STTK ry.

Tämän vuoden STTK:n Tulevaisuuden tekijäksi on valittu Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALia edustava Patrick Tiainen. Tiainen pitää hätäkeskusalan ammattilaisten asioita esillä rakentavalla ja kehittämismyönteisellä tavalla.

Teknologiateollisuudessa uutta työehtosopimusta on neuvoteltu pitkin syksyä tuloksetta. Sopimusneuvotteluja on vauhditettu joulukuun alkupuolella järjestetyillä vuorokauden mittaisilla työtaisteluilla. - Juntturassa ollaan, ja näin joulun lähestyessä työmarkkinoiden päänavaus voi siirtyä uuden vuoden puolelle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ennustaa. Työntekijäpuoli on avoimesti ilmoittanut tavoittelevansa kymmenen prosentin korotuksia. Tästä työnantajapuoli on luonnollisesti pöyristynyt, mutta työnantajalle mikä tahansa luku on aina väärä ja liikaa. - On selvää, että työntekijäpuoli tavoittelee aiempaa vuosia korkeampia korotuksia. Ostovoima on heikentynyt rajusti viime vuosina. Kun siinä rinnalla maan hallitus on toteuttanut lähes nopeutetulla liukuhihnalla työlainsäädännön muutoksia ja sosiaaliturvan heikennyksiä, on vain luonnollista, että lukuisille heikennyksille haetaan kompensaatiota. Palola ei arvioi, mitä pitkäksi venyvä neuvottelurupeama lopulta eri liitoille tarkoittaa.

Petteri Orpon hallituksen esitys työriitalain muutoksesta – eli niin sanottu palkkamonttulaki – on tänään hyväksytty eduskunnassa. Muutos tulee voimaan ensi vuonna.

Tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän toimeksiantoon liittyen on tänään julkaistu oikeudellinen selvitys raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä.

Osana pääministeri Petteri Orpon käynnistämää ja työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtamaa Kasvuriihi-hanketta on kerätty ideoita talouskasvun vauhdittamiseksi Suomessa. STTK ehdottaa kasvupolitiikan rakentamista viiden toisiaan tukevan toimenpidekokonaisuuden varaan. Niitä ovat osaamistason nosto, kasvua tukeva veropolitiikka, kilpailun lisääminen, TKI-politiikan uudelleenkohdentaminen ja aktiivinen teollisuuspolitiikka. ─ On keskityttävä talouden nopeaan uudistumiseen ja vihreän sekä teknologisen siirtymän vauhdittamiseen. Osaamista vahvistavat toimet ovat avainasemassa: Ilman koulutettuja osaajia kasvua ei synny, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Ammattitaitoisen työvoiman puute haastaa myös hallituksen asettaman neljän prosentin TKI-tavoitteen. ─ Hyvä ja laajasti yhteiskunnassa jaettu tavoite nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ei toteudu ilman osaajia. On perusteltua kysyä, kohdistuuko liian suuri osa rahoituksesta nyt talouskasvu

Uusi puheenjohtaja on huolissaan opiskelijoiden asemaan tehdyistä heikennyksistä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston niin sanotun vähimmäispalkkadirektiivin kansallista täytäntöönpanoa on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä tämän vuoden aikana. Direktiivi oli pantava täytäntöön kansallisesti 15. marraskuuta mennessä.

STTK:n tarjoaa jäsenliittojensa jäsenille tekoälykoulutusta yhteistyössä Google.org AI Opportunity Fundin kanssa. Tavoite on parantaa työntekijöiden valmiuksia ja ymmärrystä tekoälystä, jotta he voivat hyödyntää sitä työssään. STTK toivoo koulutukseen mahdollisimman laajaa joukkoa eri elämänalueilta, työpaikoilta ja taustoista. Tekoälyn nopea kehitys luo suuria mahdollisuuksia työn, työprosessien ja tuottavuuden kehittämiseen. Täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää tekoälyn nykyistä monipuolisempaa hyödyntämistä eri tehtävissä. - Generatiivinen tekoäly on jo nyt muuttanut vauhdilla työn osaamisvaatimuksia toimihenkilö- ja asiantuntijatyössä. Laajan tuottavuushyödyn saavuttamiseksi tarvitsemme erityisesti työikäisten aikuisten lisä- ja uudelleenkoulutusta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyn osa-aluetta, jolla luodaan uusia sisältöjä, kuten kuvia, tekstiä, ääntä ja videoita simuloimalla luovaa inhimillistä ajattelua ja joka

