Tampereen yliopisto

Väitös: Suolistosyövän seulonnalla ei ole elintapoihin tai oireiden kokemiseen liittyviä haittoja

Jaa
Ulosteen veritestiin perustuva suolistosyöpäseulonta on tutkitusti tehokas tapa löytää seulottava syöpä. Seulontaohjelmassa arvioidaan myös seulonnan erilaisia epäsuoria vaikutuksia muuan muassa elintapoihin, elämänlaatuun ja terveyskäyttäytymiseen. Terveystieteiden maisteri Sanni Helander havaitsi väitöskirjassaan, että suomalainen suolistosyövän seulonta ei johtanut epäsuotuisiin muutoksiin elintavoissa tai vatsa- ja suolisto-oireiden havaitsemisessa.
Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax
Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax

Paksusuoli- ja peräsuolen syöpä eli suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien syy Suomessa. Huomattavana kansanterveysongelmana paksusuolensyöpä vaatii aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia.

– Seulonnan tavoitteena on löytää syöpä varhaisessa vaiheessa kuoleman ehkäisemiseksi.Syöpäseulonnan tehokkuutta arvioidaankin ensisijaisesti seulontakohtaisen syöpäkuolleisuuden muutoksena. Myös muita seulonnan mahdollisia vaikutuksia kuin seulottavaan syövän sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on tärkeä selvittää, Sanni Helander sanoo.

Olennainen osa minkä tahansa syöpäseulontaohjelman kokonaisarviointia on sen mahdollisten terveyskäyttäytymiseen liittyvien vaikutusten tutkiminen. Suolistosyövän seulonnan on havaittu kansainvälisissä tutkimuksissa voivan aiheuttaa ei-toivottuja muutoksia elintapoihin.

Sanni Helander tutki väitöskirjassaan suolistosyövän seulonnan kutsun saamisen tai seulontaan osallistumisen vaikutuksia suolistosyövän kannalta merkityksellisiin elintapoihin kuten ravitsemukseen ja tupakointiin sekä alemman maha-suolikanavan oireiden havaitsemiseen 59–61-vuotiailla.

– Väestökysely- ja rekisteritietojen yhdistämiseen perustuvat päätulokset olivat seulonnan vaikutusten arvioinnin näkökulmasta huojentavia. Suolistosyöpään liittyvissä elintavoissa ei havaittu eroja seulontaryhmien välillä tai seulontaan osallistumisen mukaan. Osa elintavoista muuttui kahden vuoden seurannan aikana syöpäriskin kannalta lievästi negatiiviseen suuntaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttaneen tähän kehitykseen, vaan muutokset olivat samansuuntaisia eri ryhmillä. Tulokset osoittavat, että kutsu tai osallistuminen ulosteen veritestipohjaiseen suolistosyövän seulontaan eivät johda vähemmän terveellisiin elintapojen omaksumiseen, Helander kertoo.

Koettuja vatsa- ja suolisto-oireita ei tule vähätellä

Erilaiset vatsan ja suoliston alueen oireet ovat hyvin yleisiä. Oireet voivat vaikuttaa suolistosyövän seulontaan osallistumiseen. Osa seulontaan kutsutuista saattaa oireidensa vuoksi kokea erityistä alttiutta sairaudelle, mikä tyypillisesti lisää seulontaan osallistumisen halukkuutta. Toisaalta osa kutsutuista voi ajatella seulonnan itselleen tarpeettomaksi oireiden puuttumisen takia. Seulontaan osallistuminen ja siitä saadun tuloksen tulkinta voivat puolestaan ​​vaikuttaa siihen, miten yksilöt suhtautuvat ja reagoivat oireisiinsa seulonnan jälkeen. Maha-suolikanavan oireiden roolista suolistosyövän seulonnan piirissä on tähän asti ollut kuitenkin vain niukalti tutkimustietoa.

Sanni Helander osoitti väitöstutkimuksessaan, että seulontaa edeltävät oireet lisäsivät miesten osallistumista seulontaan. Seulonnan ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan oireiden kokemiseen: hienoiset muutokset kahden vuoden seurannassa olivat yhteneväisiä kontrolliryhmäläisillä, seulontaan osallistuneilla sekä ei-osallistuneilla kutsutuilla.

– Kun seulontaan kutsuttavia opastetaan ja seulonnasta tiedotetaan, erilaiset vatsan alueen oireet tulisi ottaa huomioon. Seulonta ei koskaan korvaa jatkuvien vatsaoireiden asianmukaista tutkimista, vaan niiden kanssa oikea osoite on aina lääkärin pakeille, Helander muistuttaa.

Sanni Helander on kotoisin Vihdin Nummelasta. Väitöstutkimus on toteutettu Suomen Syöpärekisterissä, jossa Helander on tutkimustehtävien lisäksi työskennellyt suolistosyövän seulonnan ohjelmakoordinaattorina.

Terveystieteiden maisteri Sanni Helanderin syöpäepidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Aspects of Lifestyle and Symptoms in Colorectal Cancer Screening. A Population-Based Survey Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.8.2022 kello 12.15 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, 33520 Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marjukka Mäkelä Kööpenhaminan yliopistosta (University of Copenhagen). Kustoksena toimii professori Janne Pitkäniemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2497-1.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sanni Helander, puh. 044 341 9513, sanni.helander@cancer.fi

Kuvat

Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax
Väittelijä Sanni Helander. Kuva: Mikaela Lax
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehdot toimivat riskienhallinnan välineinä18.12.2024 08:11:56 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan TkL Tuija Lönnrot tutki asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehtoja ja niihin sisältyviä riskejä sekä riskienhallintaa myyntiehdoissa. Tutkimustulokset auttavat eri toimijoita tiedostamaan muun muassa myyntiehtojen suuren määrän ja suunnittelemaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Asunto-osakeyhtiömuotoisten uudisasuntojen myyntiehtoja, niiden riskejä sekä riskienhallintaa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti.

Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa13.12.2024 12:04:50 EET | Tiedote

Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.

Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa tänä vuonna – Pirkanmaa pitää tulevaisuuden osaajat13.12.2024 10:09:38 EET | Tiedote

Tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa. Määrässä ovat mukana kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Yli puolet valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. diplomi-insinööri ja maisteri). Pirkanmaa houkuttelee ja pitää tulevaisuuden osaajia, sillä puolet valmistuneista jää maakuntaan.

Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista12.12.2024 15:13:45 EET | Tiedote

Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.

Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote

Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye