SDP EDUSKUNTA

Pääministeri Petteri Orpo sanoo seuraavansa “erityisen huolestuneena X:n toimituspolitiikan muutoksia ja sitä kohtaan tunnetun luottamuksen rapautumista”. Orpo vastasi Timo Harakan kirjalliseen kysymykseen, onko Suomen julkisen vallan syytä pysytellä alustalla, jota sen omistaja Elon Musk käyttää disinformaation levittämiseen ja vaalivaikuttamiseen (KKV 478/2024 vp.).

Tänään julkaistut tuoreet ehdotukset opintotuen kehittämisestä nostavat esiin, että opintotukeen on tehtävä panostuksia, sillä se ei vastaa tarpeeseen. - Opintotuen taso ei vastaa nykyisiä elinkustannuksia, ja opiskelijoiden velkaantuminen on jo monille ainoa keino selvitä arjesta. Tämä ei ole kestävä ratkaisu, toteaa kansanedustaja Pia Hiltunen (sd.).

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara ei toistaiseksi ole tehnyt sovintoesitystä teknologiateollisuuden palkkaratkaisua koskevassa kiistassa. Sajavaara sanoo STT:lle, ettei sovintoehdotusta ole mahdollista antaa tässä tilanteessa, kun osapuolten näkemykset ovat vielä kovin erilaiset. Tämä herättää kummastusta - mikä kiikastaa, kun mitään ei sovittelijalta saada ulos?

SDP:n kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Juha Viitala kysyy kirjallisella kysymyksellä, miten hallitus selvittää sähkönjakeluverkkojen julkisen omistuksen varmistamisen tarpeellisuutta ja keinoja. Viitala korostaa sähköverkon ja sähkön jakelun suurta merkitystä huoltovarmuudelle, turvallisuudelle ja ihmisten arjen toimivuudelle.

Arviointineuvosto totesi sen, minkä olemme oppositiossa tienneet koko ajan: hyvinvointialueet tarvitsevat lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Jos hallituksesta löytyisi viisautta, lisäaikaa myös annettaisiin, sanoo SDP:n kansanedustaja Saku Nikkanen.

-Talouspolitiikan arviointineuvoston suositusten mukaisesti Orpon-Purran hallituksen tulee viimein herätä ja lopettaa veronmaksajien rahan lappaaminen yksityiseen terveysbisnekseen, sanoo kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd).

Hallituksen kaavailema eläkeuudistus sisältää uuden leikkurin, "inflaatiovakauttajan", joka leikkaa työeläkkeiden indeksikorotuksia vuodesta 2030 alkaen, jos inflaatio ylittää palkkojen kasvun. – Tämä on vastoin pääministeri Orpon lupauksia olla puuttumatta eläkeindekseihin. Uudistus kasvattaa eläkerahastoja ja kohdistuu vanhuuseläkkeeseemme eli työeläkkeisiin. Tämä uusi leikkuri iskee suoraan eläkkeensaajien kukkaroon, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) arvostelee.

Suomalaisten maksuhäiriömerkintöjen määrä on noussut hälyttävästi. Vuonna 2024 uusia maksuhäiriöitä kirjattiin lähes kaksi miljoonaa, mikä on enemmän kuin koskaan 2020-luvulla. Vuoden lopussa maksuhäiriömerkintä oli jo 369 000 henkilöllä, ja määrä kasvoi viime vuoden aikana noin 18 500 henkilöllä. SDP:n kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää kehitystä erittäin huolestuttavana ja peräänkuuluttaa pikaisia toimia taloudellisen eriarvoisuuden torjumiseksi.

– Tuore tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) on ilmoittanut tavoittelevansa nuorten korkeakoulutustason nostamista 50 %:iin ja vaatinut myös uusia toimia. Yksittäisen tavoitteen ja yksittäisten toimien sijaan hallituksen olisi syytä nähdä sen harjoittaman politiikan kokonaisvaikutukset, sillä koulutuksen perusta on hyvinvoinnissa, huomauttaa sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pia Hiltunen (sd.).

Hallituksen toimettomuus kasvun aikaansaamisessa näkyy nyt selkeänä työttömien valtavassa määrässä ja avointen työpaikkojen vähäisyydessä. Työttömien työnhakijoiden määrä on kivunnut yli 300 000 rajapyykin. Tämä selviää Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemista joulukuun 2024 tilastoista.

Orpon-Purran hallituksen päätös lisätä yksityislääkäreiden Kela-korvauksia on johtanut merkittäviin kustannuksiin ilman toivottuja vaikutuksia terveyskeskusten jonojen lyhenemiseen.

