Työeläkevakuuttajat Tela

Sukupolvien välisen vastakkainasettelun sijaan todellinen vääntö käydään siitä, kuka lopulta kantaa vastuun vanhusten hoivasta. Niitä päätöksiä tehdään nyt. Jos naisiin kohdistuvat hoivaodotukset vain kasvavat, niin onko se tulevaisuudenkuva, jonka haluamme omille tyttärillemme ja heidän tyttärillensä rakentaa?

Vasta rahastoinnin kasvattamisen ja sijoitustuottojen kohdentamisen yksityiskohdat ratkaisevat, millä tavalla eläkeuudistus vaikuttaa eri sukupolviin ja työeläkemaksun tasoon.

Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sopimuksen eläkeuudistuksesta. Sopimuksen keskeisenä osana on työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen ja eläkejärjestelmän pitkäaikainen kehittäminen. Myös työeläkkeiden rahastointia tullaan vahvistamaan.

Työeläkevakuuttajat tarkistivat vuoden 2024 aikana noin 34 500 yrittäjän YEL-työtulon. Heistä noin 70 prosentilla työtulo nousi. Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut työeläkevakuuttajan lähettämään työtuloehdotukseen lainkaan. Noin kahdeksan prosenttia puolestaan hylkäsi ehdotuksen. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä alustavista luvuista.

Työeläkejärjestelmän keskeiset periaatteet on syytä huomioida yrittäjäeläkkeiden kehittämisessä. Myös YEL-työtulon muuttaminen kohti todellisia työtuloja saa työeläkealalla kannatusta, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Työeläkesijoitusten kehitys jatkui positiivisena vuoden kolmannella neljänneksellä ja varat kasvoivat kuudella miljardilla eurolla. Suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli syyskuun lopussa yhteensä 267 miljardia euroa. Tämä käy ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Siinä missä noin viidennes työntekijöiden vuotuisista eläkemenoista rahoitetaan työeläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla, maksaa valtio yrittäjien eläkkeistä sen osan mihin kerätyt YEL-maksut eivät riitä. Valtion maksuosuus on kasvanut jo 500 miljoonaan euroon vuodessa. Jos yrittäjäeläkkeisiin perustettaisiin vastaava rahastointi kuin työntekijöille, vaatisi se noin yhdeksän miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila. Olisiko rahastointi mahdollista aloittaa valtion tukemalla lainalla? Mattila vastaa tähän ja muihin yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä koskeviin kysymyksiin Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa.

Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi on nimitetty 1.11.2024 alkaen filosofian maisteri Mikael Kulikoff (51). Kulikoff on työskennellyt Telassa kehityspäällikkönä vuodesta 2009 alkaen.

Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin seitsemänneksi kansainvälisessä eläkevertailussa, joka julkaistiin tänään. Vertailussa on mukana 48 maata. Sijoitus putosi yhdellä viime vuoden kuudennesta sijasta. Pitääkö tästä olla huolissaan?

Suomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Tämä on ollut työeläkejärjestelmän kantava periaate vuosikymmenten ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Tervetuloa kuulemaan, kun työeläkealan asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat Suomen seuraavaa eläkeuudistusta ja erityisesti työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta keskiviikkona 25.9. Työeläkevakuuttajat Telan tilaisuudessa!

Nuorisoala julkisti viime viikolla omat ratkaisunsa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Nuorten ikäluokkien ”varjoneuvotteluista” on tullut eräänlainen perinne 2000-luvulla. Hyvä niin. Nuoret peräänkuuluttavat sitä, että myös tulevat eläkkeenmaksajat ja eläkeläiset huomioidaan eläkejärjestelmää kehitettäessä. Samalla tulee näkyväksi se tosiasia, että eläkejärjestelmämme perustuu eräänlaiseen sukupolvisopimukseen, jossa nykyiset palkansaajat ja yrittäjät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä suurimman osan. Sukupolvien välinen ketju ei saa katketa, vaan myös tulevien sukupolvien tulee voida luottaa siihen, että saa työeläkettä sen ajan koittaessa.

Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat yhteensä 10 miljardia euroa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kasvua vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä oli noin 3 miljardia, ja varoja oli sen päättyessä yhteensä 261 miljardia euroa.

Filosofian maisteri Leena Vänni (44) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan media- ja markkinointiviestinnän asiantuntijaksi.

Joukko nuorisoalan järjestöjä julkisti tänään ehdotuksensa työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotukset tähtäävät nuorten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseen, mutta niissä valitut keinot ovat osin rajussakin ristiriidassa nykyisenkaltaisten työeläkkeiden ja niiden rahoittamisen perusperiaatteiden kanssa, arvioi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntely rajaa tuottomahdollisuuksia verrattuna yksityiseen sijoittamiseen. Vertailu yksityisen ja eläkevarojen sijoittamisen välillä on muutenkin vaikeaa: esimerkiksi lakisääteisen työeläkkeen tarjoamaa työkyvyttömyysturvaa on erittäin hankalaa ja kallista järjestää yksityisiltä vakuutusmarkkinoilta, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa. Osana eläkeuudistusta tehdään kuitenkin sijoitusuudistusta, jossa vakavaraisuussääntelyä tarkistamalla pyritään työeläkevakuuttajien sijoitustuottojen parantamiseen. Maltillinen riskinoton lisääminen on tarpeen, koska sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoittamisessa kasvaa.

Työeläkealan tietojärjestelmäkulut olivat vuonna 2023 yhteensä vajaat 207 miljoonaa euroa. Kulut laskivat edellisvuoteen verrattuna reilulla kuudella miljoonalla eurolla eli lähes kolme prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä koskien alan it-kuluja.

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen määrä kasvoi noin seitsemällä miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaisen talouden heikosta vireestä huolimatta sijoitusten positiivinen kehitys jatkui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja varojen määrä ylsi maaliskuun lopussa yhteensä 258 miljardiin euroon. Luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Kansalaisten luottamus eduskuntaan on ollut jo pitkään laskussa. Tuoreimman valtioneuvoston kanslian teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan vain 45 % kansalaisista luottaa eduskuntaan melko paljon tai täydellisesti.

Euroopan unionilla on keinoja jäsenmaiden taloudelliseen ohjaukseen, mutta suomalaiseen eläkejärjestelmään se ei tällä hetkellä pääse puuttumaan, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Salaisuuksien jäljillä -sarjan uudessa jaksossa. Sarjassa paljastetaan ilmiöitä työeläkkeiden rahoituksen ja tulevaisuuden maailmasta. Tulevien euroedustajien kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että unionin kehitys ei hyvää tilannetta muuta.