Työeläkevakuuttajat Tela

Siinä missä noin viidennes työntekijöiden vuotuisista eläkemenoista rahoitetaan työeläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla, maksaa valtio yrittäjien eläkkeistä sen osan mihin kerätyt YEL-maksut eivät riitä. Valtion maksuosuus on kasvanut jo 500 miljoonaan euroon vuodessa. Jos yrittäjäeläkkeisiin perustettaisiin vastaava rahastointi kuin työntekijöille, vaatisi se noin yhdeksän miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila. Olisiko rahastointi mahdollista aloittaa valtion tukemalla lainalla? Mattila vastaa tähän ja muihin yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä koskeviin kysymyksiin Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa.

Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi on nimitetty 1.11.2024 alkaen filosofian maisteri Mikael Kulikoff (51). Kulikoff on työskennellyt Telassa kehityspäällikkönä vuodesta 2009 alkaen.

Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin seitsemänneksi kansainvälisessä eläkevertailussa, joka julkaistiin tänään. Vertailussa on mukana 48 maata. Sijoitus putosi yhdellä viime vuoden kuudennesta sijasta. Pitääkö tästä olla huolissaan?

Suomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Tämä on ollut työeläkejärjestelmän kantava periaate vuosikymmenten ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Tervetuloa kuulemaan, kun työeläkealan asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat Suomen seuraavaa eläkeuudistusta ja erityisesti työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta keskiviikkona 25.9. Työeläkevakuuttajat Telan tilaisuudessa!

Nuorisoala julkisti viime viikolla omat ratkaisunsa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Nuorten ikäluokkien ”varjoneuvotteluista” on tullut eräänlainen perinne 2000-luvulla. Hyvä niin. Nuoret peräänkuuluttavat sitä, että myös tulevat eläkkeenmaksajat ja eläkeläiset huomioidaan eläkejärjestelmää kehitettäessä. Samalla tulee näkyväksi se tosiasia, että eläkejärjestelmämme perustuu eräänlaiseen sukupolvisopimukseen, jossa nykyiset palkansaajat ja yrittäjät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä suurimman osan. Sukupolvien välinen ketju ei saa katketa, vaan myös tulevien sukupolvien tulee voida luottaa siihen, että saa työeläkettä sen ajan koittaessa.

Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat yhteensä 10 miljardia euroa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kasvua vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä oli noin 3 miljardia, ja varoja oli sen päättyessä yhteensä 261 miljardia euroa.

Filosofian maisteri Leena Vänni (44) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan media- ja markkinointiviestinnän asiantuntijaksi.

Joukko nuorisoalan järjestöjä julkisti tänään ehdotuksensa työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotukset tähtäävät nuorten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseen, mutta niissä valitut keinot ovat osin rajussakin ristiriidassa nykyisenkaltaisten työeläkkeiden ja niiden rahoittamisen perusperiaatteiden kanssa, arvioi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntely rajaa tuottomahdollisuuksia verrattuna yksityiseen sijoittamiseen. Vertailu yksityisen ja eläkevarojen sijoittamisen välillä on muutenkin vaikeaa: esimerkiksi lakisääteisen työeläkkeen tarjoamaa työkyvyttömyysturvaa on erittäin hankalaa ja kallista järjestää yksityisiltä vakuutusmarkkinoilta, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa. Osana eläkeuudistusta tehdään kuitenkin sijoitusuudistusta, jossa vakavaraisuussääntelyä tarkistamalla pyritään työeläkevakuuttajien sijoitustuottojen parantamiseen. Maltillinen riskinoton lisääminen on tarpeen, koska sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoittamisessa kasvaa.

Työeläkealan tietojärjestelmäkulut olivat vuonna 2023 yhteensä vajaat 207 miljoonaa euroa. Kulut laskivat edellisvuoteen verrattuna reilulla kuudella miljoonalla eurolla eli lähes kolme prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä koskien alan it-kuluja.

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen määrä kasvoi noin seitsemällä miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaisen talouden heikosta vireestä huolimatta sijoitusten positiivinen kehitys jatkui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja varojen määrä ylsi maaliskuun lopussa yhteensä 258 miljardiin euroon. Luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Kansalaisten luottamus eduskuntaan on ollut jo pitkään laskussa. Tuoreimman valtioneuvoston kanslian teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan vain 45 % kansalaisista luottaa eduskuntaan melko paljon tai täydellisesti.

Euroopan unionilla on keinoja jäsenmaiden taloudelliseen ohjaukseen, mutta suomalaiseen eläkejärjestelmään se ei tällä hetkellä pääse puuttumaan, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Salaisuuksien jäljillä -sarjan uudessa jaksossa. Sarjassa paljastetaan ilmiöitä työeläkkeiden rahoituksen ja tulevaisuuden maailmasta. Tulevien euroedustajien kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että unionin kehitys ei hyvää tilannetta muuta.

Työeläkevakuuttajat Tela ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tänään toimitusjohtaja Risto Murto Keskinäisestä Työeläkevakuutusyhtiö Varmasta. Valinnan teki yhdistyksen vuosikokous. Murto jatkaa puheenjohtajana toista vuotta.

Työeläkevakuuttajat Telan tuoreen analyysin mukaan valtaosa suomalaisten työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti. Analyysi tarkastelee vastuullista sijoittamista erilaisten kansainvälisten sitoumusten kautta. Suurin osa 251 miljardin sijoitusvaroista on mukana edistämässä vastuullisen sijoittamisen yhteistyöhankkeita.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei puuttunut kehysriihessä työeläkejärjestelmän rakenteisiin, kuten esimerkiksi jäädyttänyt työeläkeindeksiä tai nostanut eläkeikää. Tämä oli hyvä uutinen, sillä kauempana eläketurvan horisontissa siintää haasteita, joiden ratkaisut vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. Mikäli järjestelmän rakenteisiin olisi puututtu kehysriihessä, se olisi voinut häiritä käynnissä olevia neuvotteluja seuraavasta eläkeuudistuksesta.

Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.

Kehysriihen ympärillä vellovassa eläkekeskustelussa menevät sekaisin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin uudistaminen. Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävän neuvotella pitkäjänteisestä eläkeuudistuksesta, jota ei kannattaisi nyt häiritä. Indeksileikkauksia pidetään usein helppoina ja nopeina keinoina julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka tämä ei ole ongelmatonta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei myöskään voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin.

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka nimissä on perusteltu tekeillä olevaa eläkeuudistusta. Mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan, kun sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä? Eri sukupolvien yhteiskunnalle maksamien maksujen ja siitä saatujen kokonaishyötyjen vertailu ei ole yksinkertaista, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Telan Janne Pelkosen haastattelussa.