Tiedotteet | Suomen Pankki

BOFIT-ennuste: Venäjän talouskasvu hidastuu huomattavasti24.3.2025 13:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) julkaisi ennusteensa Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2025–2027.

Kutsu medialle: BOFIT Venäjä-tietoisku maanantaina 24.3.2025 klo 13.0019.3.2025 09:55:13 EET | Kutsu

Kolme vuotta sotaa on muuttanut Venäjän taloutta, osin pysyvästi

Olli Rehn Suomen Pankin pääjohtajaksi toiselle kaudelle14.3.2025 11:45:00 EET | Tiedote

Tasavallan presidentti on tänään nimittänyt Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan avoinna olleeseen virkaan nykyisen viranhaltijan filosofian tohtori (D.Phil.) Olli Rehnin. Toimikausi on Rehnin toinen, ja se alkaa 12.7.2025.

Maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkeessä – epävarmuus varjostaa Suomen ja Euroopan talouskasvua11.3.2025 11:00:00 EET | Tiedote

”Maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä uudella, Euroopan kannalta vaarallisella tavalla”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. ”Euroopan on nopeasti löydettävä keinot Ukrainan tukemiseksi sekä oman puolustuksensa vahvistamiseksi.”

MUISTUTUS: Kutsu medialle Suomen Pankin tiedotustilaisuuteen talouden näkymistä ja rahapolitiikasta 11.3.7.3.2025 09:39:10 EET | Kutsu

Miten kauppasodan varjot iskevät talouteen? Mitä globaali epävarmuus merkitsee Euroopan taloudelle? Mikä on rahapolitiikan viritys? Investoidaanko euroalueella liian vähän? Miten Suomen talous kehittyy?

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä6.3.2025 15:20:00 EET | Päätös

EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.

Yrityslainojen korot laskeneet6.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] yli 1 mrd. euron edestä. Lainojen keskikorko oli 7,4 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 8,5 %. Muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring; niitä nostettiin 400 milj. euron edestä. Factoringrahoituksen[2] keskikorko (11,9 %) oli myös huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen (5,3 %). Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä pankkien (luottolaitosten) myöntämien uusien yrityslainojen[3] keskikorko oli 4,7 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 5,8 %. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä uusia yrityslainoja nostettiin pankeista 6,3 mrd. euron edestä. Pankeista nostettiin lainatyypeistä eniten tavanomaisia yrityslainoja, 5,2 mrd. euron edestä. Euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainojen korkoihin Suomessa. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä muiden rahoituslaitosten myö

Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 11.3. talouden näkymistä ja rahapolitiikasta5.3.2025 11:36:52 EET | Kutsu

Miten kauppasodan varjot iskevät talouteen? Mitä globaali epävarmuus merkitsee Euroopan taloudelle? Mikä on rahapolitiikan viritys? Investoidaanko euroalueella liian vähän? Miten Suomen talous kehittyy?

Korttimaksuja tehtiin loka-joulukuussa 2024 enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan5.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Korttimaksuja tehtiin loka-joulukuussa enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisinä vuosina. Asiakkaat maksoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä lähimaksulla aiempaa useammin ja keskimäärin suurempia summia kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Asiakkaat maksavat keskimäärin pienempiä ostoksia lähimaksulla kuin muilla korttimaksuilla.

Asuntolainoja nostettiin tammikuussa 2025 enemmän kuin vastaavaan aikaan kahtena edellisvuotena28.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja[1] miljardin euron edestä tammikuussa 2025. Määrä on 24 % enemmän kuin tammikuussa 2024 ja 18 % enemmän kuin tammikuussa 2023 mutta silti noin 14 % vähemmän kuin tammikuussa keskimäärin vuosina 2011–2024. Uusien nostojen keskikorko nousi hieman joulukuusta, kun käytetyin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi. Keskikorko oli tammikuussa 3,20 %, mikä on 1,16 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Uusista nostoista 104 milj. euroa eli noin 10 % oli sijoitusasuntolainoja.

Suomessa löytyi viime vuonna kierrosta 714 euroseteliväärennöstä21.2.2025 11:05:00 EET | Tiedote

Suomessa setelien kierrosta löydettiin vuoden 2024 aikana 714 euroseteliväärennöstä. Vuonna 2022 kierrosta löytyi 469 euroseteliväärennöstä ja vuonna 2023 niitä löytyi 653.

