Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA-logo

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonaistaloudellinen tasapaino ml. julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa. 

Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliiton (TT) -säätiö sekä Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Taustayhteisöjen rahoitus kattaa runsaan kolmanneksen laitoksen kokonaiskuluista ja muodostaa toiminnan vakaan perustan. 

Etlalla on kaksi tytäryhtiötä: projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy ja talousalan kirjoja kustantava Taloustieto Oy. Etlalla ja Elinkeinoelämän valtuuskunnalla (EVA) on yhteinen hallitus, toimitusjohtaja ja taloushallinto.

Tiedotteen tyyppi
Näytä

Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista19.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan17.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.

Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen13.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.

Korkeat rajaveroasteet heikentävät Suomen talouskasvua ja julkista taloutta - keventäminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia tuloja11.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkeat rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Erityisesti korkean tuottavuuden työntekijöiden osalta kireiden marginaaliveroasteiden haittavaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Kireä työn verotus vaikuttaa negatiivisesti aineettomiin investointeihin ja työntekijöiden urakehityksiin.

Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä3.2.2025 10:06:25 EET | Tiedote

Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.

Etla: Perintö- ja lahjavero on järjestelmänä mutkikas, vääristää käyttäytymistä ja on koettu epäoikeudenmukaiseksi28.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla tavoilla niin perinnönsaajan, perinnönjättäjän kuin yritystenkin toimintaan. Osa veron vaikutuksista on positiivisia, osa taas negatiivisia ja käyttäytymistä vääristäviä. Järjestelmänä Suomen perintö- ja lahjavero on mutkikas, aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja tuottaa siihen nähden vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero ei myöskään näyttäydy oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.

Koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa - yritystukijärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää tulevien kriisien varalta23.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan koronatuet säilyttivät yhteensä yli 40 000 työpaikkaa koronapandemian ensimmäisenä vuonna. Suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen avulla. ELY-keskusten pienille yrityksille myöntämillä tuilla oli puolestaan myönteisimmät vaikutukset yritysten toimintaan, erityisesti työn tuottavuuteen. Kustannustuki pienensi konkurssiriskiä. Koronatukien positiivisista vaikutuksista huolimatta tukijärjestelmää olisi kuitenkin tarve kehittää tulevien vastaavien kriisien varalle.

Etla: T&k-tuet edistäneet yritysten innovaatioita – kompensaatiotuilla ei kuitenkaan toivottua vaikutusta energiaintensiivisillä aloilla20.1.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan energiaintensiivisten toimialojen yrityksille suunnatut ns. kompensaatiotuet eivät ole johtaneet merkittäviin työllisyys- tai kilpailukykyparannuksiin. Sen sijaan tutkimus- ja kehitystoimintaan (t&k) kohdistetut tuet ovat lisänneet selvästi yritysten innovaatioiden ja patenttien määrää sekä tukeneet teknologista kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tulevissa tukiratkaisuissa tulisikin painottaa vastikkeettomien tukien sijaan suoria kannustimia yrityksille.

Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla – energiateollisuus sai päästöjään pienemmiksi Olkiluodon sekä tuuli- ja vesivoiman avulla7.1.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimakkaasti vuonna 2023, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni energiantuotannossa. Etlan tänään julkaisemasta päästöennusteesta käy ilmi, että myös liikenteen päästöt vähenivät. Hakkuiden väheneminen puolestaan vahvisti metsien hiilinieluja. Kokonaispäästöt alenivatkin nyt selvästi, mutta lähivuosina odotettavissa on hitaampaa kehitystä.

Maahanmuutolla innovaatioita edistävä vaikutus Suomen teollisuudessa – tukee myös syntyperäisen väestön työllisyyttä2.1.2025 11:53:17 EET | Tiedote

Maahanmuuttajataustaisen työvoiman kasvu parantaa prosessi- ja tuoteinnovaatioita sekä kasvattaa patenttihakemusten määrää Suomen teollisuudessa, paljastaa tuore Etla-tutkimus. Maahanmuuton ei havaittu myöskään vaikuttavan kielteisesti kotimaisten työntekijöiden työllisyyteen. Talouskasvun edistämiseksi tulisi tutkimuksen mukaan lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman silmissä.

