Ilmastopaneeli

YK:n ilmastokokous COP 29 pidetään 11.–22.11.2024 Bakussa, Azerbaidžanissa. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja taustoittavat mielellään ajankohtaisia aiheita ilmastokokoukseen liittyen.

Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite.

Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.

Finlands klimatpanel har publicerat en analys om den nuvarande regeringens utsläppsminskande åtgärder för trafiken i förhållande till klimatmålen. De största utmaningarna har att göra med ändringarna i distributionsskyldigheten. Målen kan uppnås genom att öka andelen förnybara bränslen i fossila transportbränslen i tillräcklig grad och genom att påskynda elektrifieringen av trafiken. Det är också ekonomiskt lönsamt att minska trafikens utsläpp för att säkra ansvarsfördelningssektorns utsläppsmål.

Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin. Hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä tähtäävä politiikka tarjoaa Suomelle avaimet vihreään kasvuun, kunhan ennakoitavasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni.

Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.

Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.

YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.

Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.

Mitä ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi eduskuntapuolueet ajavat seuraavalla hallituskaudella? Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin vaalitentti haastaa päättäjät vastaamaan ympäristötutkijoiden viesteihin torstaina 9.3. klo 13.00–14.30 Lasipalatsin Bio Rexissä Helsingissä.

Uusi ilmastolaki edellyttää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointia. On tärkeää varmistaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan reilusti. Ilmastopaneelin tuore raportti tarjoaa välineitä oikeudenmukaisuusvaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Ilmastopaneelin teettämän kansalaiskyselyn vastaajien enemmistö on sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten asuinpaikka, sukupuoli, koulutustausta ja tietämys ilmastopolitiikasta.

Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.

Suomalaisten kuluttajien ilmastoystävällisillä valinnoilla on mahdollista saada aikaan merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, kertoo Ilmastopaneelin tuore raportti. Nykyiset politiikkatoimet eivät näytä riittävän turvaamaan Suomen ilmastotavoitteita, joten yhteiskunnan kannattaa tukea ja ohjata kuluttajia tekemään vähäpäästöisiä valintoja. Kuluttajien suurimmat mahdollisuudet lisäpäästövähennyksiin liittyvät liikkumiseen ja ruokaan. Jotta kuluttajien valinnat edistäisivät ruoan päästöjen vähenemistä myös kotimaassa, tulisi maatalouspolitiikan tukea muutosta ilmastokestävään ruokavalioon.

YK:n ilmastokokous (COP 27) järjestetään Sharm el-Sheikissä Egyptissä 6.–18.11.2022. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

Kansallinen tieliikenteen päästökauppa tarjoaa kustannustehokkaan ja luotettavan keinon liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti. Jos muut toimet eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi, voidaan kansallinen päästökauppa valmistella tarvittaessa käyttöön otettavaksi ns. ”perälaudaksi”. Mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä saavuttamaan Suomen liikennesektorin päästötavoitetta. Kansallinen liikenteen päästökauppajärjestelmä on mahdollista tuoda EU:n järjestelmän rinnalle.

Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa nielun sijaan päästölähde – 2,1 Mt CO2-ekvivalenttia – Tilastokeskuksen tuoreiden pikaennakkotietojen mukaan. Nettonielun romahdus vaarantaa vakavasti Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja erityisesti EU:n asettaman nettonielutavoitteen saavuttamisen. Samaan aikaan paine metsien käyttöön kasvaa Venäjän puun ja energian tuonnin loppumisen ja metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvun vuoksi. Suomen tulee ryhtyä kiireesti toimiin nettonielun vahvistamiseksi. Tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa, jossa määritellään nopeat toimet nettonielun vahvistamiseksi.

Suomessa metsien hakkuiden lisääminen nykytasosta ei edistä ilmastonmuutoksen hillintää, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkasteleva raportti. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan. Hakkuiden lisäämistä tulisikin tarkastella varovaisuusperiaatteen mukaisesti niin, että sovitut maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuustavoitteet saavutetaan, raportti painottaa.

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Tunnistettuja toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, joka esittää toimialakohtaisia suosituksia päästövähennysten edistämiseksi. Toimet on suunniteltava pitkäjänteisesti oikeudenmukainen siirtymä mahdollistaen, raportti painottaa.

Energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeinen osa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja sähköistäminen vaikuttaa merkittävästi energiajärjestelmään – sekä energian kulutukseen että tuotantoon – ja vaatii uudenlaisten haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen huomioimista, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, jossa esitetään tapoja mallintaa energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.