Rakli

Alan järjestöt ovat vaatineet lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta säännöstä, joka antaisi vuokranantajille mahdollisuuden puuttua vakaviin asumishäiriöihin. Tänään lausuttavaksi tullut hallituksen esitysluonnos ei kuitenkaan sisällä tätä kaivattua muutosta. Järjestöt ovat huolissaan, että ilman tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia vakavimpia asumishäiriötilanteita ei saada ratkaistua.

Suomen talouden elpyminen ja matalampi korkotaso tukevat asuntomarkkinan toipumista. Asuntokaupoilla on piristymisen merkkejä erityisesti vanhoissa asunnoissa. Asuntojen hinnat laskevat vielä tänä vuonna, mutta vuodelle 2025 asuntohintoihin povataan kasvua. Suhdannetilanne tukee myös vuokra-asuntomarkkinan kehitystä tulevina vuosina. Vuokrien kasvun ennustetaan voimistuvan ensi vuoden puolella, kun vuokra-asuntojen vahva kysyntä kasvukeskuksissa jatkuu.

Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli julkaisee vuokra-asuntokatsauksen keskiviikkona 4.12. Katsauksessa päivitetään vuokra-asuntomarkkinan näkymiä: Miten Suomen taloustilanne vaikuttaa asuntomarkkinan kehitykseen? Milloin asuntokauppa käynnistyy ja milloin asuntojen hinnat kääntyvät kasvuun? Miten vuokra-asuntojen tarjonta, kysyntä ja vuokrat kehittyvät tässä taloustilanteessa? Kuinka käy asuntosijoittajien kiinnostuksen jatkossa?

Valoisammat talousnäkymät, alhaisempi korkotaso ja hitaampi inflaatio ovat tuoneet nostetta Euroopan kiinteistösijoitusmarkkinaan. Käänne povaa positiivisempaa kehitystä myös Suomen kiinteistösijoitusmarkkinaan, vaikkakin se tapahtuu viiveellä Suomen kaltaisella pienemmällä ja kaukaisemmalla markkinalla. Suomessa toimistomarkkina on eriytymässä, sillä toimistojen sijainti ja laatu vaikuttavat keskeisesti kysyntään. Liiketiloissa ja tuotannollisissa kiinteistöissä kysyntä on ollut vaisua, mutta hoivakiinteistöjen tarve kasvaa.

Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli julkaisee toimitilakatsauksen tiistaina 12.11. Katsauksessa päivitetään toimitilamarkkinan näkymiä: Miltä suhdannetilanne vaikuttaa toimitilamarkkinan näkökulmasta? Miten toimitilojen kysyntä, vuokratasot sekä kiinteistösijoittamisen näkymät tulevat kehittymään ja mikä vaikutus näillä on markkinaan?

Useissa kunnissa on haastavat näkymät niin taloudessa kuin elinvoimaisuudessa. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli peräänkuuluttaa tulevilta kuntapäättäjiltä strategista otetta kunnan kehittämiseen, sillä huolehtimalla kiinteistöomaisuudesta luodaan edellytyksiä investoinneille ja kasvulle.

Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli julkaisee toimitilakatsauksen tiistaina 12.11. Katsauksessa päivitetään toimitilamarkkinan näkymiä: Miltä suhdannetilanne vaikuttaa toimitilamarkkinan näkökulmasta? Miten toimitilojen kysyntä, vuokratasot sekä kiinteistösijoittamisen näkymät tulevat kehittymään ja mikä vaikutus näillä on markkinaan?

Rakentamisen käänne on tapahtumassa Suomessa ensi vuonna ja asuinrakentamisen pohja on takanapäin. Rakennuttajat povaavat kasvua rakennusinvestointeihin ja aikovat investoida rakentamiseen yhteensä lähes 3 miljardia euroa seuraavan 12 kuukauden aikana. Näin kertoo Raklin Rakennuttamisen barometri. Kokonaisuudessaan rakennusinvestointeihin odotetaan keskimäärin noin 9 prosentin kasvua seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna vuodentakaiseen.

LCI Finland yhdessä lean-asiantuntijoiden ja rakennusalan yritysten ja järjestöjen kanssa ovat kehittäneet kaikille avoimen lean-rakentamisen verkkokurssin. Uusi videopainotteinen verkkokurssi tarjoaa lean-rakentamisen perustiedot tiiviissä paketissa ja antaa hyvät eväät rakentamisalan ammattilaisille leaniin työskentelyyn niin suunnittelupöydällä kuin työmaallakin.

Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Syyskuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 651 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,4 prosenttiyksikköä. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Aviapoliksen alueella ja nousi Pasilassa ja Ruoholahdessa.

Tänä vuonna Raklin Workplace Awards -kilpailun voittajiksi nousivat EY, Steerpath, Gofore kumppaneinaan Jatke, Ahlström ja Suunnittelemo, Docrates ja Kohina sekä Newsec. Kilpailu palkitsi työympäristöjen parhaita tekoja neljässä eri sarjassa: organisaatiokulttuuri ja johtaminen, uusien työvälineiden ja teknologioiden kehitys, fyysisen työympäristön kehittäminen sekä vastuullisuus.

Suomessa rakentamisen alamäki on ollut muita euroalueen maita syvempi. Alan vaikeudet jatkuvat kuluvanakin vuonna, mutta laskeva korkotaso, alhaisempi inflaatio ja taloustilanteen kohentuminen tukevat rakentamisen toipumista. Rakentamisen määrän ennustetaan supistuvan edelleen 5–6 prosenttia kuluvana vuonna ja kääntyvän noin 6 prosentin kasvuun vuonna 2025. Kiinteistökauppamarkkinassa eletään odottavissa tunnelmissa, mutta kiinteistösijoittajat ovat varovaisen optimistisia loppuvuoden suhteen. Näin kertoo rakentamis- ja kiinteistöalan näkymistä Raklin suhdannekatsaus.

Raklin tuoreen vähähiilisyystiekartan case-esimerkit osoittavat, että tiiviimpi kaupunkirakentaminen vähentää rakennetun ympäristön päästöjä yli kolmanneksella. Käyttötarkoituksen muutoksilla ja tyhjien neliöiden käyttöönotolla säästöpotentiaali on jo yli 40 prosenttia. Purkaminen ja uuden rakentaminen tuottaa 15 prosentin päästövähennyksen.

Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli julkaisee kiinteistösijoittamiseen ja rakentamisalaan keskittyvän suhdannekatsauksensa tiistaina 10.9. Suhdannekatsauksessa päivitetään rakentamisen markkinan tämänhetkinen tilanne sekä käsitellään kiinteistösijoittamisen näkymiä: Milloin suhdannekäänne tapahtuu Suomessa ja voidaanko jo havaita merkkejä piristymisestä? Miten suhdannekäänne vaikuttaa kiinteistö- ja rakentamisalaan? Milloin kiinteistösijoittaminen käynnistyy uudelleen takkuamisen jälkeen ja miten se vaikuttaa asuntokaupan ja rakentamisen näkymiin?

Raklin vähähiilisyystiekartan perusteella kaupungeissa on valjastettava hukkaneliöt hyötykäyttöön ja edistettävä täydentävää lisärakentamista biodiversiteetti huomioiden. Kiinteistöjen käyttötarkoituksia joustavasti muuttamalla ja rakentamisen tiivistämisellä voidaan saada merkittäviä päästövähennyksiä.

Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 624 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Otaniemessä, Aviapoliksessa ja Keilaniemessä.

Kiinteistökauppavolyymit ovat pysyneet toistaiseksi matalina, mutta kauppavolyymeihin odotetaan nousua. Rakennus- ja kiinteistöalan kysynnän odotetaan alkavan parantua loppuvuonna 2024. Rakentamisen määrä vähenee edelleen Suomessa, mutta kääntyy kasvuun vuoden 2024 lopulla. Rakennuskustannusten nousu on pysähtynyt ja materiaalikustannukset ovat laskussa.

Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.

Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.