Metsäteollisuus ry

Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä tekemissä päätöksissä on paljon hyvää. Uupumaan jäivät metsäteollisuudelle tärkeä sähköistämistuen jatko, vankempi metsien kasvupaketti ja vähäliikenteisten teiden rahoituksen kunnossapidon uusi malli.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 8,1 miljoonaa kuutiota. Määrä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 15 prosenttia suurempi. Tammi-maaliskuussa kuitupuun ostomäärä oli 3,9 miljoonaa kuutiota ja tukkien ostomäärä 3,5 miljoonaa kuutiota. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä oli seitsemän prosenttia suurempi ja tukkien ostomäärä 15 prosenttia suurempi. ‍Raakapuukustannukset pysyivät korkealla tasolla Kantohinnat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna havutukkien kantohinnat olivat alkuvuodesta 12–14 prosenttia, koivutukin kahdeksan prosenttia ja kuitupuun kantohinta 22 prosenttia korkeammat. Tammi-maaliskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 81 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoitt

Vientiteollisuus eli Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus sekä Energiateollisuus vaativat teollisuuspolitiikan nostamista poliittisen päätöksenteon keskiöön kehysriihessä. Jatkuva geopoliittinen murros, viimeisimpänä Yhdysvaltain ilmoittamat tullit, iskee kipeästi Suomen suurimpiin teollisuuden aloihin ja alleviivaa vahvan teollisuuspolitiikan merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.

Luonnonvarakeskuksen tuoreet, vuoteen 2055 ulottuvat skenaariolaskelmat osoittavat, että aktiivisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla on paljon annettavaa puuston lisäkasvulle ja ilmastokestävyydelle. Luken hiilineutraalisuutta koskevasta selvityksestä puolestaan nähdään, että hiilinielut häviävät kahden erillisen tulevaisuuden skenaarion välillä, vaikka ennuste hakkuista pysyy samana.

Suomalaisiin metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia, mutta niiden tilasta ja roolista ilmastonmuutoksen keskellä ei ole aina helppo muodostaa selkeää kuvaa. Metsäteollisuus vastaa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin monin eri ratkaisuin ja teollisuuden ilmastotiekartta kokoaa yhteen toimialan ajankohtaista tutkimustietoa ja konkreettisia toimenpiteitä. Tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää Metsäteollisuus ry:n ilmastotiekartan metsien kasvuskenaarion julkistustilaisuuteen huomenna tiistaina 15.4.2025 klo 12.30–14.15. Tilaisuudessa pureudutaan metsiemme kasvuun vaikuttaviin tekijöihin ja uhkakuviin tuoreimman tutkimustiedon valossa. Puhujina tilaisuudessa ovat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, professori Hubert Hasenauer (Bokun yliopisto, Itävalta) ja tutkimusprofessori Jari Hynynen (Luonnonvarakeskus). Tilaisuus järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6). Ennen ohjelman alkua osallistujille on tarjolla lounas (klo 11.30 alkaen). OHJELMA 11.30–12.30 Lou

Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus kantavat huolta tulevan riihen mahdollisista koulutusleikkauksista. Ammatillisesta koulutuksesta on tällä hallituskaudella leikattu jo 120 miljoonaa euroa, eikä lisäleikkauksiin ole varaa vaarantamatta merkittävästi teollisuuden ammattilaisten saatavuutta ja sitä kautta yritysten kasvuedellytyksiä.

