Kiinteistöliitto

Sähköautojen latauspisteet ovat yleistyneet taloyhtiöissä, mutta niiden hankkiminen ja ylläpito herättää edelleen paljon keskustelua ja kysymyksiä. Tärkeintä on lähteä liikkeelle selvittämällä taloyhtiön tämänhetkisen sähköjärjestelmän kunto ja kapasiteetti sekä se, ovatko autopaikat yhtiön hallinnassa vai osakkeilla hallittavia.

Maalämpö on viime vuosina nostanut suosiotaan myös taloyhtiöiden lämmönlähteenä. Moni taloyhtiö on päätynyt ratkaisuun kustannussyistä, mutta maalämpö voi olla myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin paikkakunnalla tarjolla oleva kaukolämpö. Pohjavesialueilla maalämpöön siirtyminen kuitenkin käytännössä pysähtyy lupaviranomaisen tulkintaan siitä, ettei pohjavesialueille tule porata energiakaivoja ollenkaan. Suomessa sijaitsee noin 5000 pohjavesialuetta.

Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa käsitellään usein asioita, joilla on merkitystä myös talossa asuville vuokralaisille. Lakiin on kirjattu, millaisten asioiden käsittely yhtiökokouksissa tuo osallistumisoikeuden osakkaiden lisäksi asukkaille.

Taloyhtiöitä ja asumista koskevissa asioissa kaikki taloyhtiöiden toimijat saavat tietoa ja neuvoja Kiinteistöliiton uudesta palvelusta. Kotibotti on maksuton vuorovaikutteinen palvelu, joka neuvoo ja opastaa kellonajasta tai viikonpäivästä riippumatta. Uusi palvelu hyödyntää vastauksissaan tekoälyä ja palvelee useilla kielillä.

Kevään yhtiökokouksissa on jälleen tarjolla tärkeitä tehtäviä yhteisestä omaisuudesta huolehtimiseksi. Yksi näistä on toiminnantarkastajan tehtävä, johon kannattaa tarttua ennakkoluulottomasti. Taloyhtiöön voidaan valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa, eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa. Toiminnantarkastaja voidaan valita taloyhtiöön myös tilintarkastajan lisäksi. Jokaisessa taloyhtiössä tulisi suorittaa vähintään toiminnantarkastus.

Kiinteistöliitto esittää, että valtio korottaisi taloyhtiöiden omaan käyttöön tuottamien kiinteistöhallintapalveluiden, kuten esimerkiksi talonmiehen tai siivouspalveluiden arvonlisäverotuksen rajaa 70 000 euroon. Nykyisin taloyhtiöt maksavat arvonlisäveroa, kun omaan käyttöön tuotettujen palvelujen arvo ylittää 50 000 euroa vuodessa.

Aurinkopaneeleilla on mahdollista tuottaa sähköä myös taloyhtiömuotoisessa asumisessa. Rivi- ja kerrostaloissa aurinkopaneeleja asennetaan tyypillisesti taloyhtiön hankkeena, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan aurinkosähköjärjestelmän ja selkiinnyttää hankkeeseen liittyviä vastuita sekä velvoitteita. Jos osakas haluaa hankkia aurinkopaneelit omana muutostyönään eli ilman, että muu taloyhtiö on mukana hankkeessa, osakkaan on tärkeää noudattaa taloyhtiön asettamia reunaehtoja.

Useimmissa taloyhtiöissä lähestytään vuoden tärkeintä tapahtumaa eli yhtiökokousta. Jotta yhtiökokouskutsu varmasti saavuttaa asunnon omistajan, on tärkeää varmistaa, että osakkaan yhteystiedot ovat ajan tasalla. Erityistä huomiota yhteystietojen päivittämiseen on kiinnitettävä silloin, jos asunnon omistuksessa on tapahtunut vuoden aikana muutoksia esimerkiksi osakkaan kuoleman tai asunnon myynnin myötä.

Kiinteistöliitto kaipaa asuntojen lyhytkestoiseen vuokraustoimintaan lain tasolla tehtyä määritelmää siitä, millainen asunnon käyttö on sallittua. Nykyisen sääntelyn puitteissa jää epäselväksi, milloin kyse on kielletystä majoitustoiminnasta, ja tämä vaikeuttaa esimerkiksi taloyhtiöiden puuttumista asiaan. Epäselvä tilanne hankaloittaa taloyhtiöiden lisäksi asuntoaan vuokraavien osakkaiden, muiden asukkaiden sekä kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisten toimintaa.