Pankkivaltuusto esittää Olli Rehniä Suomen Pankin pääjohtajaksi toiselle kaudelle14.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Pankkivaltuusto esittää valtioneuvostolle, että Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan avoimeen virkaan nimitetään 12.7.2025 alkaen Suomen Pankin nykyinen johtokunnan puheenjohtaja, filosofian tohtori (D.Phil.) Olli Rehn. Johtokunnan puheenjohtaja on Suomen Pankin pääjohtaja. Rehn on toiminut tehtävässä vuodesta 2018 alkaen.

Vuoden 2024 aikana kotitalouksien sijoitusrahasto-omistukset kasvoivat10.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti 1,6 mrd. euroa lisää suomalaisiin sijoitusrahastoihin[1]. Selvästi eniten (1,0 mrd. euron edestä) uusia sijoituksia tehtiin osakerahastoihin ja seuraavaksi eniten (500 milj. euron edestä) korkorahastoihin. Rahastotyypeistä ainoastaan kiinteistörahastoista tehtiin lunastuksia enemmän kuin uusia sijoituksia, nettomääräisesti 240 milj. euron edestä. Uusien sijoitusten lisäksi myös kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi vuoden 2024 aikana yli 3 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat 38,7 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli merkittävä määrä sijoituksia (arviolta 25,1 mrd. euron edestä[2]) kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta. Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet myös sijoittivat 1,2 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin sijoitusrahastoihin[3], ja omistusten arvo kasvoi 1,0 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa ko

Väestökehitys ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvua31.1.2025 12:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa väestön ikääntyminen ja hidas tuottavuuskasvu heikentävät talouskasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. Perusskenaariossa BKT kasvaa nopeimmillaan 2030-luvulla, jolloin kasvu on keskimäärin 1,8 % vuodessa. Talouden kasvu on yleisesti heikkoa ilman lisäpanostuksia koulutukseen, osaajien maahanmuuttoon ja uuden teknologian kiinteän pääoman investointeihin. Vähäinen syntyvyys supistaa koulutettavien lasten määrää ja heikentää vähitellen inhimillistä pääomaa.

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä30.1.2025 15:19:23 EET | Päätös

EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.

Uusien kulutusluottojen korot laskivat30.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Joulukuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien nostamien uusien kulutusluottojen[1] keskikorko oli 6,04 %, mikä on 1,46 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2023 joulukuussa. Uusien kulutusluottojen (pl. ajoneuvolainat) keskikorko kävi huipussaan, yli 10 prosentissa, heinäkuussa 2023. Joulukuun 2024 loppuun mennessä keskikorko laski 7,44 prosenttiin. Euribor-korot laskivat vuonna 2024, mikä selittää osan kulutusluottojen korkojen laskua. Kulutusluotoista 57 % on sidottu euribor-korkoihin.

IMF julkaisee maaraportin Suomen taloudesta21.1.2025 10:00:45 EET | Uutinen

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. IMF:n johtokunta hyväksyi raportin 15. tammikuuta, ja se julkaistaan tiistaina 21. tammikuuta.

Uusien kotitalous- ja yrityslainojen korot laskeneet nopeasti7.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Uusien kotitalous- ja yrityslainojen keskikorko on laskenut nopeasti, ja lainakantojen keskikorot ovat alkaneet laskea. Vuoden euriborkorko on laskenut syksyn 2023 huipusta (4,2 %) alle 2,5 prosenttiin. Marraskuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien ja yritysten1 pankkilainakannasta2 (249,1 mrd. euroa) 86 % oli euriborsidonnaisia lainoja ja uusista lainanostoista3 85 %. Uusien kotitalouslainojen keskikorko laski marraskuussa alle 4 prosenttiin yli kahden vuoden tauon jälkeen. Vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä 5,42 %. Marraskuussa 2024 kotitalouksien nostamista pankkilainoista 69 % oli asuntolainoja, 21 % kulutusluottoja ja 10 % muita lainoja. Kotitalouslainakannan (141,2 mrd. euroa) keskikorko laski edelleen marraskuussa ja oli 4,24 %. Lainakannan keskikoron laskuun on uusien lainojen korkojen alentumisen lisäksi vaikuttanut vanhojen vaihtuvakorkoisten lainojen korontarkistuksissa laskeneet korot. Marraskuussa 2024 uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) keskikorko oli h

Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202530.12.2024 13:19:27 EET | Tiedote

Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2025 on 3,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 11,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Suomen Pankki kasvattaa valuuttavarantoaan19.12.2024 14:03:46 EET | Tiedote

Suomen Pankki kasvattaa valuuttavarantoaan noin 2 mrd. euron edestä osana säännöllistä valuuttavarantoa koskevaa uudelleenarviointia. Tässä yhteydessä Suomen Pankki vahvistaa varauksiaan lisääntyvää valuuttakurssiriskiä vastaan myymällä noin 10 prosenttia kultavarannostaan.