Kalevi Sorsa -säätiö

Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä ja puhelinmarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä. Lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia.

Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.

Pieni- ja keskituloisten on Suomessa aiempaa vaikeampaa nousta suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Miesten todennäköisyys saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien vanhempiensa tulotaso on jopa kaksi kertaa naisia suurempi. Samalla suurituloisuus keskittyy entistä vahvemmin kasvukeskuksiin. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.

Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee tiistaina 13.8. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -tutkimusraportin, josta käy ilmi muun muassa hälyttävä kehitys suomalaisten koetussa hyvinvoinnissa 2020-luvun kriisien aikana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut EU:n laajenemisen taas unionin agendalle. Seuraavan europarlamenttikauden aikana saatetaan päättää EU:n laajentumisesta jopa yhdeksällä uudella jäsenmaalla. Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaistussa raportissa arvioidaan EU:n tulevaisuutta neljän skenaarion avulla. Raportti tarkastelee EU:n laajenemisen vaikutuksia niin Suomelle kuin koko Euroopallekin. Niiden perusteella arvioidaan, että laajenemisen hyödyt ovat Suomelle kustannuksia suuremmat.

Seuraavan europarlamenttikauden aikana saatetaan päättää EU:n laajentumisesta jopa yhdeksällä uudella jäsenmaalla, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut laajenemisen taas unionin agendalle. Keskiviikkona 22.5. julkaistava raportti tarkastelee EU:n laajenemisen hyötyjä, kustannuksia sekä muita vaikutuksia niin Suomelle kuin koko Euroopalle.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin väestö on vähentynyt viime vuosikymmeninä hälyttävästi nuorten maastamuuton ja alhaisen syntyvyyden vuoksi. Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Pohjois-Makedoniaa tarkasteleva raportti korostaa nuorten maastamuuton olevan uhka koko alueen demokratialle. Demokratiavaje voi heijastua myös koko Euroopan ja Suomen turvallisuuteen.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.

Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.

Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.

Vuoden 2023 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty kääntäjä Lotta Toivaselle hänen työstään eurooppalaisen ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Toivanen on kääntänyt muun muassa vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Annie Ernaux’n sekä Ranskan kuuluisimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Édouard Louisin teoksia.

Kalevi Sorsa -säätiön uusi raportti tarkastelee sitä, miten fossiilittomaan liikenteeseen voidaan siirtyä siten, että samalla vähennetään eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Se onnistuu tunnistamalla ympäristötoimien vaikutukset eri ryhmille sekä tasaamalla muutoksen aiheuttamia hyötyjä ja haittoja. Raportin on kirjoittanut säätiön eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.

Tilaisuudessa julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön raportti Vähemmän, reilummin, tehokkaammin. Miten fossiilittomaan tieliikenteeseen siirrytään oikeudenmukaisesti? Raportissa selvitetään, miten fossiilittomaan liikenteeseen siirtymistä voidaan edistää siten, etteivät toimet lisää eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Julkaisun on kirjoittanut eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaiseman raportin mukaan kiihtyvä investointikustannusten lasku voi muuttaa energiantuotannon vähähiiliseksi yllättävän nopeasti. Tulevaisuudessa energia tuotetaan pääosin aurinko- ja tuulivoimalla sähköksi, mikä muuttaa energiajärjestelmän rakennetta. Raportin mukaan aaltoina etenevä energiajärjestelmän murros vaatii suunnitelmallista päätöksentekoa.

Keskiviikkona 27.9. julkaistava tutkimusraportti Muuttuva energiapalapeli: onko edessä vihreä humahdus? osoittaa, että vihreä siirtymä voi olla yllättävän nopea vihreä humahdus. Tutkimuksiin nojaava arvio perustuu muun muassa aurinko- ja tuulisähkön tuotantokustannusten nopeaan laskuun. Raportti käsittelee muutosta fossiilisesta energiajärjestelmästä uusiutuvaan sekä sitä, miten päättäjät voivat vauhdittaa järjestelmän murrosta.

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää medialle taustatilaisuuden tiistaina 26.9. klo 9.00–10.15 Ravintola Lasipalatsissa Helsingissä. Tilaisuudessa kerrotaan säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimuskokonaisuudesta ja esitellään ennakolta 27.9. julkaistava raportti Muuttuva energiapalapeli: onko edessä vihreä humahdus? Rapottin on kirjoittanut ekologisen siirtymän asiantuntija FT Janne M. Korhonen.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaiseman raportin mukaan perinnöt ja lahjat keskittyvät jo valmiiksi suurituloisille etenkin Etelä-Suomeen. Vuosina 2017–2019 suurituloisimman tulokymmenyksen osuus perintöjen ja veronalaisten lahjojen arvosta oli 39 prosenttia. Raportti esittää myös 12 ratkaisua perintöveron ongelmien korjaamiseksi.

Tiistaina 8.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee perintöjen ja lahjojen jakautumista tilastojen valossa, sekä sitä, ketkä hyötyisivät Petteri Orpon hallituksen selvityksen kohteena olevista muutoksista perintöverotukseen. Lisäksi raportti sisältää 12 ratkaisua perintö- ja lahjaveron ongelmien korjaamiseksi sekä tutkimuskatsauksen perintöverosta.