Varhainen äitiys on ristiriitaisten ajatusmallien taistelutanner

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin vanhemmuuden voimavaroja ja kuormitustekijöitä kiinnittämällä huomio suomalaisäitien tapoihin puhua vanhemmuudesta.
– Suomalaisäitien kuvaukset vanhemmuudesta noudattelevat erilaisia kulttuurisia ideaaleja, jotka ovat usein keskenään ristiriitaisia. Äitiyspuheessa käytetään monia erilaisia puhetapoja. Äitien yksilölliset kuvaukset tuottavat sekä perinteisiä että uudenlaisia tapoja puhua äitiydestä, väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja kertoo.
Modernien ja perinteisten näkemysten ristipaineessa
Tutkimuksessa havaittiin neljä erilaista puhetapaa äitiydestä. Tutkimukseen vastanneet äidit tuottivat kuvauksissaan, ja jopa samassa kyselylomakkeen vastauksessa, useita erilaisia diskursseja eli tapoja hahmottaa äitiyttä. Useimmiten eri näkökulmat asettuivat vastauksissa vastakkaisiksi ja niiden suhde näyttäytyi jännitteisenä. Siinä missä perinteisiä rooleja korostavat familistinen diskurssi ja intensiivisen äitiyden diskurssi olivat usein vastausten keskiössä, modernimpaa ideologiaa edustavat tasa-arvodiskurssi ja tasapainodiskurssi asettuivat niitä haastamaan.
– Ajoittain vastauksista pilkahteli esiin diskurssien yhdistelmiä, joissa kahta tai useampaa näkökulmaa pystyttiin aidosti yhdistämään uudenlaiseksi ymmärrykseksi. Pienten lasten äitien näyttää kuitenkin olevan haastavaa tasapainoilla keskenään ristiriitaisten ideaalien kanssa, Raudasoja kertoo.
Erilaiset äitiyden puhetavat
Tutkijoiden tasa-arvodiskurssiksi kutsumassa puhetavassa vanhempien roolit kuvautuivat pitkälti samankaltaisina, ja yhtäläisiä oikeuksia eri yksilöiden ja perhemuotojen välillä painotettiin. Vanhemmuutta kuvattiin yhdeksi rooliksi muiden elämän roolien ja tehtävien joukossa.
Arvostan myös sitä, ettei Suomessa äidin tarvitse luopua työurasta ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, vaikka on lapsia. On tärkeää, että puolisoni on yhtä mieltä perhevapaiden jakamisesta. (Suvi, 34 vuotta, 1 lapsi)
Familistisen diskurssin kautta puolestaan perhe kuvautui yhtenäisenä yksikkönä, jossa vallitsee sukupuolittunut vastuunjako. Vanhemmuuden käytännöllistä puolta korostettiin ja siihen kaivattiin tukea yhteiskunnalta.
Yhteiskunnalta tuleva viesti, että kotona lapsiaan hoitavat äidit tekevät kaikista laadukkainta ja arvokkainta varhaiskasvatusta. Nyt äidit halutaan vain töihin mahdollisimman pian. Parempi kotihoidon tuki. Enemmän kotiin saatavia palveluita, esim. kodinhoitaja. (Meeri, 32 vuotta, 2 lasta)
Intensiivisen äitiyden diskurssilla tuotettiin myöskin osin sukupuolittuneita rooleja ja vastuita, mutta siinä huomio kiinnitettiin käytännön tehtävien sijaan tunnetyöhön, saatavilla oloon ja kiintymyssuhteen vaalimiseen. Lapseen kohdistuvaa rakkautta korostettiin ja oman vanhemmuuden riittävyydestä koettiin huolta ja ahdistusta.
Vanhemmuus on merkittävin tehtävä elämässäni. Se on muovannut minua eniten ihmisenä ja vaikuttanut eniten siihen minkälainen olen. Se vie voimia, mutta antaa myös valtavasti. On vaikea kuvitella suurempaa ja vaikuttavampaa tehtävää kuin äitiys. (Lilian, 33 vuotta, yli 4 lasta)
Neljännellä puhetavalla, tasapainodiskurssilla, puolestaan peräänkuulutettiin tarvetta joustavuuteen, kaikkien perheenjäsenten ja eri perheiden yksilöllisyyteen, vaatimuksista hellittämiseen ja avun saamiseen tarvittaessa.