Valko-Venäjällä käydään jälleen vaalit epädemokraattisissa oloissa, kun Aljaksandr Lukashenka valituttaa itsensä seitsemännen kerran presidentiksi 26.1.2025. Vaalit ovat pelkkää teatteria, kun maan hallinto on jo vuosia rajoittanut kansalaisten perusoikeuksia, tukahduttanut opposition ja murtanut riippumattoman median, sanovat eduskunnan Demokraattinen Valko-Venäjä -ryhmän puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) ja varapuheenjohtaja Eva Biaudet (r).

SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen kritisoi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Koskelan ehdotusta luopua saatavuusharkinnasta tietyin ehdoin. Suhonen korostaa, että saatavuusharkinta on olennainen osa Suomen työmarkkinoiden toimivuutta ja sen poistaminen voisi johtaa vakaviin seurauksiin. Hän painottaa, että saatavuusharkinnan avulla varmistetaan, että työvoimapula-aloille saadaan tarvittavaa työvoimaa ilman, että kotimaiset työntekijät jäävät työttömiksi.

YLE uutisoi keskiviikkona, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan, voitaisiinko esimerkiksi tuotantosidonnaisten, eli ruoan tuottamiseen sidottujen tukien ehtoja tiukentaa ensi vuodeksi ruokaa tuottamattomien tilojen osalta.

EPP:n johtajat, pääministeri Petteri Orpo (kok) mukaan lukien, kaavailevat EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa eli green dealissa yhdessä sovittujen toimien jarruttamista ja sääntelyn höllentämistä talouden tarpeisiin vedoten. – Euroopan oikeisto linjasi haluavansa palata ilmastotyössä aikaan ennen vuotta 2019 eli menneisyyteen. Tämä on uskomaton lähtökohta kokoomusjohtaja Orpolta tilanteessa, jossa ilmasto lämpenee ennätysvauhtia. Nyt Orpo on selityksen velkaa suomalaisille yrityksille, jotka ovat investoineet ilmastoratkaisuihin, ja kansalaisille, jotka luottavat Euroopan kykyyn torjua ilmastonmuutosta samaan aikaan, kun Yhdysvalloissa Trump vetää maan pois Pariisin ilmastosopimuksesta, sanoo kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd).

”Nykyinen hallitus rikkoo jatkuvasti Euroopan ennätyksiä – surkeudessa”, sanoo kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Joona Räsänen.

Ulkomaisten verkkokauppojen halpatuotteiden virta Suomen markkinoille lisääntyi viime vuonna rajusti. Erityisesti on kasvanut Kiinasta tulleiden alle 150 euroa maksavien, tuontitullittomien tavaroiden määrä. – Ei-kestävien halpatuotteiden vyöry Suomeen ei ole ongelmatonta. Kotimaan talous kärsii halpatavaroiden toimittajien välttäessä veroja ja tullimaksuja, mikä luo epäreilun kilpailuaseman kotimaisille yrityksille, jotka suorittavat velvoitteensa. Tämä hankaloittaa suomalaisten yritysten toimintaa ja johtaa jopa työpaikkojen menetykseen, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) perustelee.

Ilmastopolitiikkaa ei vain laiminlyödä, vaan askeleita väärään suuntaan otetaan täysin tietoisesti, vaikka tosiasiat osoittavat, että meidän pitäisi tehdä paljon enemmän mahdollisimman pian, sanoo kansanedustaja Johan Kvarnström (sd). Hänen mukaansa Trumpin Yhdysvaltojen eroaminen Pariisin ilmastosopimuksesta on huono esimerkki, jota EU:n ei pidä seurata. Sen sijaan unionin on näytettävä, että vihreä siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti ja osallistavasti, mikä on järkevää sekä taloudellisesti että eettisesti.

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri esitti ennen joulua pääministeri Petteri Orpolle kirjallisen kysymyksen EU-vaikuttamisesta ja eduskunnan tiedonsaannissa erityisesti EU:n kilpailukykyaloitteissa. Orpon vastaus kuitenkin kiertää varsinaisen huolen toimimattomuudesta vetoamalla teknisiin pykäliin. Kysymys on kuitenkin eduskuntatyön kautta tapahtuvasta Suomen kannanmuodostuksesta, joka on oleellisin avain tehokkaaseen vaikuttamistyöhön. — Kun eduskunnalle ei tule paperia, ei meillä ole kansallista kantaa, miten EU kasvuohjelmat meitä auttaisivat, toteaa Kumpula-Natri.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallitus aikoo lakkauttaa erilliset tiedepaneelit ja yhdistää ne yhdeksi, valtioneuvoston kanslian alla toimivaksi yksiköksi. – Tiedepaneelien yhdistäminen on huono uutinen tiedepohjaiselle päätöksenteolle. Yhdistäminen voi tarkoittaa ilmasto- ja luontopaneelien heikentämistä ja on vaikea nähdä, miten yhdistäminen vahvistaisi niitä, toteaa ympäristövaliokunnan jäsen, kansanedustaja Marko Asell (sd).