ELY-keskuksetELY-keskukset

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa inventoidaan lettosoita (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Jaa
Kalkkijalosammal (Pseudocalliergon lycopodioides) ja lännenhernesara, Saaristomeri 2014. Kuva Iiro Ikonen.
Kalkkijalosammal (Pseudocalliergon lycopodioides) ja lännenhernesara, Saaristomeri 2014. Kuva Iiro Ikonen.

Lettosoita inventoidaan kuluvana kesänä Lounais-Suomen alueella. Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa luonnonympäristöjen tilaa.

Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho. ELY-keskus ostaa lisäksi asiantuntijapalveluna sammalten ja vesihyönteisten inventointeja.

Lettohankkeessa tavoitteena on koota tietoa, joka mahdollistaa lettojen esiintymisen, tilan sekä hoito- ja ennallistamistarpeen arvioinnin. Kuluvana kesänä maastoinventointeja tehdään mm. Salon ja Someron alueella sekä Satakunnan diabaasialueilla ja harjualueilla. Lisäksi etsitään pienialaisia kohteita Saaristomereltä. Lettoja on erityisesti kalkkivaikutteisilla alueilla ja lähdetihkupinnoilla. Työn ohessa Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija tekee opinnäytetyötään alueelta.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa.

Kalkkiletoilla ainutlaatuista suokasvillisuutta

Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Näitä alueita on Lounais-Suomessa niukasti, tosin joitakin varsin edustaviakin kohteita on.

Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Lettoja on hävittänyt muun muassa pellonraivaus ja maankäytön muutokset. Myös metsäojitukset ovat olleet merkittävä muutostekijä. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista.

Suurinta osaa Lounais-Suomen lettosoista ja suoniityistä on jossain vaiheessa laidunnettu tai niitetty karjatalouden tarpeisiin. Niitto ja laidunnus ovat vaikuttaneet suokasvillisuuden monimuotoisuuteen myönteisesti, sillä avoimuuden lisääntyminen ja karjan kohtuullinen häirintä on mahdollistanut kilpailukyvyltään heikompienkin suolajien menestymisen. Nyt pyritään löytämään kohteita, joissa tätä perinteistä maankäyttöä voitaisiin aloittaa uudelleen.

Lettoluontotyypit ovat eteläisessä Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.

Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa

Etelä-Suomessa lettoja on vähän mutta tiedot ovat silti puutteelliset. Parhaiten tunnetaan suojelualueilla olevat lettosuot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön. Tilannetta korjataan nyt toteutettavassa inventointihankkeessa. Varsinais-Suomessa toteutetaan uusien alueiden inventointeja erityisesti Kiskon ja Suomusjärven alueella, koska alueella on kalkkivaikutteisuutta.

Ajantasainen tieto lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös keinoja. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnontilaltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Laajempia kalkkivaikutteisia metsäisempiä alueita voidaan ottaa maanomistajan halutessa myös vapaaehtoiseen METSO-suojeluohjelmaan.

Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.

Helmi-ohjelma

Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.

Lisätietoja lettoinventointihankkeesta

Lounais-Suomen maastoinventoinnit:

Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
puh. 0295 022 869, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Suunnittelija Risto Vilen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
puh. 0295 022 018, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lettohanke:

Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisätietoja Helmi-ohjelmasta

ym.fi/helmi

Avainsanat

Kuvat

Kalkkijalosammal (Pseudocalliergon lycopodioides) ja lännenhernesara, Saaristomeri 2014. Kuva Iiro Ikonen.
Kalkkijalosammal (Pseudocalliergon lycopodioides) ja lännenhernesara, Saaristomeri 2014. Kuva Iiro Ikonen.
Lataa
Lettorahkasammal ja heterahkasammal ovat lettosoiden tyyppilajeja. Kuva: Anna Isotalo.
Lettorahkasammal ja heterahkasammal ovat lettosoiden tyyppilajeja. Kuva: Anna Isotalo.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä päivitetty11.11.2024 10:27:13 EET | Tiedote

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan 11.11.2024. Päivitetyssä linjauksessa on lueteltu ammattinimikkeet, joiden osalta työvoiman saatavuus alueella on arvioitu niin haastavaksi, ettei ulkomaista työntekijää palkattaessa erillistä saatavuusharkintaa tarvitse tehdä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye