Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Suomessa noin 25 % perheistä arkea pyörittää yksi vanhempi. Yksi turvallinen vanhempi takaa tutkimusten mukaan lapselle tasapainoisen ja hyvän kasvatuksen. - Me pystymme vaikka mihin, mutta ansaitsemme hyvän sosiaaliturvan ja palvelut arjen sujumisen avuksi, painottaa Yhden Vanhemman Perheiden Liiton puheenjohtaja Susanna Kavonius. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto on huolissaan hallituksen toteuttamista sosiaaliturvaleikkauksista, jotka kohdentuvat erityisen rankasti yhden vanhemman perheisiin.

”Kukkilintuja ja kettukarkkeja on muistoja ja tunteita ajalta, jolloin minä ja kolme lastani asuimme samoja huoneita, minä ainoana vanhempana", kertoo kuvataiteilija Virpi Saahko taidenäyttelystään. Paneelikeskustelussa käsitellään näihin perheisiin liittyviä ennakkoluuloja.

Noin joka neljännestä lapsiperheestä vastaa yksi aikuinen. Hänen unelmansa on usein työssäkäynti. Yhden vanhemman perheissä on erityisen vaikea yhdistää lasten hoitoa epätyypilliseen työaikaan puuttuvien hoivapalvelujen vuoksi.

Valvottuja lapsen ja etävanhemman tapaamispaikkoja pitää olla saatavilla ja siellä tulee olla mahdollisuus päihdetestaukseen. Erityislapsen toimintavaje tulee huomioida nykyistä paremmin tapaamiskäytännöissä. Tapaamisten pakkokäytännöt tulee muuttaa muiden länsimaiden tasolle. Erovanhemman ilmoitusaikaa aiotusta muutosta pitää lyhentää työn- tai opiskelupaikan tms. sitä edellyttäessä.

Valvottuja lapsen ja etävanhemman tapaamispaikkoja pitää olla saatavilla ja siellä tulee olla mahdollisuus päihdetestaukseen. Erityislapsen toimintavaje tulee huomioida nykyistä paremmin tapaamiskäytännöissä. Tapaamisten pakkokäytännöt tulee muuttaa muiden länsimaiden tasolle. Erovanhemman ilmoitusaikaa aiotusta muutosta pitää lyhentää työn- tai opiskelupaikan tms. sitä edellyttäessä.

Valvottuja lapsen ja etävanhemman tapaamispaikkoja pitää olla saatavilla ja siellä tulee olla mahdollisuus päihdetestaukseen. Erityislapsen toimintavaje tulee huomioida nykyistä paremmin tapaamiskäytännöissä. Tapaamisten pakkokäytännöt tulee muuttaa muiden länsimaiden tasolle. Erovanhemman ilmoitusaikaa aiotusta muutosta pitää lyhentää työn- tai opiskelupaikan tms. sitä edellyttäessä.

Kai Rankinen on vetänyt Yhden Vanhemman Perheiden Liiton Isä-lapsiryhmää Rovaniemellä. Hän on kahden tyttären isä. -Tyttäreni ovat nyt 16- ja 13 -vuotiaita. Heidän kanssaan saa jo käydä syvällisiä keskusteluja ja olla kieli keskellä suuta. He ovat mm. valistaneet minua, ettei Joulupukkia ole olemassa. Isyydessä parasta on se, että voi ihmetellä lapsen ja nuoren kasvun vaiheita. Elämä ja isyys on erilaista eri vaiheissa. Suhde lapsiin muuttuu, kun he kasvavat ja itse tässä koettaa pysyä kärryillä parhaansa mukaan. Eniten minua on hämmästyttänyt isän roolissa se, että saan muuttua itsekin. Lapsi kasvattaa myös vanhempaansa. Ymmärrykseni isyyden olemuksesta on laventunut vuosien myötä. Onneksi! Mielestäni kasvatuksessa tarvitaan rakkauden ja rajojen asettamisen lisäksi myös aimo annos anarkiaa ja hulluttelua, ettei meininki mene liian viralliseksi. Haluankin sanoa Suomen isille, että Isyys on ihmeellinen matka; tee polusta reilusti oman näköisesi ja kulje se! Kaita ehdotti palkittavaksi a

