Etelä-Savon kauppakamari

Palvelun aatelin -kilpailun ehdotusaika on avoinna syyskuun puoliväliin saakka. Ehdotuksia on saatu yli 150 ympäri Etelä-Savon ja vielä kerkeää antaa oman ehdotuksensa mukaan kisaan! Kilpailun tavoitteena on nostaa esille Etelä-Savon korkeatasoista ja laajaa palvelutarjontaa, eli palvelun aatelia.

Palvelun aatelin -kilpailun ehdotusaika on ollut käynnissä kuukauden, jonka aikana on saatu yli 135 ehdotusta! Ehdotuksia voi edelleen jättää perusteluineen Etelä-Savon kauppakamarin verkkosivuilla syyskuun puoliväliin saakka.

Etelä-Savon alueelta etsitään loistavia palvelun tuottajia kilpailussa, johon kuka tahansa voi ehdottaa voittajaa. Kilpailun tavoitteena on nostaa esille Etelä-Savon korkeatasoista ja laajaa palvelutarjontaa, eli palvelun aatelia.

Palvelun aatelia -kilpailussa etsitään Etelä-Savosta palvelun aatelia. Kilpailulla halutaan nostaa esiin korkeatasoista ja laajaa Etelä-Savon palvelutarjontaa sekä alan tunnettuutta ja kiinnostavuutta rekrytoinnin kannalta. Samalla tehdään maakuntaa tunnetuksi ulospäin hyvän palvelun maakuntana. Kilpailu järjestetään ensimmäistä kertaa 2024 ja tullaan järjestämään jatkossa vuosittain. Tavoitteena on nostaa esille loistavia palvelutoimijoita, eli palvelun aatelia.

Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä valtakunnallisesti lähes 40 prosenttia kertoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset lisäävät niiden investointihalukkuutta joko merkittävästi tai jonkin verran. Noin puolet vastanneista yrityksistä arvelee, ettei uudistuksilla ole vaikutusta ja vain 5,7 prosenttia arvelee uudistusten vaikutusten vähentävän investointihalukkuutta.

Oppilaitosten työelämäauditointien tavoitteena on luoda yritysten ja oppilaitosten välille vuorovaikutteista yhteistyötä sekä edistää ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta tiivistyneen yhteistyön seurauksena. Auditoinneissa elinkeinoelämän edustajat, oman alansa kokeneet ammattilaiset, auditoivat oppilaitosten toimintaa eri koulutusaloilla ja tutkinnoissa. Auditoinneissa nostetaan esiin hyviä ja vahvistettavia sekä kehitettäviä käytäntöjä, ja tehdään myös kehitysehdotuksia.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vahva halu tehdä ilmastotoimia. Ennen kaikkea niitä halutaan tehdä ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistumisen takia. Keskuskauppakamarin organisoimaan ja LähiTapiolan mahdollistamaan ilmasto-ohjelmaan osallistuvat yli 200 yritystä kertovat, että ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi asiakkaiden odotukset ja erottautuminen kilpailijoista ovat tärkeitä syitä tehdä ilmastotoimia. Ilmasto-ohjelmaan osallistuu pk-yrityksiä eri toimialoilta ympäri Suomea.

Etelä-Savon kauppakamarin syykokouksessa, 1.12.2022, vahvistettiin kauppakamarin hallitus vuodelle 2023. Kauppakamarin puheenjohtajana jatkaa Sahakuutio Oy:n toimitusjohtaja Jari Suomalainen. Varapuheenjohtajina toimivat toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen, Suur-Savon Sähkö Oy, toimitusjohtaja Harri Kovanen, Piako Oy ja toimitusjohtaja Ari Hämäläinen, Norelco Oy. Varapuheenjohtajat toimivat myös kauppakamariosastojen puheenjohtajina alueillaan.

Suomen liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelka jatkaa kasvuaan. Kauppakamarien mukaan liikenneinfra on ollut helppo kohde leikkauksille ja loppulasku jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Suomi menettää koko ajan asemiaan kilpailussa verrokkimaihin kuten Ruotsiin nähden ja Suomen houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana vähenee.

Kauppakamarit vaativat hallitukselta välittömiä toimia ammattidieselin käyttöönottamiseksi. Puoli vuotta sitten helmikuussa linjattu valmistelu ammattidieselin käyttöönotosta on edelleen valmistelussa, eikä ratkaisua poikkeuksellisen rajusta hintojen noususta kärsiville alan toimijoille ole saatu aikaiseksi. Kauppakamareiden mukaan tilanne on huolestuttava ja vaikuttaa merkittävästi Suomen kilpailukykyyn.

Ukrainassa käytävä sota nostaa yritysten kustannuksia ja heikentää kannattavuutta, mutta keskimäärin tunnelmat ovat säilyneet kohtalaisen vireinä, selviää kauppakamarien talouskyselystä. Inflaatiopaineet jatkuvat, sillä yli 72 prosenttia vastanneista yrityksistä suunnittelee nostavansa myyntihintojaan seuraavan neljän kuukauden aikana. Palkansaajien ostovoiman supistuminen näyttää väistämättömältä. Vaikka keskimäärin yritysten näkymät ovat jopa parantuneet verrattuna maaliskuussa tehtyyn kauppakamarikyselyyn, vaihtelevat arviot ratkaisevasti eri toimialoilla. Rakennusalalla peräti 40 prosenttia luonnehtii tunnelmia pessimistiseksi. Sen sijaan palveluloimialoilla näkymät ovat tuntuvasti valoisammat koronarajoituksien jäätyä taakse.

Sodan vaikutukset näkyvät suomalaisissa yrityksissä kustannusten nousuna ja kallistuvina myyntihintoina. Peräti 72 prosenttia yrityksistä suunnittelee myyntihintojen nostamista jonkin verran tai merkittävästi tulevan neljän kuukauden aikana, selviää kauppakamarien kyselystä. Haavoittuvimmassa asemassa ovat energiaintensiiviset yritykset ja yritykset, jotka ovat jollain tapaa Venäjään kytköksissä. Kiihtyvä inflaatio ja epävarmuus toimintaympäristössä vaikuttavat yrityksiin laajasti, mutta yrityksissä vallitsevat myös positiiviset tulevaisuudennäkymät - noin 63 prosenttia yrityksistä arvioi, ettei sota vaikuta suunniteltuihin investointeihin lainkaan.

Kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan noin puolet vastaajayrityksistä arvioi tutkimus- ja kehitystoimintansa kasvavan hallituksen valmistelussa olevan tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen myötä. Kyselyn mukaan keskisuurista yrityksistä yli puolet ja suurista yrityksistä yli 60 prosenttia aikovat lisätä T&K-toimintaansa verokannustimen myötä. Positiivisimman vastaanoton verokannustin saa teollisuusyrityksissä. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija muistuttaa, että verokannustin on säädettävä yksityiskohdiltaan selkeäksi ja neutraaliksi, jotta se olisi laajasti yritysten hyödynnettävissä.

Väylävirasto on laatinut valtion väyläverkon investointiohjelman vuosille 2023–2030 osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa. Keskuskauppakamarin mukaan investointiohjelma ansaitsee ison kiitoksen selkeydestä ohjelman lähtökohdille ja valmisteluperiaatteille, mutta sellaisenaan ohjelma ei vastaa tarpeisiin.

Kauppakamarit ympäri Suomen aloittavat yhteistyön maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia työllistymään auttavan Startup Refugeesin kanssa. Suomeen on tullut lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, jotka haluavat työllistyä mahdollisimman pian. Kauppakamarit saattavat yhteen työvoimaa kaipaavia jäsenyrityksiään, työpaikkoja välittävän Startup Refugeesin palvelut sekä työtä kaipaavat ukrainalaiset.

Suomalaisista yrityspäättäjistä 73,5 prosenttia haluaisi Suomen liittyvän puolustusliitto Naton jäseneksi, selviää kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista yrityspäättäjistä jäsenyyttä vastustaa 7,1 prosenttia ja 19,4 prosenttia ei osaa sanoa. Yrityspäättäjien tuki Nato-jäsenyydelle on siis vielä suurempi kuin tuoreiden mielipidemittausten mukaan kansalaisten tuki Nato-jäsenyydelle.

Uusien aluevaltuustojen pitää turvata monitoimimalli sote-palvelutuotannossa - ratkaisuna läpinäkyvyys palvelutuotannon kustannuksissa sekä vahva toiminnan laatumittaus.

Kauppakamarikyselyyn vastanneet yritykset kannattavat vahvasti laajennetun rokotepassin käyttöönottoa mahdollistamaan yhteiskunnan avaamisen. Yrityksistä 75 prosenttia oli sitä mieltä, että rokotepassi on tarpeellinen keino normaaliin pääsemiseksi. Kymmenen prosenttia ei katsonut sitä tarpeelliseksi ja 14 prosentille asialla ei ole merkitystä.

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti ns. duunaritöihin. Noin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulkomailta kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Keskuskauppakamari on huolissaan siitä, että maahanmuuton vauhdittamiseen tähtäävät toimet keskittyvät liikaa vain asiantuntijoihin ja erityisasiantuntijoihin.

Suomen historian suurimpiin lukeutuva hallinnollinen uudistus etenee kohti tammikuussa 2022 käytäviä aluevaaleja. Maaliskuussa 2022 aloittavat valtuustot ovat keskeisessä päättävässä roolissa uudistuksen toimeenpanossa. Oleellisena tehtävänä valittavilla valtuustoilla on muun muassa tehdä päätöksiä hyvinvointialueiden ostopalveluiden periaatteista ja strategisista tavoitteista.