MIELI Suomen Mielenterveys ry

Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman perheen arkea ja mielenterveyttä. MIELI ry kokeilee teemachattia yhdessä Takuusäätiön kanssa, jotta yhä useampi hakisi taloushuoliinsa apua ja tukea.

Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.

Ehdotus sote-järjestöjen avustusleikkausten toteuttamisesta rapauttaa merkittävästi järjestöjen vaikuttavaa auttamistyötä. Sote-järjestöjen valtionavustusleikkaukset on peruttava tai vähintään kohtuullistettava.

I Finland begås ungefär 750 självmord varje år, vilket är mer än tre gånger fler än antalet dödsfall i trafiken. Med rätt åtgärder kan mängden självmord minskas.

Suomessa tehdään vuosittain noin 750 itsemurhaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin tieliikennekuolemia. Oikeilla toimilla itsemurhia pystytään vähentämään.

Julkisen sektorin kesäloma-aika näkyi jälleen avun tarvitsijoiden suurena määränä MIELI Kriisipuhelimessa ja Kriisikeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhteydenottajien tilanteet ovat entistä vaikeampia. Jopa akuutisti itsemurhaa yrittäneitä käännytetään päivystyksistä ja neuvotaan ottamaan yhteyttä järjestön kriisiapuun.

Mielenterveyshäiriöt ovat Suomen suurin kansanterveyshaaste, joka koskee kaikenikäisiä. Väestöryhmistä heikoin tilanne on nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat jatkaneet kasvuaan, ja mielenterveyden haasteilla on merkittäviä talousvaikutuksia. Toimet mielenterveysongelmien vähentämiseksi ovat keskeisiä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Toimeentulo-ongelmat kuormittavat mielenterveyttä ja niillä on suora vaikutus myös lapsiin. Elinkustannusten nousun lisäksi sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät pienituloisten ahdinkoa. Perheet tarvitsevat systemaattisempaa tukea, jotta lapsiperheköyhyyden ja ylivelkaantumisen vaikutuksia voidaan vähentää. Yksi ratkaisu olisi talousneuvola, jossa tarjottaisiin myös mielenterveyspalveluja.

MIELI ry kysyi kriisityössä ympäri Suomen työskenteleviltä, saavatko apua tarvitsevat riittävästi tukea. Tilannekuva on karu: Mielenterveyden pulmat ovat aiempaa haastavampia, alueelliset erot ovat suuria, ja palvelujärjestelmän ongelmat kuuluvat avun tarvitsijoiden puheissa. Monilla alueilla hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyöllä on saatu kuitenkin hyvää aikaan.

Sote-, kasvatus- ja opetussalan ammattilaisten yhteydenotot MIELI ry:n kriisitoimintoihin näyttävät lisääntyneet liittyen työssä jaksamiseen ja työyhteisöihin. Keväällä kuukauden seurantajakson aikana MIELI Kriisipuhelimesta haettiin myös konsultaatioapua itsetuhoisten kohtaamiseen.

Valmistelu terapiatakuun laajentamisesta kaikenikäisille tulee aloittaa pikimmiten. Ihmisten tulee saada vaikuttavaa mielenterveyshäiriöiden hoitoa yhdenvertaisesti osana perusterveydenhuoltoa.

Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.

Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.

Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.

Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.

Viidesosalla suomalaisista työikäisistä on merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Kaikkein kuormittuneimpia ovat 20–39-vuotiaat. Lisäksi väestön stressitaso on nousussa kaikissa ikäryhmissä. Heikentynyt mielenterveystilanne näkyy MIELI ry:n kriisiauttamisessa.

Jokakeväisellä Mielinauha-kampanjalla halutaan lisätä puhetta mielenterveydestä ja kerätään varoja mielenterveystyölle ja kriisiauttamiselle Suomessa. Maailman kriisien ja taloudellisen tilanteen myötä erityisesti kriisityön ja nuorten mielenterveystyön tarve on kasvanut.

En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.

Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.

The eco-crisis and uncertainty about the future cast a shadow over the mental wellbeing of young people. Research studies show that as many as 75 percent of them consider future to be daunting and 56 percent think that humanity is doomed. The awareness campaign “Let’s face the eco-crisis together” starts on 4th March 2024. The aspiration of the campaign is to make young people’s worries visible to all, to challenge adults to face these emotions and thoughts and to assure young people that they will not be left alone with their worries. Young people’s concerns of the future shall not be ignored anymore.