Niemeläinen.

Hyväkuntoisten ikäihmisten toimintakyky osoittautui säilyvän hyvin myös vuoden seurannassa. Tutkimuksen perusteella kaikki potilaat hyötyvät anemian korjaamisesta sekä etukäteen suunnitellusta leikkauksen jälkeisestä varhaiskuntoutuksesta ja kotiutussuunnitelmasta. Kokonaisvaltainen hoidon suunnittelu yhdessä geriatrin kanssa on tarpeellista niille potilaille, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua jokapäiväisessä elämässä, joiden liikuntakyky on huonontunut tai joilla on muistivaikeuksia.

— Tutkimus osoittaa, että iäkkäälle paksusuolisyöpäpotilaalle on hyötyä huolella tehdystä leikkaushoidon riskien arvioinnista, fyysisen kunnon optimoinnista ja kokonaisvaltaisesta, moniammatillisesti yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa suunniteltavasta hoidosta, kiteyttää Niemeläinen.

Lääketieteen lisensiaatti Susanna Niemeläisen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Colon Cancer Surgery in Aged Patients: Surgical and Functional Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.6.2022 klo 12 alkaen. Paikkana on Finn-Medi 5:n auditorio, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Saarnio Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Susanna Niemeläinen
susanna.niemelainen@tuni.fi

Kuvat

Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Susanna Niemeläinen. Kuva: Arni Sormunen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote

Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.

Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.

Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye