Vapaaehtoisuus tulee säilyttää palokuntalaisuuden perustana - Sopimuspalokuntatoiminta ei saa muodostua pelkästään työksi

Harvaan asutuilla seuduilla palokuntatoimintaan on vaikea löytää uusia sitoutuneita tekijöitä. Asukkaiden määrä vähenee, jolloin nykyiset toimijat kuormittuvat; heille kasautuu sekä pelastustoimen palveluiden tuottamista että yleisesti palokuntayhdistystoimintaan liittyviä tehtäviä. Tilanteeseen kaivataan ratkaisuja, jotta palokuntatoiminta voidaan säilyttää elinvoimaisena ja turvata kansalaisille pelastustoimen palveluiden kattava saatavuus.

Kansalaisyhteiskunta on ollut viime aikoina vahvasti esillä turvallisuutta koskevassa keskustelussa. Kansalaisten sitouttaminen ja vastuuttaminen ovat erinomainen keino edistää yhteiskunnan turvallisuutta.

SPEK on kuitenkin huolissaan siitä, että järjestölähtöinen auttamistyö ja palokuntien osallistuminen pelastustoimen palveluihin nähdään liian yksipuolisesti tilaaja-tuottaja -suhteena. Kestäviä ratkaisuja tarvitaan.

– Vaihtoehtona on alan ammatillistuminen ja palokuntalaisuuden muuttaminen palkkatyöksi, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen hahmottelee. – Kansantaloudellisesti se ei kuitenkaan ole kestävä tie, ja samalla menetetään myös kansalaistoiminnan muut hyödyt, kuten turvallisuuskasvatusta edistävä palokuntanuorisotyö, palokuntien tekemä ennaltaehkäisevä turvallisuusviestintätyö sekä mielekäs turvallisuus- ja pelastusosaamiseen pohjaava harrastustoiminta ja sen yhteisölliset vaikutukset.

– Sopimuksellinen hälytystoiminta on jo pitkään korostunut alan sisäisessä keskustelussa, järjestöpäällikkö Valtteri Tervala toteaa. – Palokuntatyössä hälytystoiminta on nähty tärkeimmäksi ja muu toiminta sitä tukevaksi. Nyt on aika kääntää asetelma ja panostaa elinvoimaiseen kansalaistoimintaan, jotta Suomessa ei käy niin kuin Ruotsissa, jossa vapaaehtoinen palokuntatoiminta on loppunut. Aktiivisella ja elinvoimaisella kansalaistoiminnalla varmistetaan sopimuspalokuntatoiminnan saatavuus myös tulevaisuudessa.

Ongelman ratkaisu edellyttää yhtälailla päätöksiä julkisella ja kolmannella sektorilla. Palokunnissa tarvitaan uudistumista; uusia ja erityyppisiä osallistumisen muotoja.

– Palokuntalaisuus on tähän asti perustunut pitkään sitoutumiseen, mutta myös lyhytaikainen osallistuminen pitäisi mahdollistaa. Kaikki palokuntalaiset eivät sammuta tulipaloja, tekijöitä tarvitaan yhdistystoimintaan ja tapahtumajärjestelyihinkin, Jaatinen painottaa.

Aiheesta keskustellaan 12.7. Porissa SuomiAreenassa. Palokuntatoiminta – työtä vai harrastus? -nimeä kantavan keskustelutilaisuuden järjestävät Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö klo 13.30–14.45 Kauppakeskus Puuvillassa.

Suomessa palokunnilla on erittäin keskeinen rooli pelastustoimen palveluiden tuottamisessa. Palokunnat osallistuvat päivittäin liki 60 prosenttiin pelastustoimen kiireellisistä tehtävistä. Maaseudulla ja harvaan asutulla alueella osuus on vielä tätä suurempi. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastoissa toimii yhteensä 13 400 henkeä, ja kaikkiaan palokuntien toiminnassa on mukana 33 000 suomalaista.

Lisätietoja:

palokuntajohtaja Petri Jaatinen, 0400 535 441

järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, 050 530 5124