Säteilyturvakeskus mittaa yliopistojen henkilökunnan ja opiskelijoiden radioaktiivisuutta Helsingissä ja Tampereella marraskuussa sekä Rovaniemellä vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa. Kuvassa tarkastaja Reko Simola valmistelee kuorma-autoon rakennettua laboratoriota kuljetuskuntoon.

STUK tar ungefär hundra prov på Östersjöns havsvatten, bottensediment, fisk och annan biota och analyserar radioaktiva ämnen i proverna.

STUK ottaa vuosittain noin sata näytettä Itämeren vedestä, pohjasedimenteistä, kaloista ja muista eliöistä ja analysoi niissä olevat radioaktiiviset aineet.

In 2018, the average effective dose received by Finns from ionizing radiation was 5.9 millisieverts. More than five millisieverts come from natural radioactive materials, while less than one millisievert is caused by the medical use of radiation. The share of the effective dose caused by artificial radioactive materials in the environment is very small.

År 2018 var finländarnas genomsnittliga effektiva dos som orsakats av joniserande strålning 5,9 millisievert. Mer än fem millisievert härstammar från naturens radioaktiva ämnen och mindre än en millisievert från medicinsk användning av strålning. Konstgjorda radioaktiva ämnena i miljön är en mycket liten andel av den effektiva dosen.

Vuonna 2018 suomalaisten saama ionisoivan säteilyn aiheuttama keskimääräinen efektiivinen annos oli 5,9 millisievertiä. Yli viisi millisievertiä on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista ja alle yksi millisievert säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Ympäristössä olevien keinotekoisten radioaktiivisten aineiden osuus efektiivisestä annoksesta on hyvin pieni.

Radioaktiivista cesiumia sisältävän umpilähteen pakkauksessa on selkeä säteilyvaaran merkki. Romun keskeltä sitä ei näkynyt, vaan säteilymittari paljasti lähteen ja hälytti työntekijät.