Etlan Kangasharju: ”Yhteisöveron alentaminen maksaa itsensä takaisin, kun kaikki hyödyt otetaan huomioon”30.12.2024 00:01:00 EET | Tiedote

Yhteisöveron alentaminen tarjoaa ratkaisun, joka vauhdittaa talouskasvua ilman kustannuksia julkiselle taloudelle, käy ilmi tuoreesta Etla Muistiosta. Yritykset ja palkansaajat hyötyvät veronalennuksesta asteittain niin paljon, että veronalennus maksaa todennäköisesti itsensä takaisin julkiselle sektorille. Vaikutukset eivät ole välittömiä. Ennen kuin vaikutukset ehtivät syntyä, julkista taloutta voisi paikata omaisuuden myyntituloilla, ehdottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Myyntitulot kannattaa käyttää veronalennuksen lyhyen aikavälin rahoitukseen hallituksen kaavaileman neljän miljardin euron investointipaketin sijaan.

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä18.12.2024 09:34:21 EET | Tiedote

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuoreessa raportissa esitettyjen kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo oli hieman alle kaksi prosenttia ja dataperusteisen työn tuottaman arvonlisäyksen osuus kymmenisen prosenttia Suomen bkt:stä. Suurin osa datatalouden arvosta syntyy tieto- ja viestintäalalla. Suomen datatalouden koon ja vaikuttavuuden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä. Tutkimuksen toteutti Etla.

Muistutuskutsu medialle: Innovaatiovetoisia polkuja talouskasvuun huomenna 11.12.2024 klo 9:3010.12.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Etlan "Innovaatiovetoisia polkuja talouskasvuun" -tutkimushanke tarjoaa uusia näkökulmia Suomen talouskasvun edistämiseen. Vuosina 2022–2024 toteutetussa Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa on tarkasteltu muun muassa maahanmuuton roolia innovaatiotoiminnassa, kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä innovaatiopolitiikan roolia Suomen taloudellisessa kehityksessä. Seminaarissa tutkijat esittelevät hankkeen keskeisiä tutkimustuloksia päätöksenteon tueksi.

Muistutuskutsu medialle: Innovaatiovetoisia polkuja talouskasvuun 11.12.2024 klo 9:304.12.2024 13:50:20 EET | Tiedote

Etlan "Innovaatiovetoisia polkuja talouskasvuun" -tutkimushanke tarjoaa uusia näkökulmia Suomen talouskasvun edistämiseen. Vuosina 2022–2024 toteutetussa Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa on tarkasteltu muun muassa maahanmuuton roolia innovaatiotoiminnassa, kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä innovaatiopolitiikan roolia Suomen taloudellisessa kehityksessä. Seminaarissa tutkijat esittelevät hankkeen keskeisiä tutkimustuloksia päätöksenteon tueksi.

Palveluiden ulkoistaminen ei paranna yritysten tuottavuutta, mutta vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen4.12.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Suomessa palveluiden ulkoistaminen ei vaikuta yritysten tuottavuuteen, mutta se lisää työllisten määrää, paljastaa tuore Etla-tutkimus. Vaikka työllisten lukumäärä yrityksissä kasvaa, palvelujen ulkoistaminen vaikuttaa erityisesti työvoimarakenteeseen Suomessa. Se vähentää johtajien ja keskitason asiantuntijoiden osuutta palvelusektorin yrityksissä, mutta samalla lisää tuotantotyötekijöiden osuutta.

Maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta2.12.2024 09:03:57 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa maahanmuuttomuistion, joka on laadittu tausta-aineistoksi Risto Murron johtamalle kasvutyöryhmälle. Etla Muistio selvittää, mikä on Suomeen kohdistuvan maahanmuuton tarve ja rakenne, maahanmuuttajien työllisyys ja tulot, opiskelu ja tutkinnot sekä makrotaloudelliset vaikutukset. Tänään julkaistussa muistiossa käydään läpi pääasiassa vuonna 2024 julkaistuja tutkimustuloksia ja muistio on lähetetty kasvutyöryhmään marraskuussa 2024.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonaistaloudellinen tasapaino ml. julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa. 

Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliiton (TT) -säätiö sekä Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Taustayhteisöjen rahoitus kattaa runsaan kolmanneksen laitoksen kokonaiskuluista ja muodostaa toiminnan vakaan perustan. 

Etlalla on kaksi tytäryhtiötä: projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy ja talousalan kirjoja kustantava Taloustieto Oy. Etlalla ja Elinkeinoelämän valtuuskunnalla (EVA) on yhteinen hallitus, toimitusjohtaja ja taloushallinto.

World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye