Audiomedia Oy

Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell

Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus

Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin mielestä parhaillaan valmistelussa oleva lunastuslaki tulisi uudistaa perusteellisesti. – Olosuhteet ovat sen alkuperäistarkoituksesta muuttuneet täysin. Vuonna 1979 voimaan tulleen lain uudistamista on yritetty monen hallituksen aikana, mutta se on aina vesitetty valmistelussa. –Tuulivoimayhtiöt ovat avanneet silmät siitä, että mikä tahansa yhtiö, joka haluaa vetää linjoja ihmisten metsiin, voi sen melkein ilmoitusluontoisesti tehdä. Samaan aikaan korvaustasot ovat jääneet todella vaatimattomiksi. Nykyinen laki lähtee Collanderin mukaan siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä häneltä väkisin otetuista maasta. – On absurdia, että voittoa tavoitteleva osakeyhtiö saa hyötyä ottamalla toisen omaisuutta, mutta maanomistaja ei saa siitä euroakaan yli käyvän arvon. Korvaus ei yleensä riitä edes vastaavan maa-alueen ostamiseen, mikä on lain tavoitteena. – Vaikka tuulivoimayhtiöt ovat parantaneet käytäntöjään, riskinä on edelleen, että vo

Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3000 kuutiota, josta puolet jalostetaan sahatavaraksi nurmijärveläisessä Huppusen höyläämössä. Kysyntää lehtikuusesta jalostetulle sahatavaralle olisi moninkertainen määrä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. – Kun kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 tuhatta kuutiota, potentiaalia olisi moninkertaistaa sahatavaran tuotanto, sanoo nurmijärveläinen kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä. Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä, hakkuukypsää lehtikuusta. – Tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaa

Vaikka Suomen sahatavaran ja hirsitaloteollisuuden vienti on kokonaisuudessaan edelliseen vuoteen nähden ollut alemmalla tasolla, Japanin vienti on vahvassa kasvussa. Tammi-elokuun aikana Japaniin suuntautuneen viennin kasvu on ollut 22,9 prosenttia. –Japanin vienti on vetänyt aika hyvin tänä vuonna verrattuna moneen muuhun markkinaan. Suomen kannalta on mielenkiintoista seurata, saisivatko japanilaiset vihdoin katkaistua puutuotevirrat Venäjältä, sanoo Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aalto. Kuutiomäärältään Japaniin vietiin tammi - elokuussa lähes puoli miljoonaa kuutiota saha- ja höylätavaraa. Japani on toimialalle toiseksi suurin vientimaa Egyptin jälkeen. Myös hirsitaloteollisuudelle Japanin vienti on ollut valopilkku, mistä esimerkiksi Honka on raportoinut aiemmin syksyllä. – Suomen viennin kehityksen kannalta keskeisiä seurattavia asioita ensi vuonna ovat jenin valuutan arvostus, Japanin puutuoteteollisuutta koskevat protektionistiset toimet ja rakentamisalan suhdannekeh

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta. Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää. Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon. – Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan teknisten hiilinielujen käytön merkittävää lisäämistä. VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimusprojektissa on selvitetty, miten esimerkiksi metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi. Kun metsien nieluihin perustuvaa Suomen ilmastopolitiikkaa on arvioitu metsäntutkijoiden parissa tehottomaksi, tulisi panostaa enemmän fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan, teknisiin nieluihin ja hiilen talteenottoon. Bioperäisen hiilidioksidin jatkojalostuksessa valtava potentiaali –Suomella on valtava potentiaali olla yksi johtavista maista biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Suomessa syntyy noin 30 miljoonaa tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Mikäli se otettaisiin talteen ja muunnettaisiin tuotteiksi, voisi Suomesta tulla merkittävä hiilidioksidista ja vedystä valmistettujen polymeerien ja liikennepolttoaineiden tuottaja ja viejä,

Ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin mukaan uuden komission on tunnustettava metsätalouden ja biotalouden merkitys. – EU tarvitsee nyt vahvan strategian, jossa biotalous nostetaan yhdeksi teollisuuspolitiikan kärkihankkeista. Biotaloudella on myönteiset vaikutukset myös ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. –Vaikka Venäjän energian korvaamisesta on tullut Euroopalle suuri haaste, komissio on suhtautunut kielteisesti bioenergian käytön sisällyttämiseen energiapaketteihin. Tämä kielteinen asenne on erityisen ongelmallinen pohjoismaisille metsämaille, kuten Suomelle ja Ruotsille, joiden talous nojaa merkittävästi metsä- ja biotalouteen. Wiesner uskoo, että uusi komissio voisi omaksua myönteisemmän asenteen bioenergian käyttöä kohtaan. – Se vahvistaisi biotalouden merkitystä Euroopan taloudessa. Ympäristönäkökulmat dominoivat EU:n politiikkaa Wiesnerin mukaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tiukentuminen on asettanut uusia paineita metsätalouden kestävyyden mitta

