Finnvera Oyj

Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Odotukset valoisammalle lähitulevaisuudelle ovat suuret, mutta vaarana on, että työehtosopimusneuvotteluilla vesitetään Suomen kustannuskilpailukyky, joka vielä on kohtalainen. 10 prosentin palkankorotustavoite voisi olla katastrofi Suomen kansantaloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Odotukset rahoituksen kysynnästä ovat kääntyneet positiivisiksi etenkin palvelualoilla.

Viimeisimpien tietojen mukaan Yhdysvaltain entinen presidentti, republikaanien Donald Trump on voittamassa vaalit ja nousemassa uudelle presidenttikaudelle. Jos republikaanit saavat äänivallan myös Yhdysvaltain kongressissa, tämä vahvistaa presidentin asemaa esimerkiksi talouspoliittisissa avauksissa. Voisiko Trumpin kampanjassaan esittämistä kymmenien prosenttien tuontitulleista kaikille maille tulla totta? Tämä on herättänyt etukäteen huolta myös suomalaisviejissä, sillä Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Luvassa on neljä vuotta vähintään retorista vuoristorataa, mutta Yhdysvaltain ja maailman talous kestää tämän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan, Kotamäki sanoo.

Finnveran lokakuun alussa käynnistämä puolen vuoden määräaikainen laina mikroyritysten kasvuun on herättänyt paljon kiinnostusta. Ensimmäisen kuukauden aikana lainoja on myönnetty yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Tyypillisin syy lainan hakemiseen on ollut työntekijän palkkaaminen. Laina on tarkoitettu alle 10 henkilöä työllistävän yrityksen kasvua, tuottavuutta tai kilpailukykyä edistäviin rahoitustarpeisiin kuten työllistämiseen tai toiminnan laajentamiseen ja digitalisointiin.

Suomen keskeiset vientimarkkinat ovat murroksessa, mikä lisää Suomen viennin kasvattamisen vaikeuskerrointa tulevina vuosina. Yhdysvallat, Saksa ja Kiina ovat olleet perinteisesti suomalaisten vientiyritysten päämarkkinoita, joille yhteenlasketun viennin osuus on yli neljännes kokonaisviennistä, mutta kasvunäkymät näissä maissa ovat alavireiset tai täynnä epävarmuutta. Vientiyritysten kannattaa varautua aktiivisesti etsimään uusia kohdemaita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Vaikka riskit ovat suurempia, tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Keinoja riskeiltä suojautumiseen ja rahoituksen hyödyntämiseen viennissä löytyy.

Rahoitusmarkkinat eivät Suomessa toimi ongelmattomasti. Tämä näkyy ilmeisimmin pienimpien yritysten kohdalla, eivätkä ne saa pankista lainaa yrityksen kasvattamiseen. Tämä jarruttaa mikroyritysten kasvua, työllistämistä, vientiä ja uusien kasvuyritysten syntyä. Vaikutukset näkyvät koko Suomen taloudessa. Koska mikroyritysten on vaikea saada pankkilainaa edes Finnveran takaamana, Finnvera käynnistää lokakuun alusta maaliskuun 2025 loppuun kestävän pilotin ja myöntää suoraa lainaa mikroyritysten kasvuun. Tavoitteena on selvittää mikroyritysten rahoituksen saatavuutta ja sen vaikuttavuutta.

Korkojen nousu ja epävarmuus nakersivat edelleen erityisesti ostajien halukkuutta tehdä yrityskauppoja, ja yritysten omistusjärjestelyjen rahoitus laski alkuvuonna koko maassa. Finnvera rahoitti yrityskauppoja tammi–kesäkuussa 2024 yhteensä 53 miljoonalla eurolla (74), joka oli 29 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski 13 prosenttia 330 kappaleeseen (379). Korkotason kääntyminen selvään laskuun vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti yrityskauppojen määrään loppuvuonna 2024.

Finnvera haluaa olla varmistamassa, että uusia kasvuyrityksiä syntyy. Laina mikroyrityksen kasvuun on tarkoitettu alle 10 henkeä työllistävien, kannattavan liiketoiminnan omaavien yritysten kasvun ja tuottavuuden parantamiseen. Laina on haettavissa merkittävästi yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä parantavien investointien ja kehittämistoimien rahoittamiseen 1.10.2024–31.03.2025 välisenä aikana.

Pk-yritysten näkymät ovat kaksijakoiset, mutta talous on käännepisteessä ja lähtenyt kasvuun. Tämä käy ilmi Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen Pk-yritysbarometrin tuloksista. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan tilannetta ei voi vielä kehua hyväksi, mutta suunta on oikea. Kotamäki kiinnittää huomiota voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten seitsemän vuotta alentuneen trendin kääntymiseen. Jos kyse on aidosta kasvuhalukkuuden käänteestä eikä tilastokukkasesta, ilmiö on tärkeä Suomen talouden kannalta. Hän myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymisen polulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pohjalaismaakuntien pk- ja midcap-yrityksissä positiivinen vire jatkui alkuvuonna 2024 talouden epävarmuudesta huolimatta. Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille yhteensä 73 miljoonaa euroa (44). Alueella on nähtävissä uusia, aloittavia yrityksiä ja toimeliaisuus on korkealla. Toimialoista rahoitusta kohdistui eniten maakuntien teollisten toimialojen yrityksille. Omistajanvaihdoksia tehdään pohjalaismaakunnissa edelleen aktiivisesti eikä maksuvaikeuksia ole juurikaan ilmennyt. Pk-yritysten vientihankkeet ovat myös lisääntyneet.

Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset. Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus.

Miten yritykset hyödynsivät Finnveran rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät kolmen maakunnan alueella alkuvuonna?

Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 100 miljoonaa euroa (84). Myönnetyn rahoituksen määrä kääntyi Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä reippaaseen kasvuun ja kohdistui yritysten toimitusvakuuksiin ja käyttöpääomaan. Kanta-Hämeessä myönnetyn rahoituksen määrä laski hieman edellisvuodenvastaavasta jaksosta. Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy investointien vähäisyytenä. Myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä joko laski tai parhaimmillaankin pysyi edellisvuoden tasolla.

Finnvera rahoitti Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksiä tammi-kesäkuussa yhteensä 105 miljoonalla eurolla (93). Maakuntien välillä erot yritysten näkymissä jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi. Positiivisen edellisvuoden jälkeen rahoitus Varsinais-Suomen yrityksille laski selvästi ja investointien rahoitus romahti noin 40 prosenttia alkuvuonna. Satakunnassa rahoitus sen sijaan kasvoi, ja alueen veturina toimivat alkuvuonna erityisesti teollisuusyritykset, joille myönnetty rahoitus lähes 2,5-kertaistui. Rahoituskysyntä näyttää jäävän maltilliseksi loppuvuonna. Yritysten kannattaisi kuitenkin tarttua ensimmäisiin merkkeihin talouden käänteestä. Turun telakan uutisoima alustilaus mahdollisine optioineen on erittäin tervetullut myös alueen pk- ja midcap-yritysten näkökulmasta.

Yritykset olivat alkuvuonna 2024 edelleen varovaisia kasvusuunnitelmissaan taloudellisesta epävarmuudesta ja korkeasta korkotasosta johtuen. Finnvera myönsi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille rahoitusta tammi−kesäkuussa yhteensä 183 miljoonaa euroa (215). Vaikka myönnetyn rahoituksen määrä laski etenkin Uudellamaalla, maakunnassa Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kuitenkin ilahduttavasti. Kaakon kulmalla investoinnit olivat edelleen vähäisiä. Kymenlaaksossa aktiivisuus omistajanvaihdoksissa kasvoi, Etelä-Karjalassa viennin rahoitus nousi. Yritykset hyödynsivät vihreän siirtymän hankkeisiin suunnattuja digitalisaatio- ja ilmastolainoja aktiivisesti kaikissa alueen maakunnissa.

Vaalihuuma nousee Yhdysvalloissa, ja ehdokkaat ovat jo ehtineet tehdä konkreettisia talouspoliittisia avauksia. Republikaanien ehdokas Donald Trump ehdotti vastikään 20 prosentin tuontitulleja kaikille maille ja 60 prosentin tulleja Kiinalle. Toteutuessaan tämä politiikka olisi haitallista paitsi Yhdysvalloille, se aiheuttaisi myös päänvaivaa ympäri maailman. Suomelle korkea tuontitulli olisi erityisen huono asia, koska Suomi on erityisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin kauppapolitiikka olisi Trumpia miedompaa ja näin ollen suotuisampaa suomalaisille vientiyrityksille, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa palautui alkuvuonna 2024 normaalille tasolle hiljaisen vuoden 2023 jälkeen. Rahoitus kasvoi erityisesti Lapissa, jossa Finnvera rahoitti alueen yrityksiä lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Kainuussa yritysten rahoitustarpeet ovat laskussa, mutta mikroyritysten ja omistajanvaihdosten määrät ovat kasvussa. Rakennusalan matalasuhdanne kasvatti Pohjois-Pohjanmaan rahoitusta.

Finnveran Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui ja oli tammi–kesäkuussa alimmalla tasollaan viiteen vuoteen. Haastava korko- ja toimintaympäristö vaikutti merkittävästi investointeihin, ja myönnetyn rahoituksen määrä laski neljänneksen edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Viime vuoden voimakas rahoituksen kasvu romahti erityisesti teollisuuden toimialalla, ja myös omistajanvaihdosten alamäki jatkuu. Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakunnat olivat kuitenkin alkuvuoden aikana ilonaiheita Finnveran Itä-Suomen alueen viennin rahoituksessa.

Hyvä median edustaja, uutiset talouden epävarmuudesta ovat leimanneet alkuvuotta. Miten tämä näkyi Finnveran kotimaan rahoituksessa, investointien ja yrityskauppojen määrässä sekä yritysten näkymissä Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla? Entä miten matkailu on kehittynyt näillä alueilla? Tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta torstaina 22.8.2024 kello 10.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo Finnveran alkuvuoden kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin tunnin. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 tiistaina 20.8. klo 16 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.

− Tämä on ollut aivan huikea ajanjakso. Olen kiitollinen kokemuksista, joita eteen on tullut, ja ihmisistä, joiden kanssa olen saanut asioita hoitaa, sanoo Finnveran entinen toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Hän siirtyi 1.6.2024 lähes 20 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Finnveran hallituksen neuvonantajaksi, jona hän toimii marraskuun 2024 loppuun saakka. Heikkilä on nähnyt globaalisti rahoitusmarkkinoiden heilahtavan kriisien myötä markkinarahoituksesta julkisen rahoituksen ääripäähän eikä pidä nykytilannetta hyvänä. Taustalla on sääntely, jonka toimivuutta on syytä arvioida uudelleen. Myös Suomen talouden kehitys vaatii muutosta, jotta yritykset, työllisyys ja tuottavuus saadaan kasvuun.