EPT-verkosto

Alkoholia käyttävistä kansalaisista 15 prosenttia vietti Tipattoman vuonna 2024, selviää EHYT ry:n Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta*. Tipattoman viettäjiltä kysyttiin, mitä hyötyjä he saivat alkoholittomasta kuukaudesta. 18 prosenttia vastaajista kertoi, että he tunsivat itsensä virkeämmäksi ja energisemmäksi tai vireystila oli kaikkiaan parempi tipattoman aikana.

Oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn häiriöitä ja tarkkaavaisuuden häiriöitä. Ahdistusta, masennusta, ADHD-oireilua. Erikoislääkäri Maria Juusela kertoo, että nuorten potilaiden kohdalla näiden oireiden taustalla voi yhä useammin olla nikotiiniriippuvuus, joka on syntynyt savuttomia nikotiinituotteita eli vapea ja nikotiinipusseja käyttämällä.

Huumemyrkytyksiin eli yliannostuksiin kuoli 253 ihmistä vuonna 2023 – “Tuskallisinta oli, ettei palvelujärjestelmä ja yhteiskunta pystynyt tarttumaan avunhuutoon ajoissa”, menetyksen kokenut läheinen kertoo

Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa yöuneen. Uni kevenee jo parista annoksesta. Seuraavana päivänä olo on nuutunut, tekee mieli makeaa ja unirytmi alkaa helposti muuttua, kun päivällä on pakko ottaa torkut ja illalla tulee taas valvottua pidempään.

Tipaton tammikuu haastaa suomalaisia kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa sekä tarkastelemaan omaa suhdetta alkoholiin. Tipaton voi olla myös hyvä paikka tehdä itsetutkiskelua. Haastattelimme kampanjassa mukana olevaa somevaikuttajaa Arttu Ylitaloa sekä artisti Lumousta.

Tipaton tammikuu haastaa kokeilemaan lyhyttä päihteetöntä jaksoa ja sen vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Mukana olevat somevaikuttajat sekä pop-up tapahtumassa haastatellut kansalaiset kokevat Tipattomalla olevan paljon hyötyä.

Yli 40 prosenttia Tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. Moni Tipattoman viettäjä tunsi olonsa virkeämmäksi Tipattoman aikana. Osa koki myös nukkuneensa paremmin. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Kantar TNS Oy:llä* teettämästä kyselystä.

–Kun naispuolinen päihteidenkäyttäjä uskaltautuu pyytämään apua, se on vaikuttava osoitus siitä, miten potkittu ja usein hyvinkin systemaattisesti yksin jätetty ihminen päättää vielä kerran luottaa elämään. Se on se hetki, kun naiserityistä lähestymistapaa tarvitaan, kertoo kokemusasiantuntija Metta Sävikari.

”On ihmisiä, jotka haluavat ja pyytävät apua, mutta eivät sitä saa”, sanoo artisti Ville Nurminen, joka kohtaa työssään paljon päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Pahimmassa tapauksessa ihminen putoaa päihde- ja mielenterveyspalveluiden väliin, ja jää ilman hoitoa.

THL:n mukaan huumemyrkytyskuolemat ja huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Tuoreen tutkimustiedon mukaan vuonna 2022 Suomessa tapahtui 192 huumemyrkytyskuolemaa; kuolleista 53 oli alle 25-vuotiaita.

Suomessa huumekuolemat ovat erittäin korkealla tasolla, HIV-tartunnat ovat lisääntyneet huumeita käyttävien ihmisten keskuudessa ja synteettiset opioidit näkyvät myös Suomessa. Huumehaittatilanne on ollut vakava jo pitkään ja asiaa on käyty läpi mediassa.

Keskustelu viinien saamisesta ruokakauppoihin on edennyt nyt hallitusneuvotteluihin. Julkisuudessa asiaa on tähän saakka pyöritelty milloin kenenkin näkökulmasta – ja luonnollisesti sekä puolesta että vastaan. Päivittäistavarakaupan kanta on selvä, ja sitä ohjaa taloudellinen mielenkiinto sekä halu saada lisää voittoa. Moni kuluttaja puolestaan saattaa ajatella, että oma elämänlaatu paranee, kun viinin saa näppärästi ruokaostosten kanssa samasta paikasta. Mutta unohtuuko tällöin ajatella asiaa itseä laajemmin?

Päihteiden käyttö horjuttaa koko perheen hyvinvointia. Tuore kysely osoittaa, että kolmasosa suomalaisista on huolissaan läheisen päihteiden käytöstä tai mielenterveyden haasteista. Huoli kuormittaa erityisesti alle 35-vuotiaita heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia naisia. Palveluissa tulee huomioida myös läheisten jaksaminen ja kehittää yhteistyötä ammattilaisten kanssa.

Hyvinvointivaltion keskeinen elementti on sen ensimmäisessä sanassa: hyvinvointi. Poliittista päätöksentekoa tulee ohjata sellaiset toimet, jotka vahvistavat ja tukevat kansalaisten turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Siksi me järjestöt vetoamme, että nyt ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta.

Välfärdsstatens centrala element är dess första ord: välfärd. Politiskt beslutsfattande ska styras av sådana åtgärder som förstärker och stödjer befolkningens trygghet, hälsa och välfärd. Därför vädjar vi organisationer att det inte är dags att öka på tillgängligheten av alkoholen. Alkohol är ett berusningsmedel som på många sätt påverkar finländarnas väl- och illamående. Därför anser man i välfärdssamhällen att alkohol inte är en vanlig livsmedel och därför ska dess pris och tillgänglighet kontrolleras. Alkohol orsakar direkta skador både för individer, samfund och samhället.

Alkoholipolitiikan tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjille, heidän läheisilleen, muille ja yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia ja haittoja. On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että alkoholin saatavuuden rajoittaminen on tehokkain keino kulutuksen ja haittojen vähentämisessä.

Enligt EHYT rf:s undersökning deltog 15% av alla alkoholanvändande finska vuxna i en vit januarimånad i januari 2022. Kvinnor håller allt oftare en vit januarimånad, eller Tipaton tammikuu.

EHYT ry:n Kantar TNS OY:llä tehdystä kyselystä käy ilmi, että alkoholia käyttävistä kansalaisista 15 prosenttia vietti Tipatonta tammikuuta vuonna 2022. Tipaton on yhä enemmän naisten suosiossa, sillä useampi nainen kuin mies vietti Tipatonta.

Lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä koko 2000-luvun ajan, ja lääkkeiden väärinkäyttö on kansanterveydellinen haaste sekä globaalisti että Suomessa. Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan useimmiten niiden käyttöä ilman lääkärin määräystä tai oman reseptilääkkeen käyttöä lääkärin ohjeen vastaisesti.

Suomi on kärkisijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Tämä käy ilmi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportista, joka julkaistiin kesäkuussa 2022. Huumeiden käytön aiheuttamien haittojen ja huumekuolemien määrä on kasvanut Suomessa erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.