Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Enligt Kommunförbundets Invånarundersökning anser en klar majoritet, dvs. 78 procent, av kommuninvånarna att det är viktigt att kommunala tjänster tillhandahålls så nära hemmet som möjligt. Utöver de tjänster som finns i hemkommunen ansåg allt fler (70 %) av dem som svarade på enkäten att det är viktigt att flexibelt kunna använda också grannkommunernas tjänster.

Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen mukaan selvä enemmistö eli 78 % kuntalaisesta pitää tärkeänä, että kuntapalveluja on tarjolla mahdollisimman lähellä kotia. Omasta kotikunnasta löytyvien palvelujen ohella yhä useampi (70 %) kyselyyn vastanneista piti tärkeänä​ mahdollisuutta käyttää joustavasti myös naapurikuntien palveluja​.

Kuntaliiton tuoreen kuntapäättäjätutkimuksen mukaan luottamustehtäviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa. Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä pitää luottamustehtävien vaatimaa ajankäyttöä sopivana ja vain joka viidennen mielestä luottamushenkilöiden hoito vie liian paljon aikaa.

Mikä yhdistää investointeja, kansainvälistä rekrytointia, sivistyksen ja kasvatuksen kasvua ja hyvinvointia edistäviä palveluja, paikallisen työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta sekä liikenteellistä saavutettavuutta? Kaikki nämä kestävän kasvun toimet sekä paljon muuta tehdään Suomessa kunnissa, ja kaikkien näiden onnistumiseen tarvitaan onnistunutta kuntien, valtion ja elinkeinoelämän kumppanuutta.

Kommunernas ekonomiska läge försämrades 2024, men inte så mycket som befarat. Det ser ut som om kommunerna har lyckats med sina anpassningsåtgärder. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys för 2024 som utvisar kommunernas ekonomiska läge.

Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024.

Hankintalain uudistamiseen tähtäävä työryhmämietintö on parhaillaan lausuntokierroksella. Mukana mietinnössä on ehdotus, joka säätäisi kuntien yhdessä omistamien yhtiöiden käyttöä tarkasti niin, että yksikään kunta ei saisi enää omistaa yhtiöistä alle 10 prosentin osuutta.

Kostnaderna för småbarnspedagogiken ökade med totalt 13,2 procent från år 2022 till 2023. Ökningen var förhållandevis störst i de svenska och tvåspråkiga kommunerna samt i de största städerna. Kostnadsökningen per barn inom småbarnspedagogiken var i genomsnitt 15 procent.

Varhaiskasvatuksen järjestämisen kulut nousivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 kaikkineen 13,2 prosenttia. Kustannusten nousu oli suhteellisesti suurinta ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa sekä suurimmissa kaupungeissa. Päiväkotitoiminnassa mukana olevaa lasta kohden kustannusten kasvu oli keskimäärin 15 %.

Hankintalain uudistamiseen tähtäävä lakiesitys sisältää edelleen 15. tammikuussa alkaneessa lausuntovaiheessa kirjauksen, joka rajaisi kuntien omien yhtiöiden käyttöä kuntapalvelujen järjestämisessä mekaanisesti. Syksyn ja talven aikana useat tahot ovat vedonneet hallitukseen, että se luopuisi suunnitelmasta: nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa eri puolilta Suomea.

Samarbete mellan kommuner och utbildningsanordnare är ett sätt att svara på det sjunkande elevantalet och tillgången på personal. Förutom att utnyttja distansförbindelser bör man utveckla distansundervisningen som en kompletterande undervisningsform och tydliggöra vad som avses med den. Också lagstiftningen bör förtydligas bland annat så att den möjliggör ett mer omfattande mellankommunalt samarbete än tidigare för ordnandet av undervisning. Flexiblare modeller behövs.

Kuntien ja opetuksen järjestäjien yhteistyö on keino vastata oppilasmäärien laskuun ja henkilöstön saatavuuteen. Etäyhteyksien hyödyntämisen lisäksi tulee kehittää etäopetusta-täydentävänä opetusmuotona ja selkiyttää, mitä sillä tarkoitetaan. Myös lainsäädäntöä tulee selkeyttää muun muassa siten, että se mahdollistaa nykyistä laajemman kuntien välisen yhteistyön opetuksen järjestämisessä. Joustavammat mallit ovat tarpeen opetuksen järjestämiseksi.

Kommunförbundets senaste utredning om fullmäktiges storlek visar att över en femtedel av fastlandskommunerna kommer att göra ändringar i fullmäktigestorleken under den kommande perioden. Uppgifterna baserar sig på information från kommunerna. Totalt 61 kommuner minskar antalet fullmäktigeledamöter, och Vaala är den enda kommunen som utökar fullmäktiges storlek. Förändringarna visar att kommunerna anpassar sig till ekonomiska och demografiska utmaningar.

Kuntaliiton tuore valtuustokokoselvitys paljastaa, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista tekee muutoksia valtuustokokoonsa tulevalla kaudella. Yhteensä 61 kuntaa pienentää valtuutettujen määrää, ja Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan. Muutokset kertovat kuntien sopeutumisesta taloudellisiin ja väestöllisiin haasteisiin.

I Tammerfors är det hela stadens sak att på ett övergripande sätt öka invånarnas fysiska aktivitet. Tammerfors utsågs till Finlands aktivaste kommun under Idrottsgalan den 16 januari.

Tampereella liikkumisen lisääminen on kaikille toimialoille ulottuva, koko kaupungin yhteinen asia. Tampere valittiin Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi Urheilugaalassa 16.1.

Arbetsgruppens betänkande om revideringen av upphandlingslagen publicerades i utlåtande.fi den 15 januari. I betänkandet ingår ett förslag i enlighet med regeringsprogrammet om en mekanisk reglering av ägandet i kommunägda anknutna enheter, så kallade in house-bolag. Detta trots att kommunsektorn och Kommunförbundet under lagberedningen flera gånger har uttryckt sin oro över saken.

Hankintalain uudistamista koskeva työryhmän mietintö on julkaistu eilen 15. tammikuuta lausuntopalvelussa. Mietinnössä on mukana hallitusohjelman mukaisessa muodossa ehdotus kuntien omistamien sidosyksiköiden eli niin sanottujen in house -yhtiöiden omistamista mekaanisesti rajaava säädös, vaikka kuntakenttä ja Kuntaliitto ovat lainvalmistelun aikana ilmaisseet huolensa asiasta lukuisia kertoja.

Kuntaliitokset saavat osakseen vastustusta sekä kuntalaisten että päättäjien keskuudessa. Erityisesti oman kunnan yhdistäminen toiseen herättää kielteisiä tunteita.

Största delen av kommuninvånarna ser röstning i kommunalvalet som det viktigaste sättet att påverka den egna kommunens angelägenheter, men samtidigt vill de vara delaktiga också mellan valen. Resultaten visar att majoriteten av kommuninvånarna anser det vara viktigt att påverkansmöjligheterna utvidgas, men upplever att deras åsikter inte hörs.