Yhdysvaltojen 2.4. ilmoittamat tullit merkitsevät kansainvälisen kaupan toimintaympäristön olennaista heikkenemistä. Suomelle tärkeänä vientialana myös metsäteollisuus kohtaa haasteita mahdollisten tullien myötä. - Näin laajat ja kansainväliset tullit Yhdysvaltojen kauppakumppaneille muuttaisivat toteutuessaan tavaravirtoja, markkinoiden kilpailuasetelmia ja vaikeuttaisivat talouden näkymän arviointia, toteaa Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström. Tutkimuslaitosten arviot tullien korotusten vaikutuksista kansainväliseen ja Yhdysvaltojen talouteen ovat yhdensuuntaisia: tullien merkittävät korotukset heikentävät talouskasvua ja nostavat hintoja. Yhdysvallat suomalaiselle metsäteollisuudelle tärkeä markkina Yhdysvallat oli vuonna 2024 Suomen metsäteollisuuden kolmanneksi tärkein vientimarkkina, jonka osuus alan 12,1 miljardin euron viennistä oli 9,2 % (noin 1,1 miljardia euroa). Suomalaisen metsäteollisuuden päämarkkinat säilyvät Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta Yhdysv

Paperin ja kartongin tuotantomäärät kääntyivät viime vuonna kasvuun niin Suomessa kuin Euroopassakin. Suomessa paperin tuotanto kasvoi 3,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Paperia tuotettiin vuonna 2024 yhteensä 3 miljoonaa tonnia. Kartongin tuotantomäärä kasvoi 9,9 prosenttia vuonna 2024. Tuotantomäärä ylsi yhteensä noin 3,7 miljoonaan tonniin. Sellun tuotantomäärä laski hieman edellisvuodesta, laskua oli 0,4 prosenttia ja tuotantomäärä noin 7 miljoonaa tonnia. Myös Suomessa toimivan mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat vuonna 2024. Sahatavaran tuotantomäärä oli lähes 11 miljoonaa kuutiometriä, kasvaen 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Vanerin tuotantomäärä oli 0,9 miljoonaa kuutiometriä, kasvua edellisvuoteen 5,1 prosenttia. Kasvaneista tuotantomääristä huolimatta vuosi oli haastava metsäteollisuudelle Alkuvuodesta 2024 metsäteollisuuden tuotantomääriin vaikuttivat poliittiset lakot. Lakon aiheuttamien logistiikkaongelmien takia tuotantoa jouduttiin osin keskeyttämä

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäelle myönnetään huomenna Lissabonissa metsäalan Vuoden Nainen 2025 -palkinto. Tunnustuksen myöntää hyödykkeiden hintaseurantaan, uutisiin ja markkina-analyyseihin keskittynyt kansainvälinen toimija Fastmarkets. Fastmarkets perustelee Lehtomäen valintaa hänen omistautumisellaan kestävälle kehitykselle sekä pyrkimyksellään asemoida Pohjoismaat globaaliksi vihreän innovaation johtajaksi vuoteen 2030 mennessä. Lehtomäen työ Suomen Metsäteollisuus ry:ssä sekä johtajuutensa metsäalan tärkeissä kehityshankkeissa ovat tehneet hänestä merkittävän vaikuttajan alan myönteisessä muutoksessa. Valinnan tehnyt tuomaristo korostaa lisäksi, että Lehtomäki on ollut keskeisessä roolissa metsäteollisuuden vihreän siirtymän edistämisessä, edistäen tutkimusta, innovaatioita ja kestävyyttä tukevia politiikkatoimia. - Lehtomäen vaikutus ulottuu metsäteollisuuden ulkopuolelle, sillä hän on myös vahva sosiaalisen tasa-arvon puolestapuhuja, erityisesti naisten ja

Metsäteollisuus tarjoaa työmahdollisuuksia uusiutuvan raaka-aineen parissa ja edistää kestävämpää tulevaisuutta. Puu toimii raaka-aineena monille tuotteille, jotka voivat korvata fossiilisista lähteistä valmistettuja materiaaleja. Alan jatkuva kehitys ja innovaatiot takaavat, että osaaville tekijöille on kysyntää. Metsäalan tuotteista ja opiskelu- ja työmahdollisuuksista kertova metsäalan yhteinen Mahdollisuuksien metsä -kampanja pyörähtää käyntiin jo 12. kertaa.

