Akava ry

Suomen bruttokansantuote on toipunut aikataulussa, vaikka kasvun moottorit ovat toistaiseksi kateissa. Vienti piristyy maailmankaupan mukana. Yksityinen kulutus elpyy vuonna 2025, kun reaalipalkat nousevat, korot alenevat ja työllisyys alkaa kohentua kesän kynnyksellä. Kokonaistuotanto kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.

Akava Works -työolotutkimus kertoo, että julkisella sektorilla sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä korkeakoulutetuista 46 prosenttia kokee työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Haitallinen kuormitus syntyy erityisesti liiallisesta työmäärästä. Vastaajista 57 prosenttia kertoo liiallisen työmäärän aiheuttavan heille haitallista kuormitusta vähintäänkin melko paljon.

Tervetuloa seuraamaan Akava Worksin talousennusteen julkaisua verkkolähetyksessä perjantaina 13.12. kello 12.30. Lähetyksessä tarkastellaan Suomen lähivuosien talousnäkymiä: Onko talous elpymässä, milloin työllisyys paranee ja jatkuuko asuntomarkkinoiden toipuminen? Entä kääntääkö korkojen aleneminen rakentamisen vihdoin nousuun?

Akava ehdottaa, että ammattikorkeakouluja ja yliopistoja pääomitetaan kahdella miljardilla eurolla niiden taloudellisen aseman ja autonomian vahvistamiseksi. Akava ehdottaa kasvutoimina myös parlamentaarista sitoumusta taata puolelle Suomen nuorista korkeakoulututkinto, kansainvälisten osaajien määrän lisäämistä, ratkaisuja osaamisen kehittämiseen sekä verojärjestelmän ja yritystukijärjestelmän uudistusta.

Tuore Akava Works -työolotutkimus kertoo, että 38 prosenttia korkeakoulutetuista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Liiallinen työmäärä, kiire, usean asian tekeminen yhtä aikaa ja häiritsevät keskeytykset aiheuttivat 40–60 prosentille vastaajista haitallista kuormitusta vähintään melko paljon. Akava korostaa, että tarvitsemme tehokkaampia keinoja puuttua psykososiaaliseen kuormitukseen ja panostuksia työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi.

Uusi kunnianhimoinen pitkän aikavälin sopu ilmastorahoituksesta on SAK:n, Akavan ja STTK:n keskeinen tavoite YK:n COP29-ilmastokonferenssissa. Vähähiiliseen talouteen siirryttäessä ilmastorahoitus mahdollistaa reilun murroksen työntekijöille.

Miten korkeakoulutetut asiantuntijat voivat työssään? Millainen vaikutus työhyvinvoinnilla on tuottavuuteen ja ymmärretäänkö sen merkitys riittävästi osana työllisyys- ja talouspolitiikkaa? Tervetuloa tilaisuuteemme 12.11. kuulemaan vastaukset näihin kysymyksiin.

Akava vaatii, että työelämän ikäsyrjintään puututaan tehokkaammin, jotta myös kokeneet asiantuntijat työllistyvät nopeammin ja voivat jatkaa työssä pidempään. Akavan ratkaisuehdotuksiin kuuluu muun muassa yhdenvertaisuuslain muutos sekä urakatsaus, jonka avulla selvitettäisiin työntekijän osaamisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Työssä jatkamista voidaan tukea myös lisäämällä joustavuutta työaikajärjestelyihin tai työnteon tapoihin.

Tervetuloa seuraamaan keskustelua, jossa luomme katsauksen korkeakoulutettujen työttömyys- ja lomautustilanteeseen sekä asiantuntijoiden ikäsyrjintäkokemuksiin.

Akava vastustaa jyrkästi vientivetoista palkkamallia koskevaa lakiesitystä, joka kytkee yleisen palkkakehityksen vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Malli asettaa erityisesti julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät epäoikeudenmukaiseen asemaan. Se heikentäisi merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada oikeudenmukaista palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta.

Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja työelämän välisiä kumppanuuksia, korostavat Akava ja Arene. Suomen on muun Euroopan tavoin löydettävä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävä talouskasvu on rakennettava monipuolisen tutkimuksen ja korkean osaamisen varaan. Tämä edellyttää työelämäläheisen korkeakoulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rakenteiden ja rahoituksen uudistamista kaikkialla Euroopassa.

Suomalaisten korkeakoulujen hallinnossa on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma, osoittaa tuore tutkimus ”Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa”. Korkeakoulujen ylin johto on miesenemmistöistä, vaikka enemmistö niiden opiskelijoista ja henkilöstöstä on naisia. Miesten osuus nousee mitä korkeammalle korkeakoulujen hallintohierarkiassa mennään. Rehtorin asema on edelleen miesvaltaisin toimi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Samalla opetustehtävät ovat kasaantumassa aiempaa enemmän naisille, mikä syventää sukupuolten välistä segregaatiota.

Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu korkeakoulujen hallinnoissa? Verkkolähetys torstaina 26.9. kello 13.30–14.30

Akava kummeksuu työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa työrauhalainsäädännön uudistamisessa. Paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden lisäosaksi on liitetty eduskunnan jo aiemmin hyväksymää työrauhalainsäädäntöä koskeva muutosesitys. Akavan mielestä tämä sisällöllinen muutos merkitsee tuoreeseen lainsäädäntöön puuttumista ilman yhteistä valmistelua ja keskustelua.

Akava on pettynyt siihen, että uudet konkreettiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät toimet puuttuivat budjettiriihen päätöksistä. Yritystukijärjestelmän uudistamisesta ei tehty olennaisia päätöksiä. Työttömyyden vähentämiseksi ja osaajapulan ratkaisemiseksi olisi tarvittu toimia, mutta riihessä ei kiinnitetty huomiota työttömyyden vähentämiseen.

Tuoreen työttömyys- ja lomautuskatsauksen mukaan korkeakoulutettujen työttömyys ylitti heinäkuun 2024 lopussa korona-ajan korkeimman tason. Akava vaatii hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja työllistymistä. Erityisesti vihreä siirtymä on tärkeä mahdollisuus lisätä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä luoda talouskasvua. Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työttömänä pitää parantaa, painottaa Akava.

Heikkenikö korkeakoulutettujen työttömyys lisää kesällä? Miltä näyttää vastavalmistuneiden tilanne? Millä keinoilla saadaan luotua uusia työpaikkoja ja vahvistetaan Suomen taloutta?

Akava painottaa budjettiriihikannanotossaan, että maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan uusi ote, sillä osaajapula uhkaa jarruttaa kasvun mahdollisuuksia monilla aloilla ja alueilla. Kasvun edellytyksiä voidaan parantaa myös yritystuki- ja verojärjestelmän uudistuksilla sekä panostuksilla TKI-toimintaan.

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota sekä kotimaassa että eurooppalaisella tasolla, korostavat Akava ja Juristiliitto. Järjestöt korostavat myös oikeudenhoidon resursseja ja riippumatonta tuomioistuinlaitosta keskeisenä osana oikeusvaltion toteutumista. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna nostivat teemat esille tavatessaan tänään pääministeri Petteri Orpon.

Tuore ennuste arvioi Suomen talouden supistuvan 0,4 prosenttia vuonna 2024 ja kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2025. Talouskasvun ainoana moottorina on yksityinen kulutus vuonna 2024. Vuonna 2025 kokonaiskysyntä kasvaa ja kaikki sen keskeiset komponentit vahvistuvat. Työllisyys heikkenee hieman lisää loppuvuonna 2024 ja alkaa kasvaa jälleen vuonna 2025.