Yhteiskunnan yleisesti empaattinen ilmapiiri, jossa vanhempia kannustettaisiin haukkumisen sijaan ja autettaisiin spontaanisti vihaisten katseiden sijaan, jos julkisella paikalla on pulassa pienten lasten kanssa. Pienten lasten vanhemmista ei puristettaisi kaikkea irti työelämässä, vaan luotaisiin mahdollisuuksia osa-aikaisuuteen. (Aino, 32 vuotta, 2 lasta)
Tutkimus tuottaa uutta tietoa äitiyden kulttuurisista perusteista
Tutkimus on ainutlaatuinen sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kontekstissa, koska se keskittyy diskurssien kuvaamisen lisäksi tutkimaan niiden välisiä suhteita ja yhteisvaikutusta.
Tutkimus on osa Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät (VoiKu)- hanketta, josta vastaavat professori Kaisa Aunola ja dosentti Matilda Sorkkila. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2018 paperilomakkeina ja verkkopohjaisella lomakkeella.
Kyselytutkimukseen vastasi 1725 vanhempaa (91 % äitejä). Tätä tutkimusta varten aineistosta on valikoitu 1-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten äidit, yhteensä 479 äitiä. Vastaukset avoimiin kysymyksiin analysoitiin menetelmällä, joka pystyy erittelemään erilaisia puhetapoja (diskursseja) sekä niiden välisiä suhteita. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi oman alansa johtavan tason lehdessä.
Artikkeli:
Raudasoja, M., Sorkkila, M., Laitila, A. & Aunola, K. (2022). ”I feel many contradictory emotions” – Finnish mothers’ discursive struggles with motherhood. Journal of Marriage and Family. DOI: 10.1111/jomf.12828. Hyväksytty julkaistavaksi.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja mirjam.raudasoja@jyu.fi, puh. 044 3625046
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ruusupuisto tutkii ja keskustelee: Mediakasvatus nyt ja tulevaisuudessa13.3.2025 13:57:34 EET | Tiedote
Suomalainen mediakasvatus on herättänyt viime vuosien aikana paljon kansainvälistä kiinnostusta. Muiden muassa CNNn, The Guardianin ja The New York Timesin kaltaiset mediat ovat uutisoineet suomalaisen medialukutaitotyön merkityksestä esimerkiksi disinformaation vähentämiseksi tai demokratian vahvistamiseksi. Kahden temaattiseen keskustelun kautta tarkastellaan sekä mediakulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä että kasvatuksen mahdollisuuksia yhä muuttuvassa maailmassa. Miltä mediakasvatuksen tulevaisuus näyttäytyy?
Mikä vaikuttaa aivoihimme? Aivoviikon videoluennot katsottavissa13.3.2025 12:54:25 EET | Tiedote
Kansainvälisen aivoviikon kunniaksi Jyväskylän yliopiston monitieteinen aivotutkimuskeskus julkaisee neljä lyhyttä verkkoluentoa, jotka tarkastelevat aivoihin, hermostoon ja kognitioon vaikuttavia tekijöitä.
QS Ranking 2025: Liikuntatieteet sijalla 47, kaikkiaan 10 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa12.3.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 47:s. Viime vuonna sijoitus oli 39:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 (viime vuonna 76. sija.) Psykologian sekä kielitieteiden sijoitus säilyi välillä 151–200.
Keskustelevan tekoälyn käyttö kouluissa voi tukea sekä oppimista että opettajien työtä12.3.2025 09:10:52 EET | Tiedote
Pieta-Anniina Sikströmin väitöskirjassa tutkittiin, miten keskustelevaa opetusteknologiaa voidaan käyttää oppimisen tukena suomalaisessa lukio-opetuksessa. Sikströmin mukaan keskustelevat teknologiat voivat tukea opiskelijoiden yksilöllistä ja itsenäistä oppimista. Lisäksi sen käyttäminen voi vapauttaa opettajan aikaa, mitä opettaja voi käyttää niiden opiskelijoiden auttamiseen, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
28 800 opiskelijan avoin yliopisto: Yli neljännes Suomen avoimista yliopisto-opinnoista opiskellaan Jyväskylän yliopistossa12.3.2025 08:56:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto pitää paikkansa Suomen suosituimpana avoimena yliopistona. Vuonna 2024 JYU avoimessa opiskeltiin 26 prosenttia Suomen avoimista yliopisto-opinnoista. ”Joustava osaamisen kehittämisen mahdollisuus on keino tuoda tutkittua tietoa osaksi yhteiskunnan toimintoja”, sanoo avoimen yliopiston varajohtaja Merja Karjalainen Jyväskylän yliopistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme