Audiomedia Oy

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen. Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille –Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään. Kalmarin mu

Euroopan metsänomistajien edunvalvontajärjestön CEPF: in neuvonantaja Dániel Komlós odottaa uudelta komissiolta merkittäviä muutoksia metsiä koskevien esitysten laadintaan. – Tähän asti Green Deal on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän sääntelyä ja aloitteita, mikä on aiheuttanut paineita jäsenmaille ja metsänomistajille. – Sen liian nopea toimeenpano on herättänyt kritiikkiä. Metsänomistajat kaikissa maissa kokevat, että heiltä ei ole riittävästi kysytty mielipiteitä. Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksen toimeenpanossa ei ole otettu huomioon metsäisten jäsenmaiden olosuhteiden eroja ja yksilöllisiä tarpeita niiden täytäntöönpanossa. Komlos odottaa, että uuden komisison ohjelmassa biotalous ja erityisesti metsätalous nostetaan yhdeksi painopisteeksi. – Nyt on onneksi merkkejä siitä, että asenne biotaloutta kohtaan on elpymässä ja sille määritellään keskeinen rooli EU:n vihreän siirtymän toteuttamisessa. –Seuraava vuosi on ratkaiseva biotalouden, metsiä ja metsätaloutta

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets

Puuppolan Suksi Oy:n perustajan Jani Ahvenaisen mukaan idea laskettelusuksien valmistuksesta syntyi intohimosta lasketteluun. –Päätimme Ilkka Heleniuksen kanssa aloittaa laskettelusuksien valmistamisen omaksi huviksemme. Aluksi se oli pelkkä harrastus, mutta siitä kehittyikin suurempaa, kun vuonna 2016 perustin virallisesti Puuppolan Suksi Oy:n. –Alku oli täynnä käsityötä, ja valmistimme jokaisen suksen räätälöitynä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun Ilkka fysiikan tohtorina halusi jokaisesta vaiheesta hyvin tarkkaa dataa, kehitimme valmistuksen ohella samalla valmistustapoja ja verstasta. Kun yritys alkoi kasvaa, aloitettiin Ahvenaisen mukaan mallistojen valmistus ja sen myötä liiketoiminnan laajennus. – Tänään PUSU työllistää neljä henkeä, ja vaikka suurin markkinamme on kotimaassa, pyrimme laajentamaan myös vientiä. Tällä hetkellä suksia menee jo yli kymmeneen eri maahan, ja uskomme, että potentiaalia löytyy vielä enemmän. Haluamme viedä suomalaista käsityötä ja luonnonmukaisuutta urhe

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. Suomalaiset irtautuneet luonnosta –Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vaka

Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista. – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana. –Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski. Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakun

Pitkän uran myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana tehnyt Heikki Vedenoja vaihtoi yritysten suurasiakkaat Italian pikkukaupunkeihin 10 vuotta sitten. Hän on onnistunut yhdistämään vuosikymmenten kokemuksensa italialaiseen elämäntapaan ja rakentanut yrityksen, joka kattaa laajan kirjon palveluja räätälöidyistä matkoista loma-asuntojen välittämiseen sekä viinien ja oliiviöljyn maahantuontiin. Suomalaiset tekivät viime vuonna 300 tuhatta matkaa Italiaan, joka oli viidenneksi suosituin ulkomaan matkakohde. Italiasta tuli elämäntapa Italiasta on kasvanut Vedenojalle elämäntapa, joka on vähitellen muovautunut työn, kulttuurin ja luonnon kautta osaksi arkea. Yksi hänen vahvuuksistaan on maan laaja tuntemus Sisiliasta Dolomiiteille. - En suosittele mitään, mitä en ole nähnyt. Jokainen kohde on tarkkaan tutkittu, omistajat tavattu ja palvelut varmistettu, Vedenoja muistuttaa. Loma-asuntojen välittäminen alkoi pienestä etruskimuuriin rakennetusta asunnosta Toscanan Lucignanossa. Nyt hän toimii

Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell

Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah

–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa. Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa. –Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euro

Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen. – Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret. – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista

