Finnvera Oyj

Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.

− Tämä on ollut aivan huikea ajanjakso. Olen kiitollinen kokemuksista, joita eteen on tullut, ja ihmisistä, joiden kanssa olen saanut asioita hoitaa, sanoo Finnveran entinen toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Hän siirtyi 1.6.2024 lähes 20 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Finnveran hallituksen neuvonantajaksi, jona hän toimii marraskuun 2024 loppuun saakka. Heikkilä on nähnyt globaalisti rahoitusmarkkinoiden heilahtavan kriisien myötä markkinarahoituksesta julkisen rahoituksen ääripäähän eikä pidä nykytilannetta hyvänä. Taustalla on sääntely, jonka toimivuutta on syytä arvioida uudelleen. Myös Suomen talouden kehitys vaatii muutosta, jotta yritykset, työllisyys ja tuottavuus saadaan kasvuun.

Suhdanteen pohjakosketus on koettu ja talouden suunta on pääosin ylöspäin – olettaen, ettei vaikeasti ennustettavia shokkeja ilmaannu, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kotamäki ei vielä julistaisi taantumaa loppuneeksi, mutta kasvu alkanee jo tämän vuoden aikana. Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron lasku on odotettu positiivinen signaali sekä yrityksille että kuluttajille. Koronlaskujen jatkumista ei kuitenkaan pitäisi jäädä odottamaan, vaan yritysten kannattaisi etupainotteisesti valmistautua kasvavaan kysyntään.

On hyvä, että Suomen talouden kasvun haasteet on tunnistettu, mutta on tosiasia, että ongelmien korjaaminen vie aikaa ja työ on aloitettava välittömästi, sanoo Finnveran toimitusjohtajana 1.6.2024 aloittanut Juuso Heinilä. ”Suomi on menettänyt yli 15 vuotta kasvua. Valitettavasti kestää luultavasti 30 vuotta kiriä kiinni etumatka, jonka esimerkiksi Ruotsi on tänä aikana saavuttanut”, Heinilä sanoo. Nuorten koulutusasteen lasku on saatava kääntymään ylöspäin, samoin yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset. On varmistettava, että rahoitusympäristö mahdollistaa kaikenkokoisten yritysten kasvun ja vientiyritysten kilpailukyvyn. Kasvun, kansainvälistymisen ja viennin vahvistaminen ovat ainoa tapa saada panostukset takaisin yhteiskunnan hyödyksi.

Talouden näkymiin liittyy paljon epävarmuutta, ja suomalaiset yritykset ovat lykänneet investointeja. Finnvera ja Euroopan investointipankki (EIP) pyrkivät saamaan keskisuurten yritysten työllisyyttä, kasvua ja puhdasta siirtymää edistävät hankkeet liikkeelle.

Finnvera laski liikkeeseen 1 miljardin euron joukkovelkakirjalainan 22.5.2024. Elokuussa 2029 erääntyvä reilun 5 vuoden pituinen laina on Finnveran ensimmäinen liikkeeseenlasku vuonna 2024 ja ensimmäinen euromääräinen liikkeeseenlasku vuoden 2022 jälkeen.

Suomen vienti laski 13,7 miljardia euroa vuonna 2023 verrattuna tilanteeseen, jossa vienti olisi kasvanut 2000-luvun keskimääräistä vuosivauhtia. Tiputuksesta 9 miljardia euroa selittyy vientihintojen laskulla ja loput on reaalista viennin alentumista, laskee Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden laskua.

Siirtymä vähäpäästöisempiin ratkaisuihin kasvattaa investointeja ja avaa yrityksille liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomeen on suunnitteilla jopa yli 200 miljardilla eurolla vähäpäästöisiä investointeja. Finnvera on määritellyt toiminnalleen ilmastotavoitteen ja tuonut rahoitusvalikoimaan ilmastokannustimia, joilla halutaan madaltaa yritysten kynnystä tarttua kasvuun. Vuonna 2022 Finnveran rahoittamien kotimaan ja viennin hankkeiden CO2-päästöt olivat yhteensä 5,8 megatonnia. Finnveran viennin rahoituksen energiasektoriin liittyvät vastuut olivat 1,3 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Niistä 38 prosenttia liittyi uusiutuvaan energiaan.

Finnvera on myöntänyt Nokian 1,5 miljardin dollarin arvoisille 5G-toimituksille ostajaluottotakuun, joka on Finnveran historian suurimpia yksittäisiä rahoitusjärjestelyjä ja vientitakuita ja telesektorilla suurin. Nokian teknologiaa on mukana Intian 5G-vallankumouksessa, kun maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, Intian johtava operaattori Reliance Jio Infocomm Limited on viemässä Intiaa kattavaan 5G-verkkoon. Nokia uutisoi osuudestaan hankkeessa lokakuussa 2022. Rahoitusjärjestely oli keskeisessä roolissa mahdollistamassa vientikaupan syntymistä.

Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2023 Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat mikroyritysten investoinnit kasvoivat euromääräisesti 17 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet rahoitetuista investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon. Rahoitusta saaneiden aloittavien yritysten lukumäärä laski valtakunnallisesti kaikilla toimialoilla. Euromääräisesti matkailualan rahoitus kasvoi, kun se muilla toimialoilla laski.

Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.

Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.

Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.

Finnvera julkaisee aluekatsauksen talouden näkymistä ja rahoituksen kohdentumisesta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pk- ja midcap-yrityksille vuonna 2023.

Yritysten toimintaympäristö säilyi haastavana vuonna 2023. Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuustekijät ja korkea korkotaso hidastivat yritysten suunnitelmia, mutta Etelä-Suomen alueen yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja siitä huolimatta. Finnvera myönsi alueen yrityksille rahoitusta yhteensä 339 miljoonaa euroa (360). Alueen maakunnista Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi, kun taas Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Myös investointien sekä viennin rahoituksen määrä kasvoi Etelä-Karjalassa, kun taas laskua oli nähtävissä sekä Uudellamaalla että Kymenlaaksossa.

Haastavasta korko- ja toimintaympäristöstä huolimatta Itä-Suomen yritykset hyödynsivät vuonna 2023 Finnveran rahoitusta edellisvuotta enemmän. Finnvera myönsi rahoitusta neljän maakunnan alueelle, Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Keski-Suomeen, yhteensä 156 miljoonaa euroa, ja rahoitus kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa Finnveran myöntämä rahoitus kääntyi kahden laskuvuoden jälkeen kasvuun. Sen sijaan Etelä-Savossa rahoitus jatkoi laskuaan kolmatta vuotta peräkkäin. Itä-Suomen alueella rahoitus painottui teollisuuteen. Itä-Suomi kärsii tällä hetkellä Venäjän käynnistämän sodan seurauksista. Talouskasvun kääntämiseksi tuottavuutta parantavat investoinnit ja yrityskaupat olisi saatava kasvuun.

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Sisä-Suomen alueelle eli Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 155 miljoonaa euroa (147). Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi kaikkien kolmen maakunnan alueella hieman edellisvuodesta. Pirkanmaalla rahoitusta kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Päijät-Hämeessä kasvoi erityisesti vientiin ja toimitustakauksiin kohdistunut rahoitus. Myös Kanta-Hämeessä rahoituksen kasvu johtui suurelta osin viennin ja toimituksien rahoituksesta.