Mielenterveyspooli

Tulevaisuuden sosiaaliturvan pitää huomioida ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia. Sosiaaliturvan täytyy ottaa huomioon monenlaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset.

Heikentyneen mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat nyt jopa 11 miljardia euroa vuosittain. Valtion talousarviossa tuleekin torjua mielenterveyskriisiä monipuolisin toimin.

Mielenterveyspooli vetoaa eduskuntaan, jotta se kohtuullistaisi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia valtion talousarviossa.

Säästövinkeillä Mielenterveyspooli muistuttaa hallitusta siitä, että kestäviä säästöjä saadaan aikaan vain löytämällä ratkaisuja mielenterveyskriisiin.

Hallitus on hylkäämässä ihmiset, joilla on päihde- tai mielenterveysongelma. Jopa kolmanneksen leikkaukset kansalaisjärjestöiltä vaarantavat matalan kynnyksen tuen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Samalla kasvavat kustannukset ja paine julkisen sektorin palveluissa.

EU-komission mielenterveysaloitteen toimeenpanoa edistettiin 16.5.2024 ”Mielenterveyspolitiikka Suomessa – Tie eteenpäin” -keskustelutilaisuudessa, jossa olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, suomalaisia mielenterveysjärjestöjä ja WHO:n Euroopan aluetoimisto.

Eduskunnan Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että lapsille ja nuorille turvataan koko Suomessa yhdenvertainen pääsy tarpeenmukaiseen ja vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon.

Nuorten mielenterveydessä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä. Yhä useampi nuori oireilee psyykkisesti tai kokee kuormitusta. Mielenterveyden diagnoosien määrä on kasvanut.

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii terveydenhuollolta asiantuntevaa ja tarpeenmukaista palvelua itsemurhaa yrittäneille ja muille itsetuhoisille ihmisille. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa itsemurhien ehkäisyyn laadittua Käypä hoito -suositusta.

Mielenterveyspooli peräänkuuluttaa lasten ja nuorten kuulemista terapiatakuun valmistelussa ja arvioinnissa sekä ihmisten moninaisuuden huomioon ottamista terapiatakuun toteuttamisessa.

Leikkaus nuoren kuntoutusrahaan voi vaikuttaa nuoren toimeentuloon, heikentää kuntoutukseen sitoutumista ja lisätä mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii mielenterveyspalveluiden turvaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen riittävää rahoitusta. Investoinnit mielenterveyspalveluihin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin ihmisten parempana työ- ja toimintakykynä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten laskuna

Porin Klubitalon toiminta voi loppua jo lokakuussa, koska Satakunnan hyvinvointialue ei ole tehnyt sen kanssa kumppanuussopimusta. Keski-Uudenmaan ja Kainuun hyvinvointialueet ovat puolestaan leikkaamassa Klubitalojen rahoitusta.

Mielenterveyspoolin pääsihteeriksi on valittu valtiotieteiden maisteri Aija Salo. Hän toteuttaa mielenterveysjärjestöjen yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Salo aloitti tehtävässä 1.3.

Hallituksen esitys hoitotakuusta ei toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta. Mielenterveyspooli vaatii Terapiatakuun tavoitteiden kirjaamista terveydenhuoltolakiin.

Kokemus lääkkeettömästä hoidosta parhaana hoitomuotona kyseenalaistetaan usein terveydenhuollossa. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että ihmisen mielenterveysongelmia ja motivaatiota kuntoutua vähätellään, eikä hän pääse riittävän psykososiaalisen keskusteluavun piiriin.

Vaikka jokaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen, sen toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mukaan koronakriisin korostamisen lisäksi nyt tarvitaan kriisistä selviytymistä vahvistavia toimia, joilla voidaan luoda uskoa ja toivoa jokaisen suomalaisen omiin voimavaroihin.

Mielenterveyspooli esittää, että hallituksen puoliväliriihessä tehdään päätökset Terapiatakuusta, maksuttomasta psykoterapeuttikoulutuksesta ja mielenterveysstrategian toimeenpanon rahoituksesta.

Nuorten perustason mielenterveystyötä tulee vahvistaa osana opiskelijahuollon sekä ­opiskeluterveydenhuollon arkea.