Toimeentulotukijärjestelmän merkittävin epäkohta on se, että se on muuttunut tilapäiseksi tarkoitetusta etuudesta pysyväisluonteiseksi neljäsosalla asiakkaista. Vuoroasuvan lapsen osuuden kategorinen jakaminen kahteen osaan on myös väärin, sillä siitä vain puolet kattaa lapsen ravinto- ja muita päivittäiskuluja kun taas loppuosa kattaa lapsen kiinteitä kuluja. Lähivanhempi on myös lain mukaan velvollinen kustantamaan kaikki lapsen kulut lukuun ottamatta etävanhemman maksamaa elatusapua. Lähivanhempi ei voi saada lapsen tapaamismatkoihin toimeentulotukea, vaikka vanhemmat olisivat sopineet tai tuomioistuin päättänyt, että lähivanhempi maksaa kulut. Vuoroasuvan lapsen toimeentulotukea ei saakaan puolittaa, vaan laskettava kulutustutkimuksiin perustuva tarkka, uusi luku vuoroasumistilanteeseen.

Toimeentulotukijärjestelmän merkittävin epäkohta on se, että se on muuttunut tilapäiseksi tarkoitetusta etuudesta pysyväisluonteiseksi neljäsosalla asiakkaista. Vuoroasuvan lapsen osuuden kategorinen jakaminen kahteen osaan on myös väärin, sillä siitä vain puolet kattaa lapsen ravinto- ja muita päivittäiskuluja kun taas loppuosa kattaa lapsen kiinteitä kuluja. Lähivanhempi on myös lain mukaan velvollinen kustantamaan kaikki lapsen kulut lukuun ottamatta etävanhemman maksamaa elatusapua. Lähivanhempi ei voi saada lapsen tapaamismatkoihin toimeentulotukea, vaikka vanhemmat olisivat sopineet tai tuomioistuin päättänyt, että lähivanhempi maksaa kulut. Vuoroasuvan lapsen toimeentulotukea ei saakaan puolittaa, vaan laskettava kulutustutkimuksiin perustuva tarkka, uusi luku vuoroasumistilanteeseen.

Vanhempien ero on useimmille yksi haastavimmista elämän tilanteista. Vanhemmille ja myös lapsille on maksutonta tukea tarjolla Yhden Vanhemman Perheiden Liitossa. Ota yhteyttä!

Eronneille ja yksin lapsen kanssa alusta asti oleville vanhemmille on tarjolla maksuttomia vertaisryhmiä useilla kymmenillä paikkakunnilla. On tärkeää tutustua samassa tilanteessa oleviin perheisiin. Lapset voi ottaa mukaan.

Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Susanna Reijonen Kuopion Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Antti Räsänen Rovaniemen Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Marjo Koivuaho Tampereen Seudun Yksin- ja yhteishuoltajat ry:sta ja Teija Tervakangas Etelä-Pohjanmaan Yhden Vanhemman Perheet ry:sta. Varajäseniksi valittiin Seija Lamminpää Meri-Lapin Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Satu Lahtinen Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:sta, Marita Marttanen Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta ja Johanna Siltakorpi Etelä-Pohjanmaan Yhden Vanhemman Perheet ry:sta.

Yksinhuoltajan vahvuuksia ovat vahva organisaatiokyky, joustava eri tehtävien hallinta, vahva resilienssi sekä huippuunsa kehittynyt ongelman ratkaisukyky. Yksinhuoltajaäideillä on myös korkeampi motivaatio osallistua työelämään kuin parisuhteessa olevilla, jopa silloinkin, kun palkasta jää vähemmän käteen kuin sosiaaliturvasta. Tämän arvioidaan liittyvän siihen, että työelämä korvaa osittain sosiaalisia tarpeita: arvostusta, sosiaalisia suhteita ja onnistumisen kokemuksia. Ammattitaito on myös nykyihmisen kallein omaisuus pitkällä tähtäimellä. Työllistyminen ylläpitää ammattitaitoa ja avaa mahdollisuuksia työelämässä. Erityisen motivoituneita työelämään ovat erityistarpeisten lasten yhden vanhemman perheiden vanhemmat.

Tiesitkö tämän yhden vanhemman perheistä?

Jotta järjestöjen palvelut huomioidaan palvelupaletissa, niiden on oltava mukana hyvinvointialueiden tulevissa strategioissa. Panelistit lupasivat tuleville hyvinvointialueille lähipalvelut ja perheiden palvelujen parantamista. Varhaiskasvatuksen vuorohoitoa on lisättävä. Lastensuojelun sijoitusten sijaan perheet saavat oikea-aikaisesti apua kotiin ja lapsille kuntoutusta. Lasten neurologisesta ja psykiatrisesta kuntoutuksesta on jo vuosia ollut pulaa. Sijoitus tapahtuu, kun ne viivästyvät ja vanhempi uupuu. Laitospaikka maksaa 150 000 euroa vuodessa veronmaksajille. Koulujen kuraattoreiden työpisteet pitää säilyttää kouluilla lähellä lapsia, vaikka hallinto siirtyykin alueille. Neuvolapalveluja on tarjottava myös viikonloppuisin ja iltaisin sekä etänä. Kts. vaalipaneelitallenne videona ja kirjoitettuna: https://www.yvpl.fi/yksinhuoltajien-aluevaalipaneeli-22-12-fb-live-pienperheyhdistys

Jotta järjestöjen palvelut huomioidaan palvelupaletissa, niiden on oltava mukana hyvinvointialueiden tulevissa strategioissa. Panelistit lupasivat tuleville hyvinvointialueille lähipalvelut ja perheiden palvelujen parantamista. Varhaiskasvatuksen vuorohoitoa on lisättävä. Lastensuojelun sijoitusten sijaan perheet saavat oikea-aikaisesti apua kotiin ja lapsille kuntoutusta. Lasten neurologisesta ja psykiatrisesta kuntoutuksesta on jo vuosia ollut pulaa. Sijoitus tapahtuu, kun ne viivästyvät ja vanhempi uupuu. Laitospaikka maksaa 150 000 euroa vuodessa veronmaksajille. Koulujen kuraattoreiden työpisteet pitää säilyttää kouluilla lähellä lapsia, vaikka hallinto siirtyykin alueille. Neuvolapalveluja on tarjottava myös viikonloppuisin ja iltaisin sekä etänä.

Perheen pienituloisuuden on todettu lisäävän lapsen yksinäisyyttä ja koulukiusaamisen uhriksi joutumista, alentavan koulutustasoa ja terveyttä, vähentävän vanhemmuutta. Lapsiköyhyyttä on etenkin yhden vanhemman perheissä, joissa on vaikeuksia yhdistää työtä ja lastenhoitoa.

YVPL pitää tärkeänä, että vierheellisissä tapauksissa petossyytteistä pitää luopua. Väärin maksetun etuuden takaisinperintä on jo riittävä rangaistus maan köyhimmille ihmisille. Mikäli toimeentulotukea leikataan 20% tai 40 % työstä kieltäytymisen vuoksi, on selvitettävä, että vanhemmalla on todellinen mahdollisuus järjestää lapsen hoito työssäkäynnin ajaksi. Vuoroasuvan lapsen vanhemman toimeentulotukea ei saa puolittaa lapsen korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi. Lapsi ei ole elatusvastuussa, joten hänen pieniä kesäansioitaan tai pieniä lahjoja ei tule huomioida tuloina.

Hyvinvointialueiden käynnistyminen on mahdollisuus parantaa lapsiperheiden palveluja. Perheitä tulee kuulla suunnittelun aikana. Lapsistrategiaa pitää toteuttaa. Liitto odottaa myös perhekeskuksia. Niissä on tarkoitus toimia yhdessä: esimerkiksi lastenvalvojat, seurakuntien perheneuvojat sekä järjestöjen vertaisryhmät.

Kun pariskunta remontoi kylpyhuoneen, kotitalousvähennys alentaa kustannuksia 4500 eurolla ja kun yhden vanhemman lapsiperhe remontoi saman kylpyhuoneen, vähennys on vain puolet eli 2250 euroa. Kuitenkin parisuhteessa elävillä henkilöillä on vähiten pienituloisuutta. Yhden vanhemman lapsiperheiden köyhyysaste on 23 %, kahden huoltajan lapsiperheen 7 %.