Bakun ilmastokokous on kokonaisuutena pettymys työntekijöille. - Saavutettu sopimus on täysin riittämätön vastaamaan ilmastokriisin kiireellisiin investointitarpeisiin. Ilmastorahoitussopimus on vaatimaton eikä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä päätöksissä edetty. Oikeudenmukaisen siirtymäohjelman täytäntöönpano jäi vaille päätöstekstiä, mikä on suuri pettymys ilmastokriisien etulinjassa oleville työntekijöille ja yhteisöille. Myös ihmisoikeuksien huomioiminen ilmastotoimissa jäi keskusteluissa täysin taka-alalle, SAK, Akava ja STTK pahoittelevat. Ilmastorahoitus on pettymys erityisesti kehitysmaille, sillä teollisuusmaat lupaavat toteuttaa 300 miljardin dollarin rahoituksen vuoteen 2035 mennessä käyttämällä useita eri rahoituslähteitä, kuten kehityspankkien lainoja ja yksityistä rahoitusta. - Vahvan sitoutumisen puute julkiseen, avustuksiin perustuvaan rahoitukseen pahentaa ilmastokriisiä. Se jättää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat maat suureen vaaraan niiden velkaong

Hallitusohjelman suojelutyötä koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. SAK, Akava ja STTK eivät ole tyytyväisiä lainvalmisteluun ja jättävät loppumietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka puitteissa pyritään sopimaan palkanmuodostuksesta, työehtojen vähimmäistasosta ja työrauhasta. STTK:n hallitus on tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen halusta rikkoa suomalaista sopimusjärjestelmää parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan vientimallin avulla. - Jos vientimallista säädetään laki, suurin uhri on palkkatasa-arvo. Jatkossa palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei voisi kuroa umpeen ja valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin noudattamaan vientiliittojen sopimuksia. Sen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat jäävät ajan mittaan yhä enemmän jälkeen yksityisen sektorin palkkauksesta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:ta harmittaa hallituksen valheellinen myyntipuhe siitä, että vientimallilla ja muilla työlainsäädäntöön jo aiemmin tehdyillä muutoksilla suomalaiset työmarkkinat lähenisivät Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden työmarkkinamallia. - Aivan olennainen ero Ruotsiin on se, että sikäläinen työmarkk

Naisten palkkapäivää vietetään tänään tiistaina 5. marraskuuta. Tänään naisten ansiot ovat miesten ansioista 84,7 prosenttia. Sukupuolten välinen palkkaero on kuroutunut viime vuodesta yhdellä päivällä.

Selvityshenkilö Jari Lindströmin väliraportti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi on julkaistu.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä. - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketurvan hallinto arvioidaan luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Avoimuus on keskeinen lähtökohta hoitaa suomalaisten eläketurvaa ja avoimuus liittyy myös tarpeeseen aika ajoin huoltaa järjestelmää. Mercer-vertailu osoittaa, että Suo

Työmarkkinajärjestöjen työryhmä valmistelee parhaillaan toimia työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Työ pohjautuu hallitusohjelmaan ja tavoite on valmistella ehdotukset mahdollisia jatkotoimia varten ensi tammikuun loppuun mennessä. Jos yhteisymmärrys uudistuksen sisällöstä löytyy, lainsäädännön valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. STTK:n hallitus painottaa, että eläketurvan uudistamisessa on pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti. Työeläkejärjestelmämme tärkein tavoite on turvata eläkkeet. Tällä hetkellä se on hyvässä kunnossa ja nyt käytävissä neuvotteluissa on kyse enemmänkin määräaikaishuollosta kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia. - Vuoden 2017 uudistus on toiminut kuten toivottiinkin. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut jopa arvioitua nopeammin ja työurat ovat pidentyneet. Myös eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Eläkejärjestelmää keh

Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamisesta tavoitteenaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle. STTK:n mielestä hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä. Malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Juuri työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin. - Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuks

Tuula Laakkonen on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu. Laakkonen on työsuojeluvaltuutettu Kauniaisten kaupungilla. Hänen vastuualueenaan on koko kaupunki ja hän joutuu paneutumaan hyvin erilaisten työpaikkojen arkeen. Laakkosen taustaliitto on Ammattiliitto Jyty.

STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. - Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee. Heikko valmistelu on jatkunut lausuntokierrosten jälkeen ja edelleen eduskuntakäsittelyssä, jossa muutoksia lakiesityksiin on tehty ennätysmäärä. - Niin sanotun työrauhapaketin jälkikäteinen ”korjailu” paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelun yhteydessä on tästä ääriesimerkki. STTK:n hallitus on ollut koko ajan tyytymätön siihen, että lainvalmistelun tavoitteet ja keinot on määritelty etukäteen, sillä se on rajoittanut virkavalmistelun mahdollisuuksia yrittää löytää toimivia ratkaisuja työmarkkino

Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa. STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan. - Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää. Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja j