Finanssiala ry

Hallituksen esitys ASP-järjestelmän uudistamiseksi ei täytä uudistukselle alun perin asetettuja tavoitteita järjestelmän yksinkertaistamisesta. Uudistus ei edesauta suomalaisten asuntotoiveiden täyttymistä. Uudistuksen suurimpana ajurina näyttää olevan valtion riskin minimointi. FA on ehdottanut järjestelmään monia muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. ASP on pankkien ja valtion yhteinen kädenojennus nuorille. FA toivoi, että nykyisen hallituksen aikana olisi jatkunut aiempi hyvä yhteistyö ASP:n kehittämisessä.

Suomalaisilta yritettiin huijata 107,2 miljoonan euron edestä rahaa vuonna 2024, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämistä tiedoista. Vuonna 2023 määrä oli 76,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Se on 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteensä suomalaiset menettivät viime vuoden aikana verkkorikollisille 62,9 miljoonaa euroa. Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, joiden määrässä kasvu oli rajuinta, peräti 161 prosenttia. Huijausten torjuminen onnistuu ihmisten valppauden lisäksi parhaiten tehokkaalla tietojenvaihdolla. Sitä tulisi parantaa merkittävästi pankkien välillä sekä pankkien ja viranomaisten kesken.

EU-komissio lupaa yksinkertaistaa ja tehostaa sääntelyä. Finanssiala ry (FA) ihmettelee, miksei poisvedettävien lakihankkeiden listalla ole juurikaan finanssialaa koskevaa sääntelyä. Juhlapuheistaan huolimatta komissio jatkaa edellisen komission linjalla ja kaavailee uutta sääntelyä entisestään. EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi päällekkäistä ja haitallista sääntelyä on perattava tarkoin. FA tukee vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden edistämistä.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 772 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.

Suomalaiset finanssialan yhtiöt ovat julkaisseet alan oman luontositoumuksen. Luontositoumuksen keskeisenä osana ovat mittarit, joilla kuvataan ja kootaan yhteen finanssialan toimia luontokadon ehkäisemiseksi vuosina 2024–2028. Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä. Luontositoumuksella edistetään alan luontotoimien avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Luontokato on noussut vauhdilla rahoittajien ja yritysten asialistalle, ja ilmiö on tunnustettu ilmastonmuutoksen veroiseksi uhaksi. Luontokato on aiheena myös Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa maanantaina 10.2.2025 klo 14.00–15.00.

Uudistuneet finanssialalle.fi-sivut on julkaistu. Sivusto tarjoaa finanssialasta kiinnostuneille muun muassa uratarinoita, suoran väylän yhtiöiden työnhakusivustoille, finanssialan perustietopaketin ja tietoa FinanssiAkatemia-yhteistyöverkostosta. Uratarinoissa finanssiyhtiöiden työntekijät kertovat, millaisia erilaisia työnkuvia alalla on, kuten data-analyytikko, eläkeneuvontapäällikkö ja rahastonhoitaja.

Luontokato on noussut vauhdilla rahoittajien ja yritysten asialistalle, ja ilmiö on tunnustettu ilmastonmuutoksen veroiseksi uhaksi. Luontokato on aiheena myös Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa maanantaina 10.2.2025 klo 14.00–15.00.

EU-komissio esittää useita kannatettavia muutoksia EU-sääntelyn yksinkertaistamiseen. Se on keskeinen keino kilpailukyvyn parantamiseksi. Sääntelyn tarkastelu on välttämätöntä, jotta EU pärjää kilpailussa ja pystyy täysipainoisesti hyödyntämään vihreän siirtymän ja digitalisaation luomat mahdollisuudet. Tarkastelua kaipaavia sääntelykokonaisuuksia ovat kestävän rahoituksen säännösten lisäksi muun muassa sijoittajansuojasääntely ja finanssialan dataa sääntelevä FIDA. Suomessa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaistarkastelu ei ole edennyt, vaikka se on kirjattu hallitusohjelmaan. EU näyttäytyy paljon aktiivisempana talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäjänä kuin Suomi.

Finanssiala ry:n Talousguru-kisan finalisteja koskevassa tiedotteessa oli nimivirhe. Kallion lukiosta finaalin pääsi Pessi Päivärinne. Finalistin sukunimi oli aiemmin virheellisesti kirjoitettu muotoon Päivärinta. Korjattu tiedote kokonaisuudessaan alla.

Finanssiala ry:n Talousguru-kisan finalisteja koskevassa tiedotteessa oli nimivirhe. Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta finaalin pääsi Aatos Caesar. Finalistin sukunimi oli virheellisesti kirjoitettu muotoon Ceasar. Korjattu tiedote kokonaisuudessaan alla.

Talousgurun alkukilpailu käytiin heti loppiaisen jälkeen ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa lukioissa samanaikaisesti. Alkukilpailuun osallistui noin 1 300 lukiolaista 125 lukiosta. 14 finalistin joukkoon valittiin perinteiseen tapaan 5 kilpailijaa alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.

Tuoreimmat talousennusteet antavat pilkahduksen paremmasta tulevaisuudesta. Vuoden 2025 alussa talousennusteensa ovat julkaisseet Aktia, Säästöpankkiryhmä, Nordea ja OP Ryhmä. Finanssiala ry ylläpitää sivuillaan listausta tuoreimmista talousennusteista. Linkki ennusteisiin jutun lopussa. Ennusteiden perusteella Suomen bruttokansantuote voisi kasvaa 1–2 prosenttia vuosina 2025 ja 2026.

"Eläkejärjestelmä vaatii säännönmukaista huoltoa. Se on järjestelmän luottamuksen tae. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat historian valossa onnistuneet varsin hyvin eläkeuudistuksen sovun löytämisessä. Tuore eläkeuudistusesitys osoittaa vahvasti, että yhteisesti sopimalla voidaan työmarkkinoilla saada aikaan tuloksia. Toivottavasti tämä sopimisen tahtotila heijastuisi myös tes-neuvotteluihin. Nyt tarvitsemme vaisuun taloustilanteeseen sopivan maltillisen palkkaratkaisun", Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi korostaa.

Sääntelyn määrän hillinnän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota sääntelyn laatuun ja vaikutusten arviointiin ennakolta, muistuttaa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkava Sara Mella Nordeasta. FA:n vuoden 2025 alussa aloittaneen hallituksen varapuheenjohtaja on Timo Ritakallio OP Ryhmästä. FA:n hallituksen tärkeimmät tehtävät ja hallituksen kokousten asialistat valmistelee vastaisuudessa työvaliokunta

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia. Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.

Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?

Jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin. Miten sijoitusrahastot kehittyivät vuonna 2024? Miten maailman kriisit vaikuttivat pääomien liikkeisiin ja miltä näyttää tuleva vuosi? Mitä hyötyä kotimaisista rahastoista on kansantaloudelle?

Finanssiala ry vastustaa jyrkästi hallituksen esitystä poistaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen maksuosuuksien verovähennysoikeus. Uudistus lopettaisi vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Työeläkejärjestelmämme on riittävä muttei antelias, siksi eläkkeiden omaehtoinen täydentäminen on tärkeää. Ehdotuksellaan hallitus toimii sekä EU:n eläkepoliittisia tavoitteita että omaa ohjelmaansa vastaan. Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän eikä suinkaan ajaa säästämismuotoa alas.

Rahastosijoituksetkaan eivät ole riskittömiä. Riskit voivat liittyä esimerkiksi sijoituskohteiden arvon kehitykseen, geopolitiikkaan tai sijoituskohteiden likviditeettiin. Nimenomaan likviditeettiriskistä on kyse, kun viimeaikainen kehitys kiinteistömarkkinoilla on pakottanut tiettyjen kiinteistörahastojen sulkemiseen määräajaksi. Rahastojen sulkeminen ei ole merkki kriisistä vaan normaali, joskin raskas keino hallita likviditeettiriskiä.