STTK ry.

Henkilöstön hallintoedustus toteutuu Suomessa vain harvoin. Jotta tilanne parantuisi, hallintoedustuksen soveltamisrajaa on laskettava muiden Pohjoismaiden tasolle. Henkilöstön hallintoedustus tulisi järjestää ensisijaisesti yrityksen hallituksessa.

Suojelutyötä koskeva sääntelyhanke on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Hallitusohjelman kokonaisvaikutukset todennäköisesti lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä.

Nuorten työelämän kokemuksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia paitsi yksilön elämään myös koko yhteiskuntaan.

Hallitus aikoo madaltaa irtisanomiskynnystä ja sallia enintään vuoden pituiset määräaikaisuudet ilman perustetta. Määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos kasvattaisi väistämättä mahdollisuuksia työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen ja lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Palkansaaja on huomenna (7.3.2025) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 46 päivässä. Toimitusjohtajien palkkojen mediaani on kasvanut viime vuodesta 14 prosenttia.

Kansainvälisessä vertailussa väestön koulutustaso Suomessa laahaa kärkimaiden perässä.

Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä Kasvuriihi-työryhmän esitykset on julkaistu. STTK:lle ne ovat pettymys. - Koulutustason nostoon, ulkomaalaisten opiskelijoiden houkutteluun ja suomalaisten asiantuntijoiden kansainvälistymisen edistämiseen liittyvät esitykset ovat kannatettavia kasvun vauhdittamiseksi, mutta nekin edellyttävät pitkäjänteisyyttä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Työryhmän keskeiseksi kasvutoimeksi näyttää nousevan perintöveron poisto ja korvaaminen luovutusvoittoverolla. Kasvun luomisen sijaan se kuitenkin todennäköisesti hyydyttäisi kasvua ja heikentäisi merkittävästi julkista taloutta. - Sellaiseen ei ole varaa. Perintö- ja lahjavero tuotti viime vuonna 1,25 miljardia euroa, eli se on julkisen talouden kannalta merkittävä tulonlähde. Lisäksi veron korvaaminen kasvattaisi varallisuuseroja entisestään. Rikkaat välttäisivät perintöverotuksen käytännössä kokonaan, sillä veroa maksettaisiin vasta omaisuutta myytäessä, Lainà sanoo. Työryhmän esitys ei ollut yks

Työsuhdeturvan heikentäminen yhdistettynä lukuisiin juuri tehtyihin työttömyysetuuksien heikennyksiin lisää epävarmuutta työelämässä merkittävästi.

Vuosina 2022–2023 tapahtunut reaalipalkkojen pudotus on suurin 50 vuoteen. Ostovoiman palauttamiseksi vuoden 2021 tasolle tarvitaan vähintään 7 prosentin sopimuskorotukset seuraaville kahdelle vuodelle.

STTK:n hallitus muistuttaa, että vahva ja välittävä hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, tasapainottaa velanoton ja vahvistaa osaamista. - Tähän mennessä työttömyys on kasvanut ja työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä on viety eteenpäin nopeasti heikolla valmistelulla ja puutteellisin vaikutusarvioinnein. Suomen talous sakkaa, tavoite valtiontalouden tasapainottamisesta on karannut ja satojen miljoonien koulutusleikkaukset vievät osaamiselta pohjaa, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa puoliväliriiheen linjaamaan loppukautensa politiikkatoimia. STTK:n mielestä kuripolitiikan sijaan tarvitaan oikeudenmukaisia kasvun vauhdittajia. - Sellaisiksi eivät kelpaa elinkeinoelämän veroehdotukset, jotka heidän toiveiden tynnyristään on nostettu kehysriihen tavoitteiksi. Ehdotukset eivät ole tästä maailmasta, mutta viestivät, että ahneudella ei ole mitään rajaa, Palola moittii. STTK:n verolinjauksissa esimerkiksi talousasiantuntijoidenkin kannattama

Suuri osa 18–35-vuotiaista suhtautuu neutraalisti ammattiliittoon liittymiseen.