Honka teki toimitusjohtaja Marko Saarelaisen mukaan viimeiseltä tilikaudelta umpisurkean tuloksen, jonka harvoja valopilkkuja oli Japanin vienti. – Japani oli ainoita, jotka pääsivät luokaltaan. Olemme tehneet uuteen strategiaan liittyviä toimenpiteitä, jotka alkavat nyt tuottaa tulosta. Vaikka jenin heikko kurssi ja Japanin hallituksen ja viranomaisten omat toimet ovat hidastaneet kokonaisuudessaan sinne suuntautuvaa vientiä, me emme ole saaneet siitä juurikaan osumaa. –Japanilaisten oma rakentamisen JAS sertifikaatti on selkeä tuonnin este. Tavoitteena on, että sitä ei tarvittaisi lainkaan hirsitalojen vientiin. Olemme sertifikaattikysymyksessä käyneet keskusteluja japanilaisten ja Suomen viranomaisten kanssa. Selvitämme myös muiden EU-maiden hirsitaloviennin tilannetta, jotta saisimme EU:n kautta lisää vaikuttavuutta Japanin suuntaan. Saarelaisen mukaan koko Euroopan hirsitaloteollisuuden kannalta Japani on merkittävä vientimaa. – Japani seuraa erityisen tarkasti, mitä Saksa tekee m

Japanin metsien korjuun ja jalostuksen teknologia on professori Ueki Tatsuhiton mielestä vanhentunutta. – Voi sanoa, että Japanin metsätalous on jäänyt 1980-luvulle, minkä jälkeen ei ole tapahtunut merkittävää alan teknologista kehitystä. Nyt olemme pulassa, kun kaikki metsät ovat päätehakkuuiässä. –Me olemme 30 vuotta jäljessä esimerkiksi Itävallan metsätaloutta, jota voidaan vuoristo-olosuhteiden suhteen verrata Japanin metsiin. Vain pohjoisessa Hokkaidon alueella voi tavata kehittynyttä pohjoismaista korjuuteknologiaa. Professori Tatsuhito Inan kaupungin Shinsu yliopistosta tutkii vuoristo-olosuhteiden metsänhoitoa, puun korjuutekniikoita ja metsien sertifiointeja. – 1970- luvulle asti metsiä hakattiin, metsätaloutta ja puunjalostusta kehitettiin. Kun halpa tuontipuu korvasi oman raaka-aineen käytön, se johti suureen muutokseen Japanin metsäpolitiikassa, kun metsänhoito ja metsäsektorin kehittäminen laiminlyötiin. –Kun meidän metsien korjuuteknologiamme on vanhentunutta ja jäänyt ke

Japanin oman puun käytön tukeminen on Finn-Bois Oy:n perustajan ja osakkaan Matti Mäkelän mukaan haaste suomalaiselle hirsitaloteollisuudelle. – Esimerkiksi julkisen rakentamisen kohteille on asetettu velvoitteita käyttää japanilaista puutavaraa. Se ja laajamittainen metsien hakkuun tuki ovat protektionistisia toimia ja siihen tulisi Suomen hallituksen ja Business Finlandin puuttua. Japanin vientimarkkina on suomalaiselle alan teollisuudelle ja pitkälle jalostetuille tuotteille todella tärkeä. –Toinen alan haaste on Japanin jenin kurssi, mikä tekee kilpailukykymme siellä todella heikoksi paikallisen tuotannon rinnalla. Kun heikko kurssi ja protektionistiset toimet heikentävät lähivuosien vientinäkymiä, nojaamme yhä vahvemmin laadukkaisiin kalliin segmentin tuotteisiin. Myös rakentamisen säädösten harmonisointia EU:n CE- merkintöjen mukaisiksi on alalle tärkeää, koska Japani voi omilla standardeillaan käytännössä rajoittaa tuontia. Mäkelän mukaan Japanin viennillä on yritykselle ja koko

Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman odottaa, että biotalous tulee olemaan vahvassa roolissa uuden komission agendalla. – Kun edellisen komission aikana biotalous on nukkunut, se on toivottavasti uuden komission myötä heräämässä. Tavoitteemme on, että uusi komissio ottaa ensitöinään biotalouden kehittämisen osaksi eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Biotalouden kehittämisen sijaan Eurooppa on keskittynyt Ringmanin mukaan yksipuolisesti bioekologiaan. – Komissio unohtaa monipuolisen metsäklusterin talous- ja työllisyysvaikutukset sekä sen, että tekemällä järkevästi fossiilisia korvaavia puutuotteita, voidaan välttää päästöjä myös muualla taloudessa. Vastaavasti Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitetään voimakkaasti biotalouden teknologiaa, mistä Eurooppa on nyt jäämässä jälkeen. –Metsäteollisuudella on samat tarpeet kilpailukyvyn turvaamisen, energiapolitiikan ja infrastruktuurin rakentamisen suhteen kuin muullakin teollisuudella. Nyt kun E

Joensuussa toimiva Arbonaut on kehittänyt menetelmän, jota käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Menetelmään liittyy myös selainpohjainen ja mobiili metsävaratiedon hallintajärjestelmä. Yhtiö on aloittanut Japanissa tuotteen pilotoinnin paikallisen yksityisen metsäyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Paikalliset yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmät keräväät ilmakuvia ja dataa, jota Arbonaut analysoi ja tuottaa kartoitustuotteita. Arbonautin metsäasiantuntija Ryo Hibiya kertoo yrityksen olevan ensimmäinen palvelun tuottaja, joka tuottaa ja analysoi reaaliaikaista pilvipalvelussa olevaa tietoa. – Tietoja voidaan hyödyntää metsänhoidon, teiden, hakkuiden, metsityksen ja metsien suojelun suunnittelussa. Pilvipalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että operaattorit voivat tuoda mobiililaitteen metsään, kerätä dataa, siirtää sen palvelimelle ja tarkistaa tiedot

Japani ollut Suomen suurimmalle yksityiselle sahatavarantuottajalle Versowoodille euromääräisesti viime vuosien suurin vientimarkkina. – Nyt odotamme Japanin jenin kurssin vahvistumista, mikä piristäisi vientiä. Kolmanneksella heikentynyt jeni on vähentänyt Japanin vientiä ja lisännyt maan omaa sahatavaran käyttöä. Uskon että jenin vahvistuessa sahatavaran ja puutuotteiden vienti normalisoituu, sanoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. –Olemme tehneet Japanin kauppaa aktiivisesti 25 vuotta. Nykyään Heinolan ja Hartolan japanilaiset standardit täyttävät liimapuutehtaat ovat keskittyneet kokonaan tai osittain Japanin tuotantoon. 120 tuhannen kuutiometrin liimapuun vuosittaisesta tuotannostamme Japaniin viedään 80 tuhatta kuutiometriä. Yhtiön koko Japanin viennistä liimapuun osuus on noin 80 prosenttia eli se on suurin Japanin viennin artikkeli lopun ollessa sahatavaraa, sanoo Kopra. Euroopasta viedään vuosittain Japaniin yli 2 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, josta Suomen osuus o

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei ole yllättynyt siitä, että Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista ei tiedä, että yksityiset omistavat pääosa suomalaisista metsistä. – Metsäkeskustelussa puhutaan meidän metsistämme, vaikka ne ovat aina jonkun omaisuutta. Jos ei tunneta perusasioita metsistä, pitää kysyä, mitä kouluopetuksessa metsistä kerrotaan. –Puheella meidän metsistämme halutaan tietysti hämätä ja sanoa, että luonto on yhteinen. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen. Päin vastoin, vastuu luonnonsuojelusta osoitetaan kaikille kansalaisille. Kun Suomen metsien ykköstehtäväksi annetaan hiilinielun kasvattaminen tai maailman ekokriisin pysäyttäminen, Marttilan mukaan luodaan vääriä mielikuvia. – Suomen tilanne rinnastetaan luontokadosta puhuttaessa globaaliin ongelmaan. Etelä-Amerikan sademetsät eivät pelastu sillä, että Suomessa suojellaan metsiä. Mitä enemmän me vähennämme hakkuita, sitä enemmän n

Suomen tulee ottaa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ennallistamisasetuksessa käyttöön kansalliset joustot ja käyttää järkeä sen toimeenpanossa. – Asetuksen kansalliseen soveltamiseen ja kustannuksiin liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä.