Akava ry

Tuore ennuste arvioi Suomen talouden supistuvan 0,4 prosenttia vuonna 2024 ja kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2025. Talouskasvun ainoana moottorina on yksityinen kulutus vuonna 2024. Vuonna 2025 kokonaiskysyntä kasvaa ja kaikki sen keskeiset komponentit vahvistuvat. Työllisyys heikkenee hieman lisää loppuvuonna 2024 ja alkaa kasvaa jälleen vuonna 2025.

Millaiset ovat Suomen lähivuosien talousnäkymät, kun inflaatio on hidastunut selvästi ja korkojen odotetaan vähitellen laskevan? Miten työttömyyden kasvu vaikuttaa talouteen? Piristyvätkö asuntomarkkinat lähikuukausina?

Syrjintä, häirintä ja vihapuhe ovat Suomen työelämässä yhä merkittäviä ongelmia, kertoo oikeusministeriön vastikään julkaisema tutkimuskatsaus. Tilanteen parantamiseksi on kuitenkin useita keinoja. Akava korostaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tulisi antaa valtuudet määrätä hyvitystä työelämän syrjintätapauksissa.

Akavan uusi yrittäjyysohjelma korostaa korkeaa osaamista kasvun lähteenä sekä esittää keinoja kasvun ja yrittäjyyden vahvistamiseksi. Suomeen tarvitaan lisää kasvuhakuisia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka työllistävät ja luovat kasvua sekä osallistuvat hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamiseen verojen kautta.

Akavan liittokokous valitsi Maria Löfgrenin jatkokaudelle Akavan puheenjohtajana yksimielisellä päätöksellä. Kausi on nelivuotinen. Löfgren on toiminut Akavan puheenjohtajana marraskuusta 2022 alkaen. Hänen tavoitteenaan uudella kaudella on, että Akava on tulevaisuudessa työelämäuudistusten suunnannäyttäjä ja työmarkkinoiden edelläkävijä.

Tuore Oxford Economicsin laatima Akava Works- selvitys EU:n ilmastopolitiikan taloudellisista vaikutuksista Suomeen osoittaa, että puhtaaseen energiaan siirtyminen antaisi vahvan kasvusysäyksen Suomen talouteen. Selvitys vertailee kolmea näkymää ja niiden taloudellista merkitystä.

Akavan liitot valitsevat liittokokouksessa tiistaina 21.5. Akavan puheenjohtajan kaudelle 2024–28. Kutsumme median edustajia seuraamaan valintaa sekä osallistumaan mediatilaisuuteen liittokokouksen jälkeen.

Tervetuloa tiistaina 21.5. tilaisuuteemme, jossa Oxford Economics esittelee laatimansa raportin EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksista Suomen talouteen.

Akava pitää kilpailukieltosopimuksia koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä. Tietoisuutta kilpailukielloista pitää yhä parantaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys kilpailukieltosopimusten käytöstä vuonna 2023 kertoo, että lakimuutosten vaikutus kilpailukieltosopimusten käyttöön on toistaiseksi ollut melko vähäinen.

Kehysriihen myönteisiä linjauksia ovat Akavan mielestä, että TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus säästyivät leikkauksilta. Hallitus teki kehysriihessä isot sopeutustoimet, jotka eivät kohdistuneet juurikaan yrityksiin. Akava pitää epätasapainoisena ratkaisuna, että hallitus lisäsi kansalaisten verorasitusta.

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten uusien etuusmallien käyttöönoton väliin on muodostumassa katkos, joka vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Järjestöjen tekemiä esityksiä ei ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.

Akava korostaa, että maan hallituksen pitää nopeasti pyrkiä purkamaan työmarkkinoiden kriisi ja palauttamaan luottamus, jotta työmarkkinoiden kriisi ei heikennä kasvun edellytyksiä. Tämä edellyttää tietenkin myös työmarkkinaosapuolilta vastaantuloa. Uudet sopeutustoimet voivat kärjistää työmarkkinatilannetta uudelleen. Työeläkkeiden kolmikantaista valmistelua pitää jatkaa kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Akava huomauttaa.

Akava vaatii, että maan hallitus panostaa vaikuttaviin toimiin, joilla tuetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti työikäisten työkykyä. Hallitusohjelmassa on tavoite vähentää puolella työpahoinvoinnin ja -uupumuksen aiheuttamat sairauspoissaolot viiden vuoden aikana, mikä on Akavallekin tärkeä tavoite. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin jääneet puuttumaan, ja työkyvyn tukemisen sijaan hallitus pyrkii suitsimaan sairauspoissaoloja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella.

Työkyky ja työssä jaksaminen on miljardiluokan yhteiskunnallinen kysymys. Tervetuloa seuraamaan työhyvinvointiaiheista verkkolähetystämme keskiviikkona 3.4. kello kello 11–12.

Akava korostaa kasvupanostusten merkitystä ja muistuttaa, että leikkaukset ja veronkiristykset pitää ajoittaa suhdannepoliittisesti viisaasti, jotta ne eivät syvennä taantumaa. Akava vaatii kehysriihikannanotossaan, että panostukset koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja TKI-toimintaan on turvattava vähintään nykytasoisella rahoituksella.

Akava on pettynyt siihen, että paikallisen sopimisen laajentamista koskevan esityksen valmistelu on tapahtunut yksinuottisesti hallituksen ja elinkeinoelämän järjestöjen linjausten pohjalta. Palkansaajajärjestöjen vaikutusmahdollisuudet esityksen yksityiskohtiin ovat loistaneet poissaolollaan, ja järjestöt jättivät yhteisen eriävän mielipiteen esitykseen.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä.

Akavan liittojen jäsenmäärä oli 623 299 vuoden 2024 alussa, missä oli kasvua edellisvuodesta reilut 7 000 jäsentä. Maksavien jäsenten määrä oli 437 176. Opiskelijajäsenten määrä oli 127 308 eli Akavan liitoissa oli vuoden 2024 alussa kuusituhatta opiskelijajäsentä enemmän kuin vuonna 2023.

Akava ei kannata työrauhalainsäädäntöön esitettyjä muutoksia, joista hallitus antoi eduskunnalle esityksen tänään 29. helmikuuta 2024. Akava korostaa, että vaihtoehtoja työrauhan parantamiseksi olisi pitänyt käsitellä laajemmin kolmikantaisessa työryhmässä. Seuraamusjärjestelmää tasapainottavat ja työntekijän oikeusturvaa parantavat muutokset jäivät tekemättä.

Erityisasiantuntijoille myönnettiin vuonna 2023 lähes puolet vähemmän oleskelulupia kuin vuonna 2022, osoittaa tuore Akava Works -maahanmuuttokatsaus. Se merkitsee, että hallituksen tavoite kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi loittonee. Akava painottaa, että maahantuloprosessia pitää nopeuttaa edelleen, panostaa kotoutumiseen ja tehdä tehokasta syrjinnän ja rasismin vastaista työtä, jotta Suomi on kansainvälisille osaajille kiinnostava maa tulevaisuudessa.