Pienvesien arvo monimuotoisuudelle on tiedetty jo pitkään, mutta niiden tunnistamiseen maastossa liittyy edelleen haasteita. Eron tekeminen noron ja puron, tai suoristetun uoman ja ojan välillä voi olla hankalaa. Tähän tarpeeseen puuta jalostava teollisuus on tuottanut oppaan, jossa tarvittavat tunnistustiedot löytyvät kootusti. Opas on osa puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan toimeenpanoa.

Metsäteollisuus ry:n jäsenet ostivat tammi-lokakuussa puuta yksityismetsistä 32,3 miljoonaa kuutiota. Määrä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 20 prosenttia suurempi.

Strategisen tieverkon eli raskaan liikenteen käyttämien vähäliikenteisten teiden proaktiivinen kunnossapitomalli tarjoaa vaihtoehdon teiden nykyisille kunnossapidon ja rahoituksen jaon toimintamalleille. Tavoitteena on saada vähäliikenteisten teiden kunnossapito kääntymään kustannustehokkaasti korjaavasta ennakoivaksi.

Metsäteollisuus on jatkanut pitkäjänteistä vastuullisuustyötään ja julkaisee nyt vastuullisuussitoumusten kolmannen väliraportin. Tämä raportti esittelee toimialan keskeisiä saavutuksia sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osa-alueilla. Esimerkiksi käytetyn puun sertifiointiaste on noussut jo lähelle 90 prosenttia ja uusiutuvan energian osuus metsäteollisuuden energiantuotannosta ylitti jo tuon rajan.

Metsäteollisuus ry osallistuu Calissa, Kolumbiassa, järjestettävään YK:n luontokokoukseen (COP16) osana Suomen virallista delegaatiota. Metsäteollisuus esittelee kokouksessa puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekarttaa ja suomalaisen metsäteollisuuden roolia osana biopohjaista kiertotaloutta.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ovat esittäneet ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle useita kehitysehdotuksia sekä metsäalan että viranomaisten käytänteisiin johtopäätöksinä Suomussalmen Hukkajoen tapauksesta. Jäsenyritykset mm. sitoutuvat itsenäisesti jättämään raakkuesiintymän välittömään läheisyyteen 50 metrin suojavyöhykkeen. Samalla metsäteollisuus odottaa viranomaisilta välittömiä toimenpiteitä raakkuesiintymien rajaamiseksi ja suojelemiseksi olemassa olevin keinoin.

Petteri Orpon hallituksen ohjelma pitää sisällään pyrkimyksen kohentaa Suomessa toimivan ja Suomeen investoivan teollisuuden kilpailukykyä ja tavoitteen siitä, ettei Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin. Valitettavasti tänään päättyneen budjettiriihen päätökset eivät kaikilta osin näytä tukevan tätä tavoitetta.

Maailma tarvitsee alueellisia, kansallisia ja globaaleja toimia biopohjaisen kiertotalouden tukemiseksi. Metsäala on otettava täysimääräisesti mukaan näihin toimiin, sillä metsistä löytyy ratkaisuja joihinkin maailman akuuteimpiin ongelmiin.

Tänään EU:n jäsenmaiden ympäristöneuvoston hyväksymän ennallistamisasetuksen vaikutukset ovat Suomelle merkittävät. Asetus tarkoittaa laaja-alaista metsien ja soiden ennallistamista. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen eri keinoin on metsäteollisuudelle tärkeää. Asetuksen kansallisessa toimeenpanossa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden ja sopeutumiskyvyn parantamisen ohella myös metsäteollisuuden puun saatavuus ja kilpailukyky.

Maailmanlaajuiset muutokset tukevat metsäteollisuuden tuotteiden vahvaa kysyntää. Suomen menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää, että sekä EU:ssa että kotimaassa tehdään metsäteollisuuden kilpailukykyä ja metsien aktiivista käyttöä edistäviä päätöksiä.