Finanssiala ry

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä lähes 1,6 miljardia euroa uusia pääomia. Osakerahastojen merkintöihin sisältyy noin miljardi euroa rajan yli tapahtuneita muutoksia. Rahastopääomaan vaikutti lokakuussa myös negatiivinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa vuonna 2023. Yhteisöveroa alan yritykset maksoivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 summa oli 900 miljoonaa. Yhteisöverotilaston ykkösenä oli OP Ryhmä ja kakkospaikalla Nordea. 20 suurimman yhteisöveronmaksajan joukossa oli seitsemän finanssialan yritystä. Alan koko verokädenjälki kasvoi 5,1 miljardista eurosta 5,6 miljardiin.

Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 7.11.2024 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2023. Listaamme myös Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat konserneittain. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, ei vain finanssitoimialaa. Laskemme, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat.

Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 7.11.2024 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2023. Listaamme myös Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat konserneittain. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, ei vain finanssitoimialaa. Laskemme, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat.

Webinaarissa käydään läpi finanssialan eväitä uudelle EU-kaudelle sekä keskustellaan mm. pääomamarkkinaunionista, rahoitussääntelyn sirpaleisuudesta ja vihreän siirtymän rahoituksesta.

Finanssiala ry (FA) kannattaa hallitusohjelman tavoitetta kehittää ASP-järjestelmää joustavammaksi, kannustavammaksi ja selkeämmäksi. Järjestelmään esitetään muutoksia, joiden FA arvioi lisäävän vain vähän ASP-järjestelmän suosiota. FA ehdottaa muun muassa omasäästöosuuden yhdenmukaistamista ensiasunnon ostajien lainakaton kanssa, jottei ASP-laina häviä kilpailukyvyssä tavalliselle asuntolainalle. Samasta syystä myös enimmäislaina-aika olisi pidennettävä 30 vuoteen ja lainan enimmäismäärä tulisi poistaa. Myös rajoitukset ASP:hen säästettyjen varojen alkuperään tulisi poistaa.

Pitkäaikaiseen sijoittamiseen tarkoitetut ELTIF-rahastot (European Long Term Investment Fund) edistäisivät tehokkaasti esimerkiksi vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoitusta. ELTIF-rahastot mahdollistaisivat vaihtoehtoisten sijoitusten tarjoamisen vähittäissijoittajille säännellyssä muodossa. Tällä hetkellä Suomen tuloverolaki estää ei-ammattimaisille sijoittajille suunnatun ELTIF-rahaston perustamisen. Veromuutos olisi helppo ja nopea tehdä eikä se vähentäisi valtion verotuloja, vaan lisäisi verotuloja Suomeen. Muu sääntely on jo olemassa.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 29 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 177 miljardia euroa.

Miikkael Azaize työskentelee Finanssiala ry:n (FA) EU-asiantuntijana Brysselissä. Hän aloitti FA:ssa huhtikuussa 2024 ja siirtyi Brysseliin kesäkuun alussa. Juuri alkaneella EU-kaudella FA:n painopisteitä ovat muun muassa maltillisempi sääntely, pääomamarkkinoiden monipuolinen toiminta ja kestävä kasvu. Azaize edistää näitä tavoitteita muun muassa tapaamalla europarlamentaarikkoja ja virkamiehiä, luomalla kontakteja ja osallistumalla tapahtumiin ja seminaareihin. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten yhteisessä toimistossa.

Finanssivalvonnan (Fiva) päätös pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan on perusteltu, toteaa Finanssiala ry. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pysyy lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,4 prosenttia. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,1 prosenttia. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia. Handelsbankenin ennusteen mukaan talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025. Tutkimuslaitos Laboren ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuosina 2025–2026 talous kasvaa 1,7 ja 1,8 prosenttia. Lisää pankkien, tutkimuslaitosten ja viranomaisten talousennusteita on Finanssiala ry:n verkkosivuillaan ylläpitämässä koosteessa.

Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista. Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.

Niin sanottu Basel III -sääntelykokonaisuus uudistaa pankkilainsäädäntöä vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin elokuussa yhteensä 148 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 169 miljardia euroa.

Kansankapitalismin edistäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitys lakisääteisen eläkejärjestelmän täydentäjänä ja sijoittamisen verokohtelun ennakoitavuus olivat Finanssiala ry:n (FA) lobbauksen tärkeimmät kotimaan aiheet avoimuusrekisterin ensimmäisessä toimintailmoituksessa. Päättäjätapaamisissa FA piti esillä parhaillaan valmistelussa olevan finanssialan kasvustrategian merkitystä rahoitus- ja vakuutusalan kasvun näkökulmasta.

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2024 aikana jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä loppuvuonna ovat selvässä nousussa. Yritysten luotonkysyntä on myös ollut lievässä kasvussa, ja luotonkysyntään odotetaan lisää piristymistä loppuvuoden aikana. Barometrikysely III/2024 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.

Finanssiala ry (FA) pitää hallituksen kaavailemaa kiristystä työperäisen maahanmuuton ehtoihin haitallisena sekä talouden että suomalaisten kannalta. FA vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa kolmen kuukauden määräajasta, jona maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Uudistus vaikeuttaisi olennaisesti työperäistä maahanmuuttoa, jota Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi.

Velkaantumisen tilalle tarvitaan talouskasvua, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi. Kaikesta sopeutuksesta huolimatta Suomi ottaa ensi vuonna yli 12 miljardia euroa lisää velkaa. Ahosniemi toteaa, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa vielä monta miljardia enemmän. Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu. Velkalaivan kääntäminen vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vielä lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita, Ahosniemi toteaa.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 605 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 168 miljardia euroa.

Yleiseen linjaan perustuvissa työmarkkaratkaisuissa on pidettävä tiukasti huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot toimialojen omista tarpeista lähtien. Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää. Työmarkkinaratkaisujen on vahvistettava kansantaloutta, työllisyyttä ja talouskasvua. Valtakunnansovittelijalla on oltava liikkumavaraa, mutta se ei saa vaarantaa työmarkkinoiden toimivuutta.