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen. Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille –Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään. Kalmarin mu

Euroopan metsänomistajien edunvalvontajärjestön CEPF: in neuvonantaja Dániel Komlós odottaa uudelta komissiolta merkittäviä muutoksia metsiä koskevien esitysten laadintaan. – Tähän asti Green Deal on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän sääntelyä ja aloitteita, mikä on aiheuttanut paineita jäsenmaille ja metsänomistajille. – Sen liian nopea toimeenpano on herättänyt kritiikkiä. Metsänomistajat kaikissa maissa kokevat, että heiltä ei ole riittävästi kysytty mielipiteitä. Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksen toimeenpanossa ei ole otettu huomioon metsäisten jäsenmaiden olosuhteiden eroja ja yksilöllisiä tarpeita niiden täytäntöönpanossa. Komlos odottaa, että uuden komisison ohjelmassa biotalous ja erityisesti metsätalous nostetaan yhdeksi painopisteeksi. – Nyt on onneksi merkkejä siitä, että asenne biotaloutta kohtaan on elpymässä ja sille määritellään keskeinen rooli EU:n vihreän siirtymän toteuttamisessa. –Seuraava vuosi on ratkaiseva biotalouden, metsiä ja metsätaloutta

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets

Puuppolan Suksi Oy:n perustajan Jani Ahvenaisen mukaan idea laskettelusuksien valmistuksesta syntyi intohimosta lasketteluun. –Päätimme Ilkka Heleniuksen kanssa aloittaa laskettelusuksien valmistamisen omaksi huviksemme. Aluksi se oli pelkkä harrastus, mutta siitä kehittyikin suurempaa, kun vuonna 2016 perustin virallisesti Puuppolan Suksi Oy:n. –Alku oli täynnä käsityötä, ja valmistimme jokaisen suksen räätälöitynä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun Ilkka fysiikan tohtorina halusi jokaisesta vaiheesta hyvin tarkkaa dataa, kehitimme valmistuksen ohella samalla valmistustapoja ja verstasta. Kun yritys alkoi kasvaa, aloitettiin Ahvenaisen mukaan mallistojen valmistus ja sen myötä liiketoiminnan laajennus. – Tänään PUSU työllistää neljä henkeä, ja vaikka suurin markkinamme on kotimaassa, pyrimme laajentamaan myös vientiä. Tällä hetkellä suksia menee jo yli kymmeneen eri maahan, ja uskomme, että potentiaalia löytyy vielä enemmän. Haluamme viedä suomalaista käsityötä ja luonnonmukaisuutta urhe

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. Suomalaiset irtautuneet luonnosta –Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vaka

Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista. – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana. –Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski. Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakun

Pitkän uran myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana tehnyt Heikki Vedenoja vaihtoi yritysten suurasiakkaat Italian pikkukaupunkeihin 10 vuotta sitten. Hän on onnistunut yhdistämään vuosikymmenten kokemuksensa italialaiseen elämäntapaan ja rakentanut yrityksen, joka kattaa laajan kirjon palveluja räätälöidyistä matkoista loma-asuntojen välittämiseen sekä viinien ja oliiviöljyn maahantuontiin. Suomalaiset tekivät viime vuonna 300 tuhatta matkaa Italiaan, joka oli viidenneksi suosituin ulkomaan matkakohde. Italiasta tuli elämäntapa Italiasta on kasvanut Vedenojalle elämäntapa, joka on vähitellen muovautunut työn, kulttuurin ja luonnon kautta osaksi arkea. Yksi hänen vahvuuksistaan on maan laaja tuntemus Sisiliasta Dolomiiteille. - En suosittele mitään, mitä en ole nähnyt. Jokainen kohde on tarkkaan tutkittu, omistajat tavattu ja palvelut varmistettu, Vedenoja muistuttaa. Loma-asuntojen välittäminen alkoi pienestä etruskimuuriin rakennetusta asunnosta Toscanan Lucignanossa. Nyt hän toimii

Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell

Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah

–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa. Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa. –Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euro

Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen. – Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret. – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista