WHO-Koululaistutkimus: Yhä useammalla 11–15-vuotiaalla suomalaisnuorella psykosomaattisia oireita viikoittain

WHO Regional Office for Europe julkaisee tänään 19.5. kansainvälisen raportin Spotlight on Adolescent Health and well-being 11-, 13- ja 15-vuotiaiden terveyden kokemuksista, terveyskäyttäytymisestä, sosiaalisista suhteista ja mielen hyvinvoinnista. Lähes 230 000 nuorta yli 40 maasta osallistui Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) kyselyyn vuosina 2017/2018. Kysely tunnetaan Suomessa nimellä WHO-Koululaistutkimus, ja sitä toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.

Kansainväliset tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten alakuloisuus, ärtyneisyys ja univaikeudet ovat lisääntyneet. Lisäksi yhä useampi raportoi useista viikoittaisista oireista ja kuormittuvansa koulutyöstä, joten huoli lasten ja nuorten jaksamisesta on todellinen. Suomalaiset yläkoululaiset raportoivat koulukuormittuneisuutta jopa hieman yleisemmin kuin HBSC-maiden nuoret keskimäärin.

Tytöillä psykosomaattista oireilua poikia enemmän

Tytöillä eri syistä johtuva psykosomaattinen oireilu on poikia yleisempää kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 15-vuotista tytöistä kolmasosa (32 %) ilmoittaa olevansa alakuloinen useammin kuin kerran viikossa ja 15-vuotiasta pojista vastaava osuus on 15 %. Lisäksi tytöillä monen oireen viikoittainen kokeminen on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, pojilla vain 11-vuotiailla.

Positiivista tuloksissa ovat nuorten kokemukset vaikeiden asioiden jakamisen helppoudesta vanhempiensa kanssa. 11-vuotiaista nuorista lähes kaikki pitivät omista asioista puhumista helppona sekä äidin että isän kanssa. Pojat pitivät äidille ja isälle puhumisen yleisemmin helppona kuin tytöt kaikissa ikäryhmissä ja sijoittuivat kansainvälisessä vertailussa keskiarvon yläpuolelle.

- Suomessa 15-vuotiaiden tyttöjen tilanne pohdituttaa. Sen lisäksi, että he raportoivat muita ryhmiä yleisemmin psykosomaattisia oireita ja koulukuormittuneisuutta, he myös ovat yksinäisempiä ja kokevat vähemmän perheen tukea kuin pojat, tutkijatohtori Nelli Lyyra liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Nuorten liikunta- ja ravintotottumuksissa parantamisen varaa

Vaikka 11- ja 13-vuotiaat suomalaisnuoret liikkuvat reippaasti päivittäin yleisemmin kuin nuoret useimmissa muissa maissa, merkittävä osa suomalaisista nuorista ei saavuta päivittäisiä liikuntasuosituksia. Kun 11-vuotiaista pojista joka toinen ja tytöistä kaksi viidestä liikkui suositusten mukaisesti, niin 15-vuotiaista pojista enää joka viides ja tytöistä joka kymmenes. Tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat kaikissa ikäryhmissä.

Suurin osa nuorista ei syö kasviksia ravitsemussuosituksen mukaisesti ja kansainvälisessä vertailussa suomalaiset lapset ja nuoret ovat viimeisiä hedelmien syömisessä, myös vihanneksia syödään niukasti. Tytöt syövät hedelmiä ja vihanneksia yleisemmin kuin pojat. Sitä vastoin suomalaisnuorten makeisten ja limsojen kulutus on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähäistä, kuten aiempina tutkimusvuosina. Terveelliset ruokatottumukset olivat yleisempiä paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla.

- Noin joka neljäs poika ja kuudes tyttö on ylipainoinen, ja Suomen tulokset ovat lähellä kansainvälisiä keskiarvoja. Vaikka tytöillä ylipainoisten osuus on pienempi, he kokevat poikia yleisimmin olevansa lihavia, yliopistonlehtori Kristiina Ojala sanoo.

Tulokset mahdollistavat myöhemmin pandemian vaikutusten arvioinnin

Nyt kun viimeisin HBSC-tutkimus, joka sisältää havainnot vuodelta 2017/2018, julkaistaan, maailma kamppailee COVID-19 -pandemian kanssa. Seuraava tutkimus toteutetaan vuosina 2021/2022, ja sen tulokset tulevat kuvastamaan pandemian vaikutuksia nuorten elämään.

- HBSC:n tutkimuksen kattamat asiat tarjoavat tärkeitä näkemyksiä nuorten nykyisestä elämästä, ja niiden pitäisi myös tarjota meille hyödyllinen lähtökohta COVID-19:n vaikutuksen mittaamiseksi, kun seuraavan tutkimuksen tulokset ilmestyvät vuonna 2022, Martin Weber, Programme Manager for Child and Adolescent Health WHO:n Euroopan aluetoimistosta sanoo.

Keskeisiä tuloksia suomalaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista:

• Pojat oireilevat tyttöjä vähemmän ja kokevat saavansa tukea perheeltään yleisemmin kuin tytöt.
• Suomalaiset nuoret liikkuvat päivittäin kansainvälisiä vertaisiaan enemmän. Suomessa pojat liikkuvat päivittäin tyttöjä enemmän jokaisessa ikäryhmässä.
• Ylipainoisten osuus ei ole lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2018. Ylipainoisten poikien osuus on tyttöjä suurempi, mutta tytöt pitävät itseään lihavana poikia yleisemmin. Lihavana itsensä pitävien pitäneiden osuus on lisääntynyt 11-vuotiaiden keskuudessa.
• Runsas sosiodigitaalinen osallistuminen lisääntyi iän myötä ja oli tytöillä yleisempää kuin pojilla.
• Noin joka kymmenes nuori täyttää some-addiktion kriteerit. Addiktio oli pojilla ja tytöillä yhtä yleistä.
• Poikien tupakointi-ja alkoholinkäyttötavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Sukupuolten välillä ei tottumusten suhteen ole enää havaittavissa eroja.
• Kannabiksen kokeilu ja kuukausittainen käyttö ei lisääntynyt vuosien 2014 ja 2018 välisenä ajanjaksona.

Pre-embargo linkit

• Volume 1: Key findings: julkaisun jälkeen saatavissa www.euro.who.int/en/hbsc-spotlight-vol1
• Volume 2: Key data: julkaisun jälkeen saatavissa www.euro.who.int/en/hbsc-spotlight-vol2