Valtaosa Kiinteistöliiton kuntavaalikyselyyn vastanneista katsoo, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Kyselyyn vastasi 3036 kiinteistönomistajaa, isännöitsijää ja asukasta 37 eri kunnasta. Kysely antaa kattavan kuvan siitä, mitkä asumisen teemat puhututtavat äänestäjiä tulevissa kuntavaaleissa. Eniten vastauksia saatiin suurista kaupungeista Helsingistä, Espoosta, Jyväskylästä, Tampereelta, Turusta, Kuopiosta, Vantaalta ja Lahdesta. Maantieteellisesti vastaukset jakautuivat ympäri Suomen.

Kuntavaalit ovat asumisen ja asukkaiden toimivan arjen kannalta tärkeimmät vaalit. Esimerkiksi asumisen kustannukset määräytyvät isoilta osin kunnallisessa päätöksenteossa ja vaihtelevat huomattavasti eri kaupungeissa ja kunnissa. Kaukolämmön, veden ja jätehuollon hinnat ovat asioita, joista kuntien ja kaupunkien poliittiset luottamushenkilöt ovat mukana päättämässä. Kunnan asukkaiden on siksi tärkeää tietää, mitä kunta- ja aluevaaleissa ehdolla olevat ajattelevat asumiseen liittyvistä asioista.

Taloyhtiöiden hoitokulut jatkavat tuntuvaa kasvuaan myös tänä vuonna. Kulujen kehityksessä on kuitenkin merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja. Kiinteistöliitto on päivittänyt syksyllä julkaistua, taloyhtiöille tarkoitettua talousarvio-ohjeistustaan.

Pian on aika rauhoittua joulunviettoon. Jotta joulu sujuisi taloyhtiöissä turvallisesti ja sopuisasti, kokosimme jouluiset vinkit muistilistaksi.

Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla on runsas vuosi aikaa huolehtia palovaroittimia koskevat asiat kuntoon, sillä tämän vuoden alussa voimaan tulleen pelastuslain siirtymäaika päättyy vuoden 2025 lopussa. Sen jälkeen rakennuksen omistaja vastaa siitä, että kaikissa asunnoissa on toimivat palovaroittimet.

Sää on muuttunut eteläistä Suomea myöten talviseksi, ja Kiinteistöliiton lakineuvontaan tulee jokatalviseen tapaan kysymyksiä koskien taloyhtiöiden talvikunnossapitoon liittyviä vastuita.

Jopa kolmasosa taloyhtiöiden lämmitystavan muutoksista tehdään kokonaan ilman hankesuunnittelua, ja vain noin puolet taloyhtiöistä käyttää erillistä energia- tai talotekniikka-alan asiantuntijaa hankesuunnitelman tekemiseen. Tiedot selviävät VTT:n tekemästä tutkimuksesta, jonka tilaajina olivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ja Kiinteistöliitto Uusimaa sekä joukko kiinteistö- ja energia-alan toimijoita.

Taloyhtiöiden korjausrakentamisen laskusuhdanne näyttää tulleen käännepisteeseen, josta korjausrakentaminen voi ponnistaa uuteen nousuun. Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrin mukaan korjausrakentamista kasvattaneiden ja supistaneiden osuus oli syys-lokakuussa yhtä suuri, noin 29 prosenttia. Barometrin tulosten mukaan korjaamisen kasvuvirettä on eniten pk-seudulla sekä Pohjois-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

Suurin osa taloyhtiöistä maksaa toiminnantarkastajalleen 100 – 200 euron palkkion, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Toiminnantarkastajista hiukan yli puolet saa tehtävästä palkkion, ja loput toimivat talkooperiaatteella.

Taloyhtiöiden hoitokuluissa on nousupainetta edelleen ensi vuonna, mutta odotukset kulujen kasvusta ovat kuitenkin hillitympiä kuin kovan kasvun vuosina 2022 ja 2023. Kuntakohtaisten erojen ennakoidaan pysyvän edelleen suurina. Kiinteistöliitto julkaisi torstaina talousarvio-ohjeensa avuksi taloyhtiöiden ensi vuoden taloustilanteen ennakoimiseen.

Energia-asiat ovat taloyhtiöissä ajankohtaisia syksyisin, kun asunnoissa kaivataan lisää lämpöä, ja katse kääntyy lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Lämmitys onkin taloyhtiön menoeristä suurin, noin 20-30 prosenttia hoitokuluista. Jos taloyhtiön johto on kaavaillut energiatehokkuutta parantavaa korjaushanketta esimerkiksi ensi kesälle, nyt on oikea aika käynnistää hanketta koskeva päätöksenteko.