Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

Pohjoismaisten opiskelija-asuntoyhteisöjen yhteistyöjärjestö NSBO (The Nordic Association for Student Housing) valitsi vuosikokouksessaan Joonas Grönlundin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Grönlund on Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) toiminnanjohtaja.

Opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat viime vuodet takoneet ennätyslukuja, käy ilmi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n keräämästä tilastotiedosta. Mukana vertailussa on 12 opiskelija-asuntoyhteisöä, joilta on saatavissa yhtenäinen tilastosarja vuodesta 2016.

Suomalaiset nuoret muuttavat omilleen keskimäärin 18–20-vuotiaina. Monella asunnonhaku ajoittuu siis toisen asteen opintojen päättymisen ja mahdollisten jatko-opintojen välille.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ratkeavat viimeistään heinäkuun alussa. Kun opiskelupaikka on plakkarissa, monilla on seuraavana edessä asunnonhaku. Opiskelija-asunnot ovat monelle uudelle opiskelijalle ensisijainen valinta. Opiskelija-asuntoja tarjoavat säätiöt, yleishyödylliset yhtiöt, yhdistykset ja ylioppilaskunnat.

Eurovaalit virittävät keskustelua Euroopan unionin suunnasta. Tuleva suunta jakaa mielipiteitä, mutta aiemmista saavutuksista yhtä pidetään liki yksimielisesti menestystarinana: Erasmus+-opiskelijavaihto- ja yhteistyöohjelma.

Vuoden opiskelijapuutarhuri 2023 löytyy Turusta. Oliver Ahnlund voitti opiskelija-asuntoyhteisöjen järjestämän Opiskelijapuutarhurit 2023 -kilpailun. Toista kertaa toteutetussa kilpailussa etsittiin opiskelija-asuntojen asukkaiden hienoimpia istutuksia.

Opiskelija-asuntojen tarjoajilla käy kesällä vilske, kun opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan ja uudet opiskelijat ryhtyvät etsimään asuntoa opiskelupaikkakunnalta. Monelle asunnonhaun ensimmäinen etappi on paikallinen opiskelija-asuntoyhteisö.

Uusi Opiskelijabarometrin asumisen raportti -työkalu kertoo, miten opiskelijat asuvat ja mitä he asumiseltaan toivovat. Raportti on Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttama ja perustuu vuosina 2019 ja 2022 kerättyyn Opiskelijabarometri-aineistoon. Aineisto antaa kattavan kuvan Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asumisesta. Työkalu on kaikkien käytettävissä ja vastausaineistoa voi suodattaa erilaisten muuttujien avulla. ”Opiskelijat ovat moninainen joukko, mikä näkyy myös asumistarpeissa ja -toiveissa. Työkalun myötä saamme tarkempaa kuvaa opiskelijoiden asumisesta, mikä auttaa myös poliittista päätöksentekoa,” SOAn toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu selittää. Raportin perusteella esimerkiksi nuoret opiskelijat (alle 24 vuotta) asuvat selvästi useammin opiskelija-asunnossa (32-34%) kuin kaikki opiskelijat keksimäärin (23-25%). Erityisen moni kansainvälinen opiskelija asuu opiskelija-asunnossa (53-60%). Muulla tavoin asuvista kansainvälisistä opiskelijoista

Inflaatio kiristää opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa, ja kustannusten nousu on pakottanut myös monet opiskelija-asuntojen tarjoajista korottamaan vuokriaan. Opiskelija-asuntojen vuokrat ovat nousseet tai nousemassa 2–5 prosentilla.

Yhä useamman opiskelijan toiveessa on lisätila tai -huone, käy ilmi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tuoreesta selvityksestä. Selvitys perustuu Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen keräämään Opiskelijabarometri-aineistoon. Vuosina 2019 ja 2022 kerätyt aineistot kertovat, miten opiskelijoiden asumistoiveet ovat muuttuneet korona-aikana. Tulokset kertovat, että yhä useampi yksinasuva toivoisi kaksiota ja pariskunnat kolmiota. Yksinasuvista jopa liki kolmannes valitsisi kaksion, ja kaksiota toivovien osuus on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä koronapandemian aikana. Pariskunnista 38 prosenttia toivoo kolmiota, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Vastaavasti kaksiota toivoo enää 45 prosenttia pariskunnista, kun osuus oli 63 prosenttia kolme vuotta aiemmin. Vastaukset liittyvät etäopiskelun yleistymiseen, arvioi Suomen opiskelija-asunnot SOA:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu: ”Etäopiskelu on tullut jäädäkseen. Kun koti on entistä enemmän myös pääasialline

Vuoden opiskelijapuutarhuri 2022 löytyy Lappeenrannasta. Olivia Kuronen voitti opiskelija-asuntoyhteisöjen järjestämän Opiskelijapuutarhurit 2022 -kilpailun hienolla parvekepuutarhallaan. Kilpailun tuomarina toimineen puutarhatoimittaja Kati Jukaraisen vakuutti erityisesti, että pienessä tilassa oli lähdetty rohkeasti toteuttamaan hyötypuutarhaa: ”Kasveja oli yhdistelty monipuolisesti, esimerkiksi samettiruusut tomaattien kanssa olivat kiva idea. Kokonaisuus oli toteutettu tosi kauniisti. Pieni parveke on tarkoitettu myös oleskeluun, mutta sen yhteyteen oli rakennettu kaunis hyötypuutarha.” Kuroselle parvekepuutarhasta on sekä iloa että hyötyä: ”Puutarha merkitsee minulle ennen kaikkea viihtyisää parveketta. Parvekepuutarhan ei tarvitse olla heti täydellinen vaan sitä voi tuunata kesän mittaan. Tomaattien kasvua on piristävää seurata ja oman parvekkeen yrtit nostavat arkiruuan tasoa kummasti!" #Opiskelijapuutarhurit2022-kilpailussa etsittiin opiskelija-asuntojen asukkaiden hienoimpia k

Opiskelija-asuntoyhteisöt keräsivät opiskelijoilta kokemuksia kämppisten kanssa asumisesta. Kämppisbingossa nousi esille asukkaiden positiiviset kokemukset arjen jakamisesta ja ystävyydestä.

Puusta Pitkälle -julkaisu esittelee puurakenteisen opiskelija-asumisen ideakilpailun, joka järjestettiin Tampereella, Oulussa ja Aalto-yliopistolla vuosina 2019-2020. Kilpailun toteuttamisessa olivat mukana myös paikalliset opiskelija-asuntosäätiöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Julkaisu on vapaasti luettavissa ja ladattavissa täältä. Julkaisussa esitellään kolmen eri korkeakoulun voittoisat suunnitelmat. Lisäksi jutuissa vieraillaan Kuhmossa puuelementtitehtaalla ja selvitetään, miksi juuri opiskelija-asuntosäätiöt ovat puurakentamisen suunnannäyttäjiä: Esimerkiksi Suomen kaksi korkeinta puukerrostaloa ovat opiskelija-asuntokäytössä. Tampereen ideakilpailun voittanut suunnitelma on puolestaan jo valmisteilla. - Opiskelija-asuminen on puurakentamisen luonteva edelläkävijä. Opiskelijat arvostavat ekologisuutta ja puurakentaminen on yksi keino, jolla opiskelija-asuntoyhteisöt voivat tarjota ympäristöystävällistä asumista, SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu toteaa.

Korona-aika herätti opiskelijoiden kiinnostuksen väljempiin asuntoihin, kun kodista tuli myös opiskelutila. Etäopiskelu on tullut jäädäkseen ja korkeakoulut karsivat tilankäyttöä. Siksi opiskelijat saattavat tulevaisuudessa kaivata isompia asuntoja ja asumisen yhteyteen tehdyt opiskelutilat voivat yleistyä.

Opiskelijoiden asunnonetsintä on keskikesästä kuumimmillaan. Viime kesänä opiskelijoiden asuntotilanne oli tavallista parempi, kun koronan myötä kansainvälisiä opiskelijoita saapui tavallista vähemmän ja korkeakoulut olivat siirtyneet etäopetukseen. Tulevana syksynä vuokramarkkinat palaavat kohti normaalia.

Opiskelija-asuntojen kysyntä laski vuonna 2020 osassa maata jopa yli kymmenen prosenttia. Varsinkin soluasuntoja oli viime syksynä hyvin tarjolla, koska koulut peruivat opiskelijavaihtoja ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat lykkäsivät opintojen aloittamista. Ensi syksyksi tilanteen uskotaan normalisoituvan ainakin osassa maata, mutta moni korkeakouluista peruu vaihtojaksoja myös syksyltä.

Suomen korkein puukerrostalo, Joensuun Ellin 14-kerroksinen Lighthouse, on opiskelija-asuntokohde. Pian opiskelija-asumisella on kaksoisjohto, kun Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) uusi 13-kerroksinen puukerrostalo valmistuu Tapiolaan. Puurakenteisia opiskelija-asuntoja on myös tehty tai tekeillä Rovaniemelle, Jyväskylään ja Tampereelle.

Opiskelijoiden pitkät asuntojonot ovat jokakesäinen vakiouutinen. Koronaepidemia on johtanut poikkeukselliseen tilanteeseen: opiskelija-asuntoja on tarjolla hyvin. Syynä on kansainvälisten opiskelijoiden kato. Osa korkeakouluista on jäädyttänyt opiskelijavaihdon ja osa englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista käynnistyy etäopetuksena. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eivät välttämättä pääse muuttamaan Suomeen oleskelulupaprosessien ja matkustusrajoituksien takia, vaikka koulutus käynnistyisikin normaalisti. Tuoreen lakimuutoksen myötä opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä opiskeluvuotenaan, jos opiskelija ei voi aloittaa opintojaan pandemian takia.

Yhä harvempi opiskelija hakeutuu soluasuntoon, mutta moni kokeilija tykästyy, käy ilmi opiskelijoiden asumista koskevista tutkimustuloksista. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) vuonna 2019 toteuttamassa Opiskelijabarometrissä vain kuusi prosenttia vastaajista valitsisi ensisijaisesti huoneen jaetusta asunnosta – siis soluasunnon tai kimppakämpän.

Lotta Storbackan Turussa sijaitseva koti on valittu Suomen kauneimmaksi opiskelijakodiksi opiskelija-asuntoyhteisöjen järjestämässä kilpailussa. Tuomariston vakuutti varma ja kekseliäs sisustusote, jolla tavanomaisesta opiskelija-asunnosta on loihdittu mielenkiintoinen, mutta harmoninen koti.