Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Muuttuneessa maailmassa Suomen talous ja maan elinkeinotoiminta ovat uudessa ja osin arvaamattomassa tilanteessa. Ensi viikolla puoliväliriiheensä kokoontuvan hallituksen on välttämätöntä pitää kiinni Suomen olemassa olevista vahvuuksista. Toisaalta hallituksen on kyettävä tarttumaan tunnistettaviin, uusiin kasvumahdollisuuksiin, kuten uusiutuvan energian eri muotoihin, puhtaisiin teknologioihin ja matkailuun. Uusi kasvu syntyy markkinoilta ja reilulla lainsäädännöllä turvatusta toimintaympäristöstä.

MTK:n Säätiö juhlistaa satavuotista historiaansa myöntämällä 10 000 euron ympäristöpalkinnon henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle, joka on ansiokkaasti edistänyt maa- ja metsätalousmaan kunnon ja tuottavuuden parantamista. Esityksiä palkinnonsaajiksi otetaan vastaan 9. toukokuuta 2025 saakka.

MTK:n puheenjohtaja vaihtuu vuodenvaihteessa. Järjestön pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Marttila ei asetu enää ehdolle tehtävään. Marttila kertoi päätöksestään järjestön valtuuskunnan kokouksessa keskiviikkona.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen varoittaa ruuan halpamyynnin jatkuessaan tyhjentävän kaupan hyllyjä kotimaisista elintarvikkeista. ”Kysyntää on, mutta halpuutettu tuotanto ei riitä vastaamaan siihen. Lienee oikeutettua sanoa, että kahdella kauppajätillämme ei tunnu olevan kotimaata, vaan näemmä valmius korvata kotimaista surutta ulkomaisella”, Viljanen totesi avatessaan MTK:n valtuuskunnan kokouksen keskiviikkona Espoossa.

Elintarvikealalla viime yönä alkanut työtaistelu sulkee useita isojen lihatalojen teuraslinjoja. Kolme vuorokautta kestävä lakko aiheuttaa kasvavien eläinten ruuhkaa etenkin emakko- ja lihasikaloissa. MTK vetoaa Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon (SEL) ja Elintarviketeollisuusliittoon (ETL), että ne hakisivat työtaistelustaan huolimatta kaikki keinot eläinruuhkan välttämiseksi. Maatiloilla ei tähän keinoja ole.

Tervetuloa seuraamaan MTK:n valtuuskunnan seminaaria "Muuttuva Euroopan unioni" tiistaina 8.4. sekä kevätkokousta keskiviikkona 9.4. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa (Hanasaarenranta 5, Espoo). Osallistuminen on mahdollista myös etänä. Linkki toimitetaan ilmoittautuneille.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä tavoitteleva metsästyslain muuttamista koskeva hallituksen esitys on tänään siirtynyt eduskunnan käsiteltäväksi. MTK:n arvion mukaan esitetyt muutokset ovat riittämättömiä erityisesti suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Ravintolat, kahvilat, laitosruokalat ja esimerkiksi grillikioskit ovat velvollisia kertomaan asiakkaille, mistä maasta tarjoiltava liha on peräisin. Tieto on annettava kirjallisesti esimerkiksi ruokalistassa tai infotaululla. Tiedon pitää olla saatavilla ennen kuin asiakas tekee ostopäätöksen – pelkkä vastaus asiakkaan suulliseen kysymykseen ei riitä.

Naudanjauhelihan katoaminen kauppojen hyllyiltä ei ole sattumaa, vaan näkyvä merkki syvästä kriisistä suomalaisessa naudanlihantuotannossa. Muun muassa heikon kannattavuuden vuoksi maidon- ja lihantuotanto ei houkuttele – nuoria ei hakeudu alalle eikä investointeja juurikaan tehdä. Kulutusta on ohjattu hinnoittelulla jauhelihaan, mutta tuotanto ei ole pysynyt mukana, eivätkä tuottaja- ja kuluttajahinnat ole seuranneet eurooppalaista kehitystä.

Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari 18.–20.3.2025 kokosi Lappeenrantaan matkailualan asiantuntijoita, yrittäjiä ja kehittäjiä keskustelemaan maaseutumatkailun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Seminaarissa korostui maaseutumatkailun rooli elinkeinoelämän vahvistajana sekä sen kehittämisen edellyttämä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken.

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vanhan metsän kriteereistä ja luonnontilaisen metsän määritelmästä Suomessa. MTK korostaa, että päätös vaikuttaa merkittävästi myös yksityismaiden metsänomistajiin. Periaatepäätöksen mukaisten metsien suojelun toteuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta METSO-ohjelman kautta, jotta metsänomistajien oikeudet ja vapaaehtoisuus voidaan aidosti turvata.

Maaseutumatkailun vuoden yrittäjät palkittiin. Vuoden 2025 kehittyvä maaseutumatkailuyritys on Maatilamatkailu Kivennapa, jota luotsaavat Henrik Kähönen ja Vilma Kuosmanen Juankoskella, Kuopiossa. Maaseutumatkailun Kellokas 2025 -tunnustuksen sai Maatilamatkailu Ala-Orvola, jonka matkailutoiminnasta vastaavat Raija ja Markku Ala-Orvola Vesilahdelta. Palkinnot jaettiin Lappeenrannassa 19.3. valtakunnallisessa maaseutumatkailutapahtumassa, joka oli samalla Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n 30-vuotisjuhla.

Itäisen Suomen matkailuyritykset kamppailevat kannattavuuden kanssa, ja tilanne on ollut muuta maata haastavampi jo pidemmän aikaa. Ulkomaisten matkailijoiden määrä on vähäinen, eikä investointimahdollisuuksia juuri ole. Samaan aikaan alueella on ainutlaatuisia luontokohteita ja kasvavaa kiinnostusta ruokamatkailuun – mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Valtioneuvosto on myöntänyt kolme miljoonaa matkailun kansainväliseen markkinointiin, mutta rahoituksen käyttöönotto on viivästynyt. Itäisen Suomen matkailun elpyminen tarvitsee nyt konkreettisia tekoja ja vahvempaa yhteistyötä.

Elinvoimainen maaseutu on yhteinen tavoite, jonka onnistuminen näkyy kaikkien suomalaisten arjessa. Maaseudulla tuotettu ruoka ja energia ovat huoltovarman yhteiskunnan kulmakiviä. MTK:n kunta- ja aluevaaliohjelma esittelee keinovalikoiman kuntien elinvoimaisuuden lisäämiseksi.

Kristillisessä perinteessä laskiaisesta alkaa paaston aika, joka päättyy pääsiäiseen. Tulevan paaston vuoksi laskiaiseen liitetäänkin tuhdit ruuat, ilonpito ja riemukas talviulkoilu. Vaikka laskiaista vietetään viljelysmaiden ollessa vielä lumihunnun alla, moni laskiaisperinne liittyy maatalouteen ja tulevaan kasvukauteen. Laskiaisen aikaan hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä sekä tulevaa satokautta.

YK:n Green Climate Fund (GCF) on myöntänyt 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoituksen hankkeelle, joka tukee ilmastokestävän, vähähiilisen ja kestävän maatalouden kehittämistä Viktoriajärven talousalueella Keniassa. Ilmastoratkaisujen toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia osuuskuntia ja pientilallisia. Hankkeen toteuttavat FAO ja Alankomaiden maatalouden kehittämisvirasto Agriterra yhdessä Kenian hallituksen kanssa. Suomesta mukana on MTK, joka tuo hankkeeseen asiantuntemusta metsänhoidosta.

MTK on tyytyväinen EU-komission keskiviikkona julkaisemaan suunnitelmaan maatalouspolitiikan muutoksista. Komission maatalousvisio kertoo merkittävästä suunnanmuutoksesta, jolla halutaan varmistaa oman maataloustuotannon menestys koko EU:n alueella häiriöherkässä toimintaympäristössä. Maatalouden kilpailukykyä komissio vahvistaisi muun muassa sääntelyä purkamalla ja kannustamalla alaa investointeihin.

Euroopan komission keskiviikkona julkistettu työohjelma esittelee laajan valikoiman strategisia aloitteita ja lainsäädäntöehdotuksia. MTK näkee työohjelman tukevan Suomen ja MTK:n tavoitteita erityisesti biotalouden, maatalouden ja ruokaturvan osalta.

Peruna on ollut suomalaisen ruokapöydän peruspilari jo vuosisatojen ajan. Sen monipuolisuus, ravitsevuus ja edullisuus tekevät siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka yhdistää perinteet ja nykypäivän ruokatrendit. Maailmassa tunnetaan tuhansia perunalajikkeita, jotka vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja maultaan. Suomessa viljellään tällä hetkellä arviolta noin 70 ruokaperunalajiketta. Tämä monimuotoisuus ja lajikkeiden kirjo mahdollistavat perunan käytön monenlaisissa ruokalajeissa ja -kulttuureissa.

Hallituksen työryhmien loppuraportit Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmista julkaistiin tänään. MTK pitää itäisen Suomen elinvoiman turvaamista välttämättömänä ja vaatii nopeita toimia raportin esittämien tavoitteiden toteuttamiseksi. Rahoituspäätöksiä ei voi jättää myöhemmäksi – alueen asukkaille ja yrittäjille tarvitaan konkreettisia ratkaisuja nyt.