Tekoäly on teknologia, joka jäljittelee ihmisen älykkyyttä, kuten oppimista, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua automatisoiden monia työtehtäviä. Se muuttaa työn luonnetta vapauttamalla aikaa ennustettavista rutiineista, parantamalla tuottavuutta ja nopeuttamalla innovaatioita. Tekoälyn nopea kehitys on luonut suuria mahdollisuuksia työn, työprosessien ja tuottavuuden kehittämiseen.

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala korostaa opintotuen uudistamisesitysten tärkeyttä, mutta kokee ne epämääräisiksi. Työryhmä ehdottaa muun muassa opintorahan indeksikorotusta ja opintotukikuukausien lisäämistä. Kujala toivoo, että uudistus turvaa aidosti opiskelijoiden toimeentulon kustannusneutraalilla tavalla.

STTK on asumisen suhteen huolissaan epäsuhdasta, joka on kasvukeskusten ja väestöään menettävien alueiden välillä. Asumisen hintatason valtavat erot alueiden välillä luovat merkittävän esteen muuttoliikkeelle.

Hallitus piti tärkeänä sitä, että eläke-etuja ei leikata, eläkeikä ei nouse, eläkemaksu pysyy vakaana ja myös nuorten eläketurvasta huolehditaan.

Ensimmäiset yhdistetyt alue- ja kuntavaalit järjestetään 13. huhtikuuta. Helsinkiä lukuun ottamatta vaaleissa äänestetään valtuutetut omaan kuntaan ja oman hyvinvointialueen valtuustoon. STTK:n hallitus totesi tänään, että nyt äänestetään tuplasti palveluista. ─ Hyvinvointialueella päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä, kunnissa puolestaan muun muassa kouluista, te-palveluista, kulttuurista ja kotouttamisesta. Kaikki tuiki tärkeitä asukkaille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK:n uunituoreen kyselyn perusteella 76 prosenttia vastaajista kertoo äänestävänsä varmasti tai todennäköisesti kevään kuntavaaleissa. Aluevaaleissa äänestämisen varmuus on hieman matalampi (71 %). Kuntavaaleissa äänestysintoa lisäisi mahdollisuus sähköiseen äänestämiseen (42 % vastaajista on tätä mieltä). Aluevaaleissa puolestaan intoa lisäisi, jos äänestäjä kokisi äänellään olevan merkitystä (40 %). Hyvinvointialueet ovat vasta toimintansa alussa ja niille on tärkeä a

Tämän vuoden STTK:n Tulevaisuuden tekijäksi on valittu Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALia edustava Patrick Tiainen. Tiainen pitää hätäkeskusalan ammattilaisten asioita esillä rakentavalla ja kehittämismyönteisellä tavalla.

Teknologiateollisuudessa uutta työehtosopimusta on neuvoteltu pitkin syksyä tuloksetta. Sopimusneuvotteluja on vauhditettu joulukuun alkupuolella järjestetyillä vuorokauden mittaisilla työtaisteluilla. - Juntturassa ollaan, ja näin joulun lähestyessä työmarkkinoiden päänavaus voi siirtyä uuden vuoden puolelle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ennustaa. Työntekijäpuoli on avoimesti ilmoittanut tavoittelevansa kymmenen prosentin korotuksia. Tästä työnantajapuoli on luonnollisesti pöyristynyt, mutta työnantajalle mikä tahansa luku on aina väärä ja liikaa. - On selvää, että työntekijäpuoli tavoittelee aiempaa vuosia korkeampia korotuksia. Ostovoima on heikentynyt rajusti viime vuosina. Kun siinä rinnalla maan hallitus on toteuttanut lähes nopeutetulla liukuhihnalla työlainsäädännön muutoksia ja sosiaaliturvan heikennyksiä, on vain luonnollista, että lukuisille heikennyksille haetaan kompensaatiota. Palola ei arvioi, mitä pitkäksi venyvä neuvottelurupeama lopulta eri liitoille tarkoittaa.

Petteri Orpon hallituksen esitys työriitalain muutoksesta – eli niin sanottu palkkamonttulaki – on tänään hyväksytty eduskunnassa. Muutos tulee voimaan ensi vuonna.