Väitös: Tekoäly auttaa tunnistamaan yksilölliset kuntoutusta ohjaavat tekijät selkäkipupotilailla
Selkäkipu on maailman yleisin toimintakyvyn laskua aiheuttava oire. Ihmisistä 80 prosenttia kokee selkäkipua jossain vaiheessa elämänsä aikana. Eniten toimintarajoitetta kokee 40–49-vuotiaiden ikäluokka. Selkäkipu on useimmille vain lyhytaikaista, mutta kuitenkin noin 20–25 prosenttia selkäkivusta pitkittyy yli 3 kuukautta eli kroonistuu. Suurin osa selkäkivusta on hyvänlaatuista, jolle ei ole aukottomasti osoitettavissa selvää syytä, kuten tiettyä sairautta tai rakenteellista ongelmaa. Hyvänlaatuisen, niin sanotun epäspesifin selkäkivun, pitkittymisen on tutkittu liittyvän useisiin taustatekijöihin. Väitöskirjatutkimuksessaan Nieminen keräsi taustatekijät kirjallisuuskatsaukseen.
– Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan yhteensä 45 erilaista tekijää on tunnistettavissa selkäkivun kroonistumisen riskitekijäksi. Muun muassa ylipaino, tupakointi, raskas fyysinen työ, masennus, ahdistuneisuus ja haitalliset käyttäytymismallit kuten katastrofointi tai välttämiskäyttäytyminen ovat yhteydessä kivun pitkittymiseen. Fyysinen aktiivisuus sen sijaan toimii suojaavana tekijänä, Nieminen kertoo.
Selkäkivun asiantuntijat kannustavat kehittämään keinoja kivun pitkittymisen taustatekijöiden tunnistamiseen niin, että kuntoutus voitaisiin räätälöidä oikealle potilaalle oikea-aikaisesti. Tutkimuksessa tunnistamisen avuksi otettiin tekoälyyn pohjautuva teknologia, jota on aiemmin käytetty laajasti muun muassa koulutuksen, teollisuuden ja työllisyysmarkkinoiden saralla.
Teknologian on kehittänyt suomalainen yritys Headai. Tekoäly koulutettiin tunnistamaan kivun pitkittymiseen linkittyviä tekijöitä ja toimintarajoitteita Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemän toimintakyvyn viitekehyksen avulla. ICF-niminen viitekehys auttaa ymmärtämään toimintakykyä biopsykososiaalisesti, eli ihmisen toimintakykyyn vaikuttavien kehon rakenteiden ja toiminnan lisäksi myös psykologista ja sosiaalista toimintaympäristöä. Tunnistus tehtiin potilaskertomusteksteistä ammattilaisten kirjauksista.
– Tekoäly toimi hyvin potilaskertomusteksteissä tunnistamaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. On huomioitavaa, että siirtyessä uuteen toimintaympäristöön tekoälylle opetettiin, mikä tieto on oleellista poimia. Lopuksi ammattilainen arvioi, onko poimittu tieto tarpeellista. Kehitetty menetelmä nopeuttaa kuitenkin kertomustekstien selailuun käytettyä aikaa ja auttaa ymmärtämään ihmisen toimintakykyä laaja-alaisesti, Nieminen sanoo.
Tuotaessa uusia teknologioita terveydenhuoltoon vaaditaan tarkkaa arviointia teknologian turvallisuudesta, kliinisestä näytöstä, kustannustehokkuudesta ja teknologian sopivuudesta nykyisiin järjestelmiin sekä terveydenhuollon arkeen.
Tutkimuksessa kehitettiin lisäksi perusterveydenhuollon ja työterveyden hoitopolkuja huomioimaan tunnistetut yksilölliset kivun pitkittymisen taustatekijät. Hoitopoluissa huomioitiin moniammatillisen ja monisektorisen yhteistyön tarve. Kehittämisessä oli mukana ammattilaisia eri ammattiryhmistä ja sektoreilta.
Linda Nieminen on fysiatriaan erikoistuva lääkäri ja toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin avokuntoutuksen vastuualueella fysiatrian konsulttina perusterveydenhuollolle sekä lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Linda Niemisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Decision support for tailored biopsychosocial rehabilitation in non-specific low back pain tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023 klo 12 alkaen päärakennuksen auditoriossa A1, (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii Invalidiliiton tutkimusjohtaja, dosentti Sinikka Hiekkala Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Markku Kankaanpää Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Linda Nieminen
linda.ka.nieminen@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin3.7.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.
Tampereen yliopistoon valittiin 3531 uutta opiskelijaa – hyväksyttyjen määrä kasvoi2.7.2024 14:54:06 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu 3531 uutta opiskelijaa. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoi edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto niin kokonaishakijamäärältään kuin ensisijaisten hakemusten perusteella.
Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote
Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.
Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.
Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme