Keskuskauppakamari

Reilu kolmasosa suomalaisista vientiyrityksistä suunnittelee osallistuvansa Ukrainan jälleenrakennukseen, käy ilmi kauppakamarien vientijohtajakyselystä. 36 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä suunnittelee osallistumista jälleenrakennushankkeisiin, kun vastaava luku vuosi sitten oli 29 prosenttia. Kolmannes ei ole aikeissa suunnata liiketoimintaa Ukrainaan. Epävarmoja on 31 prosenttia.

Moni yritys haluaa nykyään käyttää ympäristöväittämiä markkinoinnissaan. Ympäristöväittämän käyttämisessä pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei yritys menettele markkinointia koskevien sääntöjen vastaisesti ja siten lupaa jotain sellaista, mikä ei pidä paikkansa, muistuttaa Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta. Ympäristöväittämiä käytettäessä markkinoijan tulee näyttää väittämänsä toteen.

Helmikuun työllisyysluvut olivat pääosin murheellista luettavaa. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli 64 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Samalla työttömyys nousi ja työvoiman määrä supistui.

Suomen väestökehitys ja työvoimapula asettavat kunnille uuden haasteen. Kauppakamarien mukaan kuntien elinvoima ja yritysten kilpailukyky edellyttävät sujuvia palveluita kansainvälisille osaajille, toimivia kotoutumisratkaisuja ja avointa ilmapiiriä.

Suomen sijoitus naisten osuudessa hallitusten jäsenistä on kansainvälisessä vertailussa pudonnut hiljalleen ja tänä vuonna Suomi putosi ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Johtoryhmävertailussa Suomen sijoitus on vielä kärkikymmenikössä, mutta silläkin puolella kärkisijoista kamppailemaan on tullut uusia maita, kertoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Vaikka maailmassa on paljon turbulenssia ja epävarmuutta, suomalaisten vientiyritysten kokonaisnäkymät kuluvalle vuodelle ovat hieman parantuneet loppuvuoden lukemista. Vuoden takaiseen verrattuna näkymät ovat selvästi paremmat. Erityisesti puolustusteollisuuden nähdään jouduttavan kasvua.

Tilastokeskuksen julkaisemat tuoreet inflaatiolukemat helmikuulta antavat vahvaa osviittaa siitä, että vauhdikkaan inflaation jakso on jäänyt pysyvästi historiaan. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist rauhoittelee myös Trumpin tullipolitiikasta säikähtäneitä: vaikutus kotimaiseen inflaatioon jäänee pieneksi, ja kauppasodalla voi olla jopa inflaatiota hidastava vaikutus.

Presidentti Trumpin toimiin liittyvät epävarmuudet heikentävät nyt merkittävästi suomalaisten vientiyritysten näkymiä kuluvalle vuodelle. Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 80 prosenttia kertoi Trumpin politiikan heikentävän vientinäkymiä.

Suomen pitäisi nostaa puolustusmenot yli kolmeen prosenttiin, että voimme huolehtia tarvittavasta puolustuskyvystä muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan puolustusmenot olisi myös irrotettava normaalista menokehyksestä.

Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan komissio on lunastamassa lupauksiaan yritysten sääntelyn ja raportointivelvoitteiden keventämisestä. Se toisi tarvittavaa helpotusta yritysten byrokratiatulvaan. Keskuskauppakamarin mielestä komission esitykset ovat pääosin kannatettavia.

IT-sopimusehtojen päivittäminen on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on julkaista ja ottaa ne käyttöön ensi vuonna. Uudistuksessa IT-ehtojen yleiset sopimusehdot tarkastetaan, ehtojen soveltuminen kansainvälisiin cross border-tilanteisiin selvitetään ja erityisehtojen ajanmukaisuus kuten myös tarpeellisuus käydään läpi. Ehtojen nimi vaihtuu uudistuksen myötä IT2026-ehdoiksi.

EU-komission esittämä kolmivuotinen jousto autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoon on erittäin tarpeellinen ja tervetullut jousto eurooppalaisille autonvalmistajille. Keskuskauppakamarin sekä Autotuojat ja -teollisuus ry:n mukaan siirtymäaika antaa eurooppalaisille autonvalmistajille kaivattua helpotusta kansainvälisessä kilpailussa. Jousto ei hidasta autokannan sähköistymistä Suomessa.

Embargo tiistaina 4.3. klo 7:00 Maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu. Siksi tarvitaan maahanmuuton yhteiskuntasopimus, esittävät Osmo Soininvaara ja Jussi Pyykkönen Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin tilaamassa raportissa ”Maahanmuuton yhteiskuntasopimus”. Yhteiskuntasopimus rakentuisi pisteytysmallista ja työnhakuviisumista, humanitaarisen maahanmuuton painopisteiden muuttamisesta sekä kotoutumisen kannusteiden uudistamisesta.

Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän ehdotus perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla on erinomainen ja kasvua tukeva toimenpide, mutta sitä ei pidä kytkeä osinkoverotuksen kiristämiseen työryhmän ehdottamalla tavalla. Nykyisen nettovarallisuusperusteisen osinkoverojärjestelmän säilyttäminen ja osinkoverotuksen kiristäminen on täysin vääränsuuntainen toimenpide talouskasvun kannalta.

Vuosi käynnistyi työllisyyskehityksen osalta lupaavasti. Tilanne on vielä hauras, eikä yksittäisestä lukemasta saa vetää liian vahvoja johtopäätöksiä, mutta näyttää siltä, että pahin on jäämässä taakse ja työllisyyden elpyminen alkamassa sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Hallitus suunnittelee kansalaisuuskoetta osaksi Suomen kansalaisuuden myöntämisprosessia. Keskuskauppakamarin mukaan koetta ei tule rakentaa tarpeettomasti byrokraattiseksi hidasteeksi, joka lisää kustannuksia ja vaikeuttaa kohtuuttomasti kansalaisuuden hakemista.

Koko viime vuoden ajan ekonomistiennusteissa kerrottiin talouden kasvun vauhdittuvan vuoden loppua kohti. Sellaista ei valitettavasti näytä tapahtuneen, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Jatkuvat veronkorotukset eivät ole ratkaisu kuntien taloushaasteisiin. Sen sijaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan rahankäytön ja vahvistavat kuntien elinvoimaa pitkällä aikavälillä, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Suomen ja Intian välinen kauppa sekä investoinnit ovat jo nyt myönteisellä tasolla, mutta Keskuskauppakamarin mukaan potentiaali on vieläkin suurempi. Intian talous kasvaa vakaasti 6–7 prosentin vuosivauhtia ja sillä on edellytykset nousta maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi.

Keskuskauppakamarin Kilpailukykyä Suomelle -julkaisu on kokonaisesitys Suomen hallitukselle kasvu-uudistuksiksi toteutettavaksi kevään puoliväliriihessä. Ohjelma kokoaa yhteen Suomen keskeisimmät kilpailukykyä parantavat esitykset, joilla on myös nopeita vaikutuksia Suomen suunnan kääntämiseksi uuteen, kestävään kasvuun. Ohjelman uudistusten toivotaan otettavan mukaan myös Risto Murron työryhmän esitykseen. Keskuskauppakamarin mukaan investointien kotiuttaminen vaatii Suomelta kilpailuetua ja kilpailukykyinen toimintaympäristö on vietävä niin pitkälle, että kilpailukyvyn osa-alueet muodostavat Suomelle kilpailuetua suhteessa verrokkimaihin.