MIELI Suomen Mielenterveys ry

MIELI ry kysyi kriisityössä ympäri Suomen työskenteleviltä, saavatko apua tarvitsevat riittävästi tukea. Tilannekuva on karu: Mielenterveyden pulmat ovat aiempaa haastavampia, alueelliset erot ovat suuria, ja palvelujärjestelmän ongelmat kuuluvat avun tarvitsijoiden puheissa. Monilla alueilla hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyöllä on saatu kuitenkin hyvää aikaan.

Sote-, kasvatus- ja opetussalan ammattilaisten yhteydenotot MIELI ry:n kriisitoimintoihin näyttävät lisääntyneet liittyen työssä jaksamiseen ja työyhteisöihin. Keväällä kuukauden seurantajakson aikana MIELI Kriisipuhelimesta haettiin myös konsultaatioapua itsetuhoisten kohtaamiseen.

Valmistelu terapiatakuun laajentamisesta kaikenikäisille tulee aloittaa pikimmiten. Ihmisten tulee saada vaikuttavaa mielenterveyshäiriöiden hoitoa yhdenvertaisesti osana perusterveydenhuoltoa.

Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.

Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.

Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.

Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.

En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.

Jokakeväisellä Mielinauha-kampanjalla halutaan lisätä puhetta mielenterveydestä ja kerätään varoja mielenterveystyölle ja kriisiauttamiselle Suomessa. Maailman kriisien ja taloudellisen tilanteen myötä erityisesti kriisityön ja nuorten mielenterveystyön tarve on kasvanut.

Viidesosalla suomalaisista työikäisistä on merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Kaikkein kuormittuneimpia ovat 20–39-vuotiaat. Lisäksi väestön stressitaso on nousussa kaikissa ikäryhmissä. Heikentynyt mielenterveystilanne näkyy MIELI ry:n kriisiauttamisessa.

The eco-crisis and uncertainty about the future cast a shadow over the mental wellbeing of young people. Research studies show that as many as 75 percent of them consider future to be daunting and 56 percent think that humanity is doomed. The awareness campaign “Let’s face the eco-crisis together” starts on 4th March 2024. The aspiration of the campaign is to make young people’s worries visible to all, to challenge adults to face these emotions and thoughts and to assure young people that they will not be left alone with their worries. Young people’s concerns of the future shall not be ignored anymore.

Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.

Lapinlahden Lähde on yksi viidestä EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon voittajista. Palkinto jaetaan vuosittain kansalaisten voittoa tavoittelemattomille ja innovatiivisille projekteille, jotka edistävät eurooppalaisia arvoja.

År 2023 gjordes igen ett rekordantal kontaktförsök till MIELI rf:s Kristelefon linjer. Uppringningarna var över 16 000 fler än år 2022. Den mest frekventa orsaken till samtalen var psykiskt illamående, men i fjol ökade samtalen där uppringaren var orolig för en närståendes självdestruktivitet.

Vuonna 2023 MIELI Kriisipuhelimessa tehtiin taas ennätys soittoyrityksissä, kun soittoja tuli yli 16 000 edellisvuotta enemmän. Suurimpana yhteydenottojen syynä oli paha olo, mutta viime vuonna lähti nousuun myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.

Antalet samtal som kommer in till MIELI rf:s Kristelefon är återigen på en rekordnivå – i år når antalet samtal upp till fjolårets rekord på över 400 000 samtal. Kristelefonen håller jour även under julhelgen, eftersom människornas hjälpbehov och nöd inte försvinner under ledigheten.

MIELI ry:n Kriisipuhelimen soittomäärät ovat jälleen ennätystasolla – tänä vuonna yhteydenottojen määrä tulee yltämään viimevuotiseen ennätykseen eli yli 400 000 kertaan. Kriisipuhelin päivystää myös läpi joulunpyhien, sillä ihmisten avuntarve ja hätä eivät katoa mihinkään lomien ajaksi.

MIELI Suomen Mielenterveys ry on saanut päätökseen muutosneuvottelut, joiden tavoitteena oli sopeuttaa toimintaa ja taloutta vastaamaan rahoitusnäkymän merkittävään heikkenemiseen. Muutosneuvottelujen seurauksena päätetään kuusi työsuhdetta. Kokonaisuutena henkilöstö supistuu 185:sta ensi vuoden alussa noin 150:een.

Jalkapallon erotuomari Mohammad Al-Emara saa MIELI ry:n Mielenterveyspalkinnon 2023. Al-Emara on tehnyt rohkeaa ja pitkäjänteistä työtä rakenteellisen rasismin kitkemiseksi urheilumaailmassa. Rasismin vastustaminen on tärkeä mielenterveysteko.

Rahoitusnäkymän merkittävä ja nopea heikkeneminen pakottaa toiminnan sopeutukseen.