STTK ry.

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka puitteissa pyritään sopimaan palkanmuodostuksesta, työehtojen vähimmäistasosta ja työrauhasta. STTK:n hallitus on tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen halusta rikkoa suomalaista sopimusjärjestelmää parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan vientimallin avulla. - Jos vientimallista säädetään laki, suurin uhri on palkkatasa-arvo. Jatkossa palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei voisi kuroa umpeen ja valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin noudattamaan vientiliittojen sopimuksia. Sen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat jäävät ajan mittaan yhä enemmän jälkeen yksityisen sektorin palkkauksesta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:ta harmittaa hallituksen valheellinen myyntipuhe siitä, että vientimallilla ja muilla työlainsäädäntöön jo aiemmin tehdyillä muutoksilla suomalaiset työmarkkinat lähenisivät Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden työmarkkinamallia. - Aivan olennainen ero Ruotsiin on se, että sikäläinen työmarkk

Naisten palkkapäivää vietetään tänään tiistaina 5. marraskuuta. Tänään naisten ansiot ovat miesten ansioista 84,7 prosenttia. Sukupuolten välinen palkkaero on kuroutunut viime vuodesta yhdellä päivällä.

Selvityshenkilö Jari Lindströmin väliraportti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi on julkaistu.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä. - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketurvan hallinto arvioidaan luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Avoimuus on keskeinen lähtökohta hoitaa suomalaisten eläketurvaa ja avoimuus liittyy myös tarpeeseen aika ajoin huoltaa järjestelmää. Mercer-vertailu osoittaa, että Suo

Työmarkkinajärjestöjen työryhmä valmistelee parhaillaan toimia työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Työ pohjautuu hallitusohjelmaan ja tavoite on valmistella ehdotukset mahdollisia jatkotoimia varten ensi tammikuun loppuun mennessä. Jos yhteisymmärrys uudistuksen sisällöstä löytyy, lainsäädännön valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. STTK:n hallitus painottaa, että eläketurvan uudistamisessa on pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti. Työeläkejärjestelmämme tärkein tavoite on turvata eläkkeet. Tällä hetkellä se on hyvässä kunnossa ja nyt käytävissä neuvotteluissa on kyse enemmänkin määräaikaishuollosta kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia. - Vuoden 2017 uudistus on toiminut kuten toivottiinkin. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut jopa arvioitua nopeammin ja työurat ovat pidentyneet. Myös eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Eläkejärjestelmää keh

Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamisesta tavoitteenaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle. STTK:n mielestä hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä. Malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Juuri työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin. - Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuks

Tuula Laakkonen on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu. Laakkonen on työsuojeluvaltuutettu Kauniaisten kaupungilla. Hänen vastuualueenaan on koko kaupunki ja hän joutuu paneutumaan hyvin erilaisten työpaikkojen arkeen. Laakkosen taustaliitto on Ammattiliitto Jyty.

STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. - Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee. Heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä, jossa muutoksia lakiesityksiin on tehty ennätysmäärä. - Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki. STTK:n hallitus on ollut koko ajan tyytymätön siihen, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkino

Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa. STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan. - Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää. Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja j

Hallituksen budjettiriihen lähestyessä maailman ja Euroopan tilanne ei näytä kovin valoisalta. Suomen talous ei ole odotuksista huolimatta elpynyt ja suhdannetyöttömyys on voimistunut. Kuluneen hallituskauden aikana esimerkiksi työelämän lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja sote-palveluiden saatavuuteen on kohdistettu rajuja heikennyksiä. Heikennysten myötä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on kiristynyt ja eri väestöryhmien välinen vastakkainasettelu lisääntynyt. STTK toivoo, että hallitus keskittyisi budjettiriihessä tekemään tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja heikompiosaisten kurittamisen sijaan. - Tähänastiset turvan ja palveluiden heikennykset kohdistuvat yhteiskunnan ja työelämän heikompiosaisiin eli heihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Hallitukselta olisi nyt ryhdikäs veto tehdä kokonaisarvio hallitusohjelman eri osa-alueiden yhteisvaikutuksista työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Kehysriihen p

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri HUS on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on lähes tuhannen henkilötyövuoden vähennys. Se merkitsee irtisanomisia, työtehtävien muutoksia ja työehtojen heikennyksiä.

Petteri Orpon hallitus on istunut reilun vuoden. Sinä aikana maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen väliset suhteet ovat pahasti tulehtuneet ja yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on lisääntynyt.

Palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää Suomessa vielä paljon työtä. STTK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa vuosille 2024–2027. Ohjelman puitteissa palkkatasa-arvoa yritetään edistää muun muassa parantamalla palkkatietämystä sekä tukemalla työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laatimisessa. ─ Työehtosopimusosapuolten yhteistyö on keskeisessä roolissa palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuusohjelma osaltaan kannustaa toimiin palkkaerojen umpeen kuromiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämisen lisäksi työehtosopimusosapuolten pitäisi arvioida myös esimerkiksi perhevapaisiin liittyviä palkkamääräyksiä ja muita työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä sopimusehtoja tasa-arvonäkökulmasta, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi painottaa. Koska Orpon hallituksen panos tasa-arvoasioihin on ensimmäisen vuoden aikana osoittautunut vaatimattomaksi, STTK toivoo, että samapalkkaisuusohjelmaa kehitettäisiin kunnianhimoisesti. Työssä on

Vihreään siirtymään liittyvä teollisuus ja sitä tukevat puhtaat energiaratkaisut muodostavat laajan globaalin kasvualan, johon panostetaan kaikkialla - Kiinassa, Yhdysvalloissa ja useissa EU-maissa. Myös Suomi on puhtaan energian kärkimaita, mutta omahyväisyyteen ei ole aihetta. ─ Vihreän siirtymän tuotteiden ja palveluiden tuotannossa olemme esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa jäljessä. Tanskan tuulivoimaklusteri on maailman huippua, ja Pohjois-Ruotsissa tehdään todella suuria investointeja esimerkiksi akkuteollisuuteen sekä vedyn ja puhtaan teräksen tuotantoon, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Suomessa monet vihreän siirtymän investointisuunnitelmat tuntuvat valitettavasti jäävänkin vain suunnitelmiksi. ─ Investointien konkretisoituminen edellyttäisi johdonmukaista ja yli hallituskausien ulottuvaa vihreää siirtymää tukevaa politiikkaa, joka samalla tukisi perinteisten vahvojen teollisuuden alojemme uudistumista. EU:n jäsenmaiden olisi lisäksi noudatettava yhteisiä valtiontukisä

Euroopan parlamentin uudet edustajat on valittu ja STTK:n hallitus onnittelee kaikkia Suomen uusia meppejä. ─ Uudet edustajamme ovat kokeneita ja osaavia poliitikkoja. Toivomme heiltä yhteistyötä palkansaajien suuntaan ja jatkoa sosiaalisen Euroopan kehittämiselle. Kaikki tarvitsevat säälliset työolot ja palkan, jolla tulee toimeen. Osaamisesta ja koulutuksesta on huolehdittava, jotta vihreä siirtymä ja digitalisaation eteneminen koetaan oikeudenmukaiseksi. Siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen liittyvät ongelmat ovat koko Euroopalle yhteisiä, joten populismin sijaan tarvitaan ratkaisuja, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK harmittelee, että Suomessa äänioikeuttaan käytti vain hieman yli 40 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysprosentti oli jopa pienempi kuin edellisissä eurovaaleissa. ─ Demokratiassa vaalien pitäisi olla kansanvallan juhlaa, mutta Suomen suurin puolue oli nukkuvien puolue. Euroopan parlamentissa päätetään asioista, jotka heijastuvat tavalla tai toisella Suomen lai

Työriitalain muutoksia valmistelleen työryhmän toimikausi on päättynyt ja mietintöä koskeva lausuntokierros alkoi tänään.

Suomen on pärjättävä maailmassa, jossa digitalisaatio kiihtyy, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää teknologisia harppauksia, tekoäly valtaa alaa ja uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii monipuolisia toimia. ─ Suomen hallituksen vastaus näihin haasteisiin on leikata koulutuksesta. Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat hallitusohjelman perusteella yli 300 miljoonaan euroon, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Tänään Helsingissä STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla. ─ Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan, hän listasi. Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin vielä esimerkiksi leikat

Euroopan parlamentin vaalit käydään vajaan kuukauden kuluttua. Viisi vuotta sitten vaaleihin käytiin täysin erilaisessa ilmapiirissä, sillä nyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo turvallisuusuhan koko Eurooppaan - välittömästi ja välillisesti. ─ Tarvitsemme vahvan EU:n, joka edistää turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia omassa maanosassamme ja koko maailmassa. Äänestämisellä on todellakin väliä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK:n hallitus toivoo seuraavan parlamentin ja komission jatkavan ja kehittävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, eli niin sanottua sosiaalidialogia. Tarvitsemme aiempaa huomattavasti enemmän EU:sta tulevaa työelämän sääntelyä, sillä nykyisen hallituksen aikana työntekijän asemaa, työelämän oikeuksia ja kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua on merkittävästi heikennetty. ─ Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa on vahvistettava. Tavoitteena on lisätä työehtosopimusten kattavuutta koko EU:ssa sekä turvata työe

SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info avataan jälleen torstaina 2.5.2024. Kesätyöntekijät saavat palvelusta maksutonta neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja yhteydenottolomakkeen kautta. Jokainen kesätyöntekijä voi ottaa yhteyttä neuvontapalveluun, eikä palvelun käyttö edellytä ammattiliiton jäsenyyttä.