Kalevi Sorsa -säätiö

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema raportti nostaa esiin merkittäviä epävarmuuksia valtiovarainministeriön (VM) työllisyysvaikutusarvioissa. Raportti osoittaa, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna VM:n arvioihin. Se veisi pohjaa myös hallituksen tavoitteilta sopeuttaa julkista taloutta.

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää medialle aamiaistilaisuuden torstaina 21.11. klo 8.30–9.45 Scandic Helsinki Hubissa (Annankatu 18, Helsinki). Tilaisuudessa esitellään samana päivänä julkaistavaa raporttia Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa. Raportin ovat kirjoittaneet SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen ja työmarkkinaekonomisti Ralf Sund. Tilaisuudessa raporttia kommentoivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka ja valtionvarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila.

Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä. Tämä vaikuttaa erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Siellä metsäalaan kytkeytyvien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 10–15 prosenttia, kun koko maassa keskiarvo on neljä prosenttia. Metsäsektorin siirtymän hallittu ja oikeudenmukainen toteutus pitäisi käynnistää välittömästi. Tiedot selviävät Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena oli päästövähennysten toteuttaminen sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Siitä huolimatta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelussa vuosina 2020–2023 sivuutettiin se, miten uudistuksella voidaan edistää päästövähennystoimien reiluutta. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta ensimmäisestä Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee tiistaina 22.10. Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -tutkimusraportin, joka analysoi vihreän siirtymän tilaa ja etsittää ratkaisuja siirtymän toteuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla.

Hallitus esittää tänään julkaistussa budjettiesityksessään poliittisten ajatuspajojen yleisavustuksen lakkauttamista kokonaan ensi vuodesta alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä avustuksella on taattu puolueita lähellä oleville ajatuspajoille perusrahoitus. Se on ollut niille keskeisin julkinen rahoitusinstrumentti, jolla on edistetty tietoperäistä päätöksentekoa.

Algoritmien käyttö työntekijöiden ohjaamisessa on johtanut virheisiin työvuorojen jakamisessa sekä ajan hukkaamiseen tarpeettomiin tehtäviin. Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.

Vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on nelinkertaistunut neljästä prosentista 17 prosenttiin vuosina 2021–2024. Luottamus laski kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen jyrkästi pienituloisilla ja yksinasuvilla. Terveydenhuollon lisärahoitus ja rakenteelliset uudistukset voisivat auttaa luottamuksen palauttamisessa.

Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä ja puhelinmarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä. Lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia.

Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.

Pieni- ja keskituloisten on Suomessa aiempaa vaikeampaa nousta suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Miesten todennäköisyys saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien vanhempiensa tulotaso on jopa kaksi kertaa naisia suurempi. Samalla suurituloisuus keskittyy entistä vahvemmin kasvukeskuksiin. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.

Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee tiistaina 13.8. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -tutkimusraportin, josta käy ilmi muun muassa hälyttävä kehitys suomalaisten koetussa hyvinvoinnissa 2020-luvun kriisien aikana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut EU:n laajenemisen taas unionin agendalle. Seuraavan europarlamenttikauden aikana saatetaan päättää EU:n laajentumisesta jopa yhdeksällä uudella jäsenmaalla. Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaistussa raportissa arvioidaan EU:n tulevaisuutta neljän skenaarion avulla. Raportti tarkastelee EU:n laajenemisen vaikutuksia niin Suomelle kuin koko Euroopallekin. Niiden perusteella arvioidaan, että laajenemisen hyödyt ovat Suomelle kustannuksia suuremmat.

Seuraavan europarlamenttikauden aikana saatetaan päättää EU:n laajentumisesta jopa yhdeksällä uudella jäsenmaalla, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut laajenemisen taas unionin agendalle. Keskiviikkona 22.5. julkaistava raportti tarkastelee EU:n laajenemisen hyötyjä, kustannuksia sekä muita vaikutuksia niin Suomelle kuin koko Euroopalle.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin väestö on vähentynyt viime vuosikymmeninä hälyttävästi nuorten maastamuuton ja alhaisen syntyvyyden vuoksi. Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Pohjois-Makedoniaa tarkasteleva raportti korostaa nuorten maastamuuton olevan uhka koko alueen demokratialle. Demokratiavaje voi heijastua myös koko Euroopan ja Suomen turvallisuuteen.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